Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. 🤎 From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste crafts. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste crafts. Näytä kaikki tekstit

5.9.2026

Syystunnelmaa ja haastevastauksia




Hei taas! Bloggerissa on ollut hieman ongelmia. Onneksi blogipostausten kommentointi näyttää jälleen onnistuvan. 

Syyskuun alun sää on ollut epävakainen. Täällä Itä-Suomessa sade on tervetullutta. Aurinkokin pilkahtelee välillä, ja puiden ja varpujen lehdet alkavat saada syksyistä väriä. :)

Pitemmittä puheitta kivoihin blogihaasteisiin: Riitan haasteessa etsitään henkilöitä, jotka ovat inspiroineet joko ruuanlaitossa/keittiön sisustuksessa tms. keittiöön liittyvässä asiassa. 

En oikeastaan osaa valita henkilöitä, jotka ovat inspiroineet ruoanlaittoani. Äiti tietenkin on ollut ruoanlaittajien numero 1 (ja hänen paistettu kananpoikansa uuniperunoiden kera säilyy ikuisesti perheen lempiruokien ykkösenä). Kuten olen kertonutkin, olen onnekas, koska kaikki perheeni jäsenet ovat innostuneita ja luovia ruoanlaittajia. Inspiraatiota ja reseptejä löydän blogeista ja lehdistä (nykyisin usein niiden verkkosivuilta). Nuorena keräilin reseptejä painetuista lehdistä ja liimailin niitä ruokalajeittain tai valmistusaineittain jaoteltuihin vihkoihin ja kansioihin. On minulla aika paljon keittokirjojakin. Jos niiden määrällä mitattaisiin keittotaitoa, olisin huippukokki. :)

Kuten olen sisustusasioista kertonut, kotoisa maalaiskeittiö on ollut ihanteeni niin kauan kuin muistan. Ymmärrän pelkistettyjen, minimalististen, esimerkiksi harmaiden keittiöiden viehätyksen, mutta omassa keittiössäni toivon näkeväni puuta, peiliovia, ripustustankoja, tekstiileissä ruutuja tai kasviaiheita jne.

Maalaiskeittiössä tehdään ruokaa paikallisista aineksista, ollaan säästäväisiä, kierrätetään, kompostoidaan. Myös vaivaa ja askelia säästetään. "Vie mennessäs, tuo tullessas". Tämän sanonnan opin jo lapsena... ja myöhemmin lisäyksen siihen: Tee ollessas. En tiedä, olinko hieman erilainen nuori, mutta kirjoittelin muistikirjaan perheeltä tai tuttavilta kuultuja tai kirjoista luettuja säästö- ja kierrätysvihjeitä. :) 

Kuten eräässä aiemmassa haastepostauksessa kirjoitin, yksi lempisanontani on "Aika tavaran kaupitsee". On todella mukava tunne, kun keksii jollekin tavaralle uutta käyttöä... tai löytää ihmisen, jolle siitä on iloa. Opin hiljattain ilmauksen "antaa jotain lämpimästä kädestä", joka tarkoittaa jonkin tavaran (tai rahalahjan) antamista omana elinaikana sen sijaan, että se siirtyisi eteenpäin vasta perintönä kuoleman jälkeen.

Kristiinan haasteessa kysytään syyskuussa edelliseen sopivasti: Minkä paikan siivosit viimeksi? Syyskuu on minusta uusien alkujen kuukausi. Olen viime aikoina siivoillut ja järjestellyt inspiraation johdattamana eri huoneissa kaappeja, lipastoja, varastotiloja, löytänyt hyödyllisiä tavaroita, ottanut jotain esille ja käyttöön, vienyt huonokuntoisia kattiloita metallinkeräykseen ja hyväkuntoisia astioita, vaatteita ja muutaman kirjankin hyväntekeväisyystorille, jollainen on onneksi aika lähellä.

Löysin ja otin esille esimerkiksi kuvan lautaset. Ne ovat yksinkertaiset ja kauniin valkoiset... aivan lumivalkoiset esimerkiksi verrattuna Teema-astioiden valkoiseen väriin. Olen ajatellut käyttää niitä tämän vuoden joulukattauksiin. Löysin myös söpöimmän teesiivilämme sekä muutamia keittiötyökaluja, joista en olen aivan varma mihin niitä käytetään, luultavasti esimerkiksi voin vuolemiseen kauniiksi kiehkuroiksi tjsp. :)




Toivottavasti joskus on aikaa ottaa erilaisista kattauksista kuvia ja tehdä niistä postauksia. Silloin voisi myös ostaa kimpun kukkia pöydän kaunistukseksi. Yleensä en poimi kukkia maljakkoon luonnosta tai pihalta, vaan annan niiden mieluummin kukoistaa siellä, minne ne kuuluvat. :) Viime kuun lopulla tein pienen kimpun suunnilleen kaikista kukista, joita pihalta löytyi... ja siinä olikin sitten melkein kaikkia mahdollisia värejä...




Pian täytyy käydä Kuopiossa tutustumassa (ja viemässä tavaraa) elokuussa avattuun Luuppi-kiertotalouskeskukseen, joka yhdistää kierrätyskaupan ja jätteiden lajittelun. Keskukseen tuodut tavarat ohjataan uudelleenkäyttöön sellaisenaan tai kunnostettuina ja jaoteltuna teemoittain omiin ”liikkeisiinsä”. Tiloissa järjestetään myös erilaisia tapahtumia, korjauspajoja yms. Tavarat ja materiaalit, joita ei voida kunnostaa käyttöön, lajitellaan ja hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa. Hienoa!


Kuva: Savonia-Ammattikorkeakoulu CC BY-SA 4.0


Siivoamisesta ja järjestelystä on pelkästään hyötyä. Siivous helpottuu, puhtaus ja viihtyisyys lisääntyvät. Tällä kertaa huomasin myös, että säilytyshuonekalujen paikan vaihtaminen huoneesta toiseen voi olla hyödyllistä. Laatikostot saatiin tehokkaampaan käyttöön uusissa paikoissa. Iloa ja hyötyä on tuottanut myös samantyyppisten tavaroiden kokoaminen yhteen paikkaan. Se on oikea suunta. :)

Repolaisen haasteessa kysytään tässä kuussa, mihin suuntaan nyt ollaan menossa. Tähän on helppo vastata. Minulla on jo suunta kohti joulua. :)




Löysimme puolison kanssa edellisen sukupolven talteen laittamia katajanrunkoja. Yhdestä sopivan paksusta palasta sahattiin, hiottiin ja porattiin adventtikynttilänjalka. Pala oli sen verran kapea, että tämä kynttelikkö on vain ohuille kuusenkynttilöille, mutta isompi versio on suunnitteilla. Siihen minulla on kupariset kynttiläholkitkin odottamassa.

Katajapuu tuoksuu hyvälle. Ehkä sahailemme myös sopivia palasia vaatekaappeihin sen sijaan, että ostaisimme seetripuupaloja/palloja.






Edellisessä postauksessa harmittelin, kuinka Teema-astiaston sesonkiväri "meripihka" ei vastannut odotuksiani. "Espresso" sen sijaan on sitä mitä pitikin eli hyvin samanlainen kuin vuosien takainen tumma ruskea. Kuvan muki on parin vuosikymmenen takaa ja söpö espressokuppi on uusi.




Sitten vielä muutama pakollinen kuva pihalta. On ihanaa, kun sataa. On ihanaa, kun vihdoin on vaahtera, jonka lehtiä voi ihailla. :)






Haavan lehdet alkavat punertaa.




Sammal alkaa vallata hiljaisen tien reunaa. :)





Tunnelmallista iltaa juuri sinulle!






28.1.2026

Kuukauden hankinta ja muita kivoja juttuja




Hei vain, tammikuu lähestyy jo loppuaan ja nyt on korkea aika julkaista hankintapostaus eli osallistua Kristiinan vuoden 2026 ensimmäiseen kuukausihaasteeseen jonka aiheena on jokin kuun aikana tehty tärkeä HANKINTA.

Ensin ajattelin huijata hieman ja valita jotain mieluista aiemmin hankittua. Syksyllä löysin vihdoin vohveliraudan (Wilfa), joka on tehty Euroopassa. Samasta paikasta eli Verkkokaupasta ostin myös joululahjan itselleni: Suomessa valmistetun Suunto-urheilukellon. :) 

Kehuttavien tuotteiden joukkoon kuuluvat myös suomalaiset Masi-lumikolat ja -lapiot. Veljeni on hankkinut niitä meille. Tänä talvena on toistaiseksi sadellut lähinnä vain kevyttä pakkaslunta, jota on niin hauska työntää, että käyn kolaamassa huvikseni päiväkävelyn sijasta. Viime talvena huomasin eron Masien ja vanhempien kolien ja lapioiden välillä. Märkä lumi ei tarttunut näihin uusiin ollenkaan... tosin myös uutuus voi siinä vaikuttaa. Myös sellaisen asian olen huomannut, että työnnön syvyyttä on minusta helppo hallita tällä kolalla. 

No nyt vihdoin asiaan. Tein nimittäin yhden hyvin tärkeän ostoksen tässä kuussa. Ostin itselleni uuden patjan (ja sijauspatjan). Alla olevassa kuvassa ne taitavat olla vielä palautumassa muotoonsa kuljetuksen jäljiltä. Patjat olivat kohtuuhintaisia (ja muuten valmistettu Virossa) ja käytin hyväkseni asiakasomistajapäivien alennusta. Nyt jo huomaan muutoksen parempaan selän voinnissa. Vanha patjani oli käynyt liian pehmeäksi, varsinkin selällään nukkujalle. Tässä iässä sopiva patja on jo aika tärkeä. :)




Maailman asiat ovat aika sekaisin, mutta onneksi elämään mahtuu kuitenkin pieniä kivoja asioita. Useammassakin blogissa olen nähnyt kiinnostavia postauksia Carin Hjulströmin "pehmodekkareista". Varsinkin Taimitarhamurhat (Säbyholms gröna fingrar) kuulostavat kiinnostavilta. Kirjasarjassa viherpeukalot ratkovat rikoksia Mälaren-järven kauniissa ympäristössä. Kirjoista yksi tapahtuu joulun aikaan ja sen haluan ehdottomasti lukea. Kirjan alkukielisestä nimestä När snön faller vit tulee minulle ensimmäisenä mieleen yksi ihana joululaulu, ja leikittelen ajatuksella, että kirjan nimen olisi voinut kääntää vaikkapa "Kun maass' on hanki"... :) 

Ruotsalaisten puutarhojen kunniaksi lisään tähän yhden vanhan kuvan:




Koska Hjulströmin kirjoja ei tähän hätään ole täällä luettavissa, päätin monen vuoden jälkeen yhdistää vanhan digiboksini televisioon. Muistin nimittäin, että boksille on tallennettuna brittiläistä Puutarhaetsivät-sarjaa. Aika monta jaksoa sitä löytyikin ja olen niistä jo nautiskellut... vaikka useimmista muistan tarinan melko hyvin. Olen ne sen verran monta kertaa katsonut vuosien varrella. :)




Vaan löytyihän sieltä boksilta muutakin, itse asiassa oikea aarre. :) Tänä talvena on harmittanut, ettei TV:stä (eikä suoratoistopalveluistakaan) tunnu löytyvän mitään mieluista, rentouttavaa katsottavaa. No nyt löytyi! Ainakin joitakin jaksoja noin 15 vuoden takaa mm. seuraavista sarjoista: Se on barokkia!, Miranda, Herrasmiesfarmari, Italian puutarhoissa, Sydämen asialla, Grand Designs, Rakkaudesta puutarhaan, Britannian kauneimmat kodit, Ruotsin ihanimmat puutarhat, Arvostele mun illallinen Ruotsi, Bukowskin aarteet, Homes and Property, Rakennustaiteen aarteita, Shakespeare Italiassa, Unelmien puutarhat, Britannian taiteen aikakaudet, Upeat skandikodit, Kerrostaloelämää, Ranskan puutarhahelmet, Kartanopuutarhojen aatelia, Suomen kaunein piha, Suomen kaunein koti... :D

Kuulostavatko tutuilta? (Jotkin näistä sarjoista jatkuvat toki vieläkin.) 




Selvennyksenä yhteen aiempaan postaukseeni. Postauksessa näkyvä virkattu työ oli siis sohvatyyny. Tekeillä oleva matto (alla) näyttää kyllä melko samanlaiselta. Erona on, että "taustavärinä" on tummanharmaa ja lankana on kaksinkertainen sukkalanka. Minulle on kertynyt vuosien varrella paljon erästä tiettyä sukkalankaa, jossa on paljon kauniita värejä, mutta joka ei mielestäni ole kovin kestävää. Ajattelin, että käytän (lahja)sukkiin jotain parempaa lankaa ja käytän tämän langan kaikki ihanat värit työhön, joka säilyy kaikkien ilona pidempään.




Värikkäässä matossa työtapa on siis aivan tavallinen virkkaus. Paksulla koukulla ja langalla se on todella rentouttavaa. 

Alla näkyvässä pyöreässä matossa sen sijaan on virkattu "kudetta" ohuemman langan "sisälle" kiinteillä ja ketjusilmukoilla vuorotellen. Tästä matosta olen postannut kuvan jo aiemmin. Matto on nyttemmin löytänyt paikkansa (osittain) vanhan Ikean maton päällä. On se kumma kuinka pienet langanpätkät ja muut roskat eivät oikeassa elämässä haittaa, mutta valokuvassa niistä tulee sietämättömiä. :D




Kiitos kaikista mainioista kommenteista edellisiin postauksiini.

Mukavaa kuunvaihdetta! Uudet haasteet tulevat pian. :)

Pysykäähän lämpiminä!





P.S. Kävin vajaa tunti sitten kävelyllä. Aurinko oli jo laskenut, mutta lounaassa kajasti vielä hieman valoa ja taivaalla loistivat vain kirkkaimmat tähdet ja kuu, jotka pilkistelivät puiden oksien välistä. Lumiset puut hohtivat hopeisina ja lumi narskui kenkien alla. Toivoin että voisin jakaa tunnelman teidän kanssanne, edes virtuaalisesti... :)



13.1.2026

Tammikuun tunnelmaa ja touhua

 


Hiphei! Nyt on jälleen se aika vuodesta, jolloin päivän pitenemisen huomaa jo selvästi, vaikkei se vielä kovin nopeaa olekaan. Varsinkin silloin kun taivas on kirkas, sekä aamut että illat tuntuvat jo huomattavasti valoisemmilta. "Pimeän" tultuakaan ei ole pimeää. Vastasatanut, pehmeä, puhdas lumi heijastaa vähäisenkin valon ja tekee iltakävelystä taianomaisen.

Kun kirjoitan tätä, pakkasta on 12 asteen verran ja taivaalta satelee hyvin hennosti lunta. Kun aurinko pilkahti hetken, kiiruhdin vielä rantaovelle ottamaan pikaisia kuvia. Tämän postauksen viimeinen kuva on juuri äsken otettu. 





Meillä ei lunta ole kovin paljon. Kaikki pahuksen heinät ja risut näkyvät selvästi. :)




Tästä on tullut yksi suosikkikuvakulmistani:




Aurinko voittaa jälleen kerran. Väritkin ovat palanneet. Maailma on eri kellonaikoina valkoinen, hopeinen, kultainen, sininen tai vaaleanpunainen tai yhdistelmä useampaa väriä... :)





Osallistun tällä postauksella Repolaisen tammikuun touhuhaasteeseen. Onhan täällä touhuttu vaikka mitä, varsinkin lämmitetty takkaa. (Matalin lämpötila meillä on toistaiseksi ollut noin -28 C, mikä ei ole paljon mitään Lapin pakkasiin verrattuna, mutta aika kylmää kuitenkin.) On ulkoiltu ja kolattu höyhenenkevyttä lunta. On pesty mattoja hangella. On paikattu vanhoja lempivaatteita. On leivottu, kokeiltu uusia ruokareseptejä, tehty viimeiset villasukat loppuun... ja siirrytty hauskempiin käsitöihin. 

Tekeillä (virkkaamalla) olevasta matosta minulla ei ole onnistunutta kuvaa, mutta alla näkyy virkattua sohvatyynyä. Tyynyssä on käytetty aika muhkeaa lankaa, mutta virkkaustöihin käytän myös tavallisia sukkalangan paksuisia lankoja moninkertaisina. Lankavaraston pienentäminen ei ole enää koskaan vaikeaa. :) Mattoihin saa menemään lankaa vaikka kuinka paljon. 

Villasta tehdystä matosta voi tulla liukas, mutta alle voi laittaa liukuestomattoa. Nestemäistä liukuesteainetta voisi myös ehkä kokeilla. Pienehköjä, pyöreitä mattojani olen myös asetellut väreihin sopivien isompien mattojen päälle esimerkiksi sänkyjen vierelle. Pehmeys jalan alla tuntuu ylelliseltä.

Sisäkuvista ei kerrassaan tule mieluisia nyt, mutta tästäkin näkyy kuinka ihania värit ovat. :)




Ja loppuun vielä siis se tämänpäiväinen kuva. Iloa ja valoa elämäänne! ☀️🤗





14.1.2025

Tammikuun tunnelmia, bingoa ja kävelyä :)




Hei taas ja tervetuloa lukemaan oikeaa multipostausta! Tänään muistellaan vielä joulua, pelataan blogikaveri Repolaisen bingoa, iloitaan tammikuusta ja kävellään. 

Edellisen postauksen viimeisessä kollaasissa oli kuva pienestä puisesta ketusta erilaisen joulutarpeiston ympäröimänä. Minulla oli tarkoitus koristella esimerkiksi joulupöytä luontoteeman mukaisesti (väreinä vihreää ja hieman ruskeaa ja valkoista). Joulukoristelujen väriksi tulikin punainen ja kettu puolukoineen pääsi vain sivupöydälle. Kuvassa näkyy siis niitä puolukoita, joita Repolaisen kanssa syyskuussa poimittiin ja lakattiin. :) Linkin kuvassa näkyvät verikanukan marjat eivät olleet jouluna enää kauniin valkoisia vaan ruskeita...




Mainitussa kollaasissa oli myös kuva näistä sukista, joita tein joululahjaksi. Tässä on siis tekniikkana käyttää kahta raitalankaa joka rivin jälkeen lankaa vaihtaen ja tuloksena on jonkinlaiset räsymattosukat. Näitä on todella hauskaa tehdä ja samalla pääsee eroon lankavarastoista. Periaatteenani on, että en juurikaan sommittele värejä, mutta koetan saada parin sukista suunnilleen samanlaiset. 

En ollut itsekään varma pidänkö päällimmäisen parin (siis oikealla kuvassa) väreistä. Tein useita samankokoisia pareja ja näillekin onneksi löytyi tyytyväinen käyttäjä. Nimesin väriyhdistelmän kinuski-vaahtokarkiksi ja sitten huvittelin keksimällä hienoja nimiä muillekin sukille... siis valitsemalla nimen, joka väriyhdistelmää katsoessa ensimmäisenä päähän pälkähtää. Vasemmalla kuvassa ovat sukat nimeltään "Marjametsässä" ja keskellä sukat nimeltään "Pientaloalue". :D

Tällä hetkellä puikoilla ovat sukat, joiden nimi on "Minun Suomeni". Toisena lankana siinä on nimittäin 7 Veljestä Raita-lanka "Suomikaari".

Repolaisen tämän vuoden kivassa haasteessa siis pelataan bingoa. Minun bingorivini on kutoa -  odottaa - tutkia. Vaikka asunkin itämurteiden alueella, meillä on aina puhuttu sukkien ym. kutomisesta. Miten te teette, kudotteko sukkia vai neulotteko niitä? :)
 

KUTOA


Olin valinnut joulunajan palapeliksi suomalaisen Tacticin valmistaman 1000 palan pelin, jonka kuvana on Magnus von Wrightin (1805–1868) öljyvärityö Annankatu kylmänä talviaamuna vuodelta 1868.  Olen aivan ihastunut taulun tunnelmaan. Pakkasen purevuuden voi melkein tuntea. Kontrasti kirkkaan pakkastaivaan ja kauniiden talojen ja toisaalta vielä varjossa olevan kadun arkisen aherruksen välillä on mielenkiintoinen.

Maalauksen koko on 36 x 54 cm. Palapelin koko on 48 x 67 cm ja siinä on rajattu alkuperäisteoksesta osa pois. Palapeli ei ollut helppo koottava, mutta en aiokaan koota sitä enää vaan kehystää sen seinälle. :) Ainakin keinovalossa varjoisa etuala tuntui todella tummalta. Jos asuisin Helsingissä, kävisin Ateneumissa katsomassa miltä teos oikeasti näyttää...




Internetin kuvat maalauksesta nimittäin ovat yleensä selvästi vaaleampia kuin palapeli. Kansallisgallerian verkkokaupasta voisi ostaa maalauksen itselleen suunnilleen palapelin kokoisena julisteena. :) Tämän Museoshopin sivulle löydettyäni tunsin itseni hetkeksi Himoshoppaaja-kirjasarjan Beckyksi. Mitä, onko täällä kauppakin? Ooh, taidemuistipelin avulla voisi harjoittaa muistia JA oppia taiteesta. Olisipa hyödyllistä ripustaa seinälle taideseinäkalenteri! Onpa hienoja kasseja! Tuollainen olalla olisi kiva liikkua kaupungilla...

En kuitenkaan tilannut mitään edellä mainituista. "Laadukkaat, vastuullisesti tuotetut" kassit on muuten valmistettu Kiinassa. :(

Päätin kuitenkin palkita itseni eräästä saavutuksesta ja tilasin itselleni huivin, johon on painettu osa Albert Edelfeltin teoksesta Lumpeita. Ihastuin valkoisiin lumpeisiin ja veden syvänsiniseen väriin, odotin huivin saapumista innokkaana... ja petyin hieman, kun vihdoin pakettia avasin: Värit ovat tummemmat kuin verkon kuvassa näyttäisi ja huivin alaosan vesi näyttää kokonaan mustalta. 


ODOTTAA


Bingorivini viimeinen verbi on tutkia. Saamistani joululahjoista erityisin oli samettinen pheran, ihanan lämmin pitkä tunika, jonka alkuperä on Kashmirissa, Intiassa. (Tässä kuvahaun linkki naisten nykyisin käyttämiin "ferraneihin".) 




Kauniita kirjailuja on mukavaa tutkia. :)


TUTKIA


Kalentereista puheenollen, kuten blogiystävälle kommentissa mainitsin, yksi tämän vuoden seinäkalentereistamme on vuodelta 2003. :D Se toimii täydellisesti; jopa pääsiäinen on oikealla paikallaan. Onneksi meiltä löytyy vaikka mitä, myös nippu vanhoja seinäkalentereita, joissa ei ole merkintöjä.




Pyhät ovat siis ohi ja "härkäviikot" alkaneet. (Tämäkin sana, härkäviikot, olisi levikiltään selvästi länsimurteinen, mutta aivan tuttu kyllä meilläkin.) Uusi vuosi on kuitenkin tuonut uudet herkut. Myös meidän S-marketissamme toimii nyt ruoan verkkokauppa ja hyvin toimiikin. Palvelun hinta on erittäin edullinen. Minun ostoksistani tulee paljon paremmin suunniteltuja, kun tietystä tuotteesta koko valikoima on verkkokaupassa nähtävissä ja helposti verrattavissa. Avainlippu, EU:n luomutunnus, joutsen- ja sydänmerkki näkyvät helposti. Tuotteita voi hakea myös alkuperämaan mukaan, joten osasin ostaa mm. Xtra-hankaussieniä, jotka on tehty Ukrainassa. :)

Niitä uusia herkkuja ovat Kotimaista-mustaherukkajäätelö, saman tuotesarjan maustamaton jugurtti (muovikorkittomassa pakkauksessa, jippii)...




... sekä Coop-pakastecroissantit, joita on kiva paistella sunnuntaiaamun iloksi. :)




Herkuttelun vastapainoksi pitäisi sitten liikkua! Nautitaan talvisesta luonnosta tai vaikkapa kaupunkimaisemista. Kävelyllä-haasteeseen ovat jo ehtineet osallistua...









sekä sokerina pohjalla



Lämmin kiitos osallistumisesta! Nämä minun kuvani eivät ole uusia, mutta sopivat maisemaan... vielä eilen. Lunta on melko vähän ja eiliseen asti se oli ihanan pehmeää ja puhtaanvalkoista. Nyt lämpötila on +3 C, lumettomat puut heiluvat tuulessa ja katolta lumi liukuu alas.









Taikapölyä luonnosta. :) Iloa päiväänne!





1.11.2024

M niin kuin marraskuu - Muutamia hyviä vinkkejä :)

 

MAKEAA



Hei ja mukavaa juuri alkanutta marraskuuta! Viime yön pakkaslukema oli noin -6 C, kylmin tähän mennessä. Viikonlopulle oli alun perin luvattu runsastakin lumisadetta, mutta nyt ennuste näyttää muuttuneen.

Olen taas liikkeellä hyvissä ajoin eli tässä tulevat kuvani Kristiinan kuukausittaiseen kuvahaasteeseen. Marraskuussa aiheina ovat M-kirjaimella alkavat asiat.


MUUTTOMATKALLA


METALLIA


Ylimääräisessä kuvassa ovat ehkä hienoimmat tekemäni sukat. (Pilvitallennus näistä jälleen muistutti.) Sukissa on kirjoneuletta tehtynä yksivärisellä tummanharmaalla sekä ruskea-harmaasävyisellä raitalangalla. Tulos on aika kiva ja tätä täytyykin kokeilla taas, monen vuoden jälkeen, kunhan löydän mieluisan kirjoneulemallin ja hyvän väriyhdistelmän lankoja.


MUISTO, METSÄSSÄ :)


Sitten niitä vinkkejä. :) 

Maijalinnea-nimisessä blogissa on postaus mielenkiintoisesta tavasta virkata todella kaunis matto. Täytyy sanoa, että kuluneen vuoden aikana olen löytänyt käsitöihin paljon inspiraatiota blogeista.

🤗🍂🤎🍂🤗

Maakuntalehdessä oli juttu positiivisuuden merkityksestä hyvinvoinnille. Tämähän on varmasti kaikille jo tuttu aihe, mutta seuraavat viisi neuvoa positiivisuuden vahvistamiseksi kannattaa kerrata:

1. kiitollisuuspäiväkirja (kirjoita joka ilta muistiin kolme hyvää asiaa päivästä, isoa tai pientä)
2. tee joka päivä yksi tietoinen hyvä teko
3. pysähdy hengittämään (keskity muutaman minuutin ajan)
4. liiku luonnossa
5. tunnista vahvuutesi (asiat joissa olet hyvä) ja käytä niitä tuomaan iloa itsellesi ja muille.

Pienistä hyvistä teoista tuli mieleeni viimeisin käyntini kirkonkylän apteekissa. Eteiseen juuri tullut mies piti minulle ovea auki lähtiessäni ja sanoin tietysti reippaasti kiitos. Mies vastasi "ole hyvä" ja olin havaitsevinani äänessä ilahtumista ja hieman yllättymistä. Kyllä vain, on myös ihmisiä, jotka eivät kiitä vastaanottamistaan pienistä kohteliaista teoista... 

Tietysti joskus voi jokainen olla niin ajatuksissaan, ettei huomaa tai ehdi reagoida, mutta koetetaan antaa myönteistä palautetta toisille aina, kun siihen on aihetta. Taitavimmat meistä osaavat tehdä sen silloinkin, kun aihetta ei ole. :)

🤗🍂🤎🍂🤗

Maakuntalehdessämme oli muutama viikko sitten myös mielenkiintoinen artikkeli 1999 perustetusta eläinten vanhainkodista. Liisa ja Heikki Laaksosen Ylistarossa sijaitseva Wanha Markki olisi kiinnostava vierailukohde kesäaikaan. Heikki Laaksosen maalaamissa joulukorteissa on sympaattisia tonttuja ja lumisia maisemia, jotka sopivat harvinaisen hyvin ainakin minun joulunäkemyksiini. :)

🤗🎄❤️🎄🤗

Tänään ovat käynnistyneet Jouluradion kaikki nettikanavat. Tällä kaudella Jouluradio "aikoo ilakoida uudella joulumusiikilla". Toivottavasti tarjontaa on meillekin, jotka emme tarvitse uutta joulumusiikkia. ;)

😐✉🩺💸😐

Jaa-a, vielä yksi juttu. Muistakaa tarkistaa varsinkin ikäihmisten saamat laskut. Eilen tuli lasku, jossa sairaala haluaa velottaa päiväkirurgiamaksun, vaikka kyseisen päivän käynnistä kuuluu velottaa vain poliklinikkamaksu. Otin tietenkin yhteyttä laskutukseen. Saa nähdä kuinka nopeasti sieltä vastataan...


Päivitys 1. marraskuuta kello 12.02: Asiakaslaskutus ei voi hoitaa asiaa. Asiakkaan pitää itse selvitellä laskua soittamalla hoitavaan yksikköön numeroon se-ja-se ma - pe kello 8 - 15... paitsi että puhelimeen vastataankin vain 9 - 12.

Päivitys 4. marraskuuta kello 10.15: Osastosihteeri vastasi automaattiin jättämääni viestiin, katsoi potilastiedot ja lupasi ilmoittaa oikean laskutusperusteen asiakaslaskutukseen. Vieläkin talouspalvelujen viesti "Me emme valitettavasti voi tässä tilanteessa ottaa laskutuksen puolella laskun hintaan kantaa" huvittaa (tai ärsyttää). Ei heidän olisi tarvinnut "ottaa kantaa" vaan he olisivat voineet itse kysyä asiaa hoitavasta yksiköstä. Mutta hehän toimivat asiakaslaskutuksessa, eivät asiakaspalvelussa. ;)

Tämä ei ole iso asia, mutta se on yksi tapahtuma pitkässä ketjussa. Tänä syksynä on tarvittu 19 puhelua, jotta omaishoidettavalle saatiin varattua ja annettua jotkin toistuvat pistokset. Luvattuja takaisinsoittoja piti odottaa päiväkausia, verikokeiden ottamisesta kului yli kaksi viikkoa ennen kuin lääkäri katsoi tulokset jne.