Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

NÀytetÀÀn tekstit, joissa on tunniste Lupinus. NÀytÀ kaikki tekstit
NÀytetÀÀn tekstit, joissa on tunniste Lupinus. NÀytÀ kaikki tekstit

14.7.2026

HeinÀkuun herkut - Kukassa nyt




Hei taas! <3

EnsimmÀisessÀ kuvassa on blogiystÀvÀltÀ saatuja ketoneilikoita sekÀ moniaalla pihassamme kasvavia kissankelloja. Molemmat kukkivat runsaasti tÀnÀ kesÀnÀ. Ketoneilikkojen upeaa vÀriÀ en onnistu saamaan filmille, mutta tÀssÀ kuvassa vÀriyhdistelmÀ on mielestÀni aika hieno.

TÀllÀ postauksella vastaan ensiksi NÀpertelijÀn keittiöhaasteeseen. HeinÀkuun aiheena ovat kesÀherkut. Minulla oli tarkoituksena tehdÀ useamman kesÀn herkuista kollaasi, mutta vanha fotoeditori ja melko uusi tietokone eivÀt oikein pidÀ toisistaan. :) Panin tÀhÀn siis vain kolme kuvaa, jotka edustavat kolmea kesÀherkkujen ryhmÀÀ: uuden sadon vihanneksia varsinkin omasta pihasta, grilli/pizzauuniherkkuja sekÀ kesÀn marjoja:

Muutama vuosi sitten meillÀ kokeiltiin ranskalaisia Vitelotte-perunoita. Sato ei ollut kovin suuri. :) - Veljeni paistaa maukkaita pizzoja. - Kuvassa mansikat on dipattu vaaleaan suklaaseen. Oma suosikkini tÀssÀkin on tumma suklaa.






Sitten muita kesĂ€n ihanuuksia satunnaisessa jĂ€rjestyksessĂ€. Hiusklipsit ja korostuskynĂ€t pÀÀsivĂ€t mukaan, kun huomasin ettĂ€ niitĂ€kin on kertynyt vaikka kuinka monenvĂ€risinĂ€. :) Molemmat ovat kĂ€ytössĂ€ pĂ€ivittĂ€in. - Pionien muhkeita kukkia jaksan kuvata aina vain. - Ruusuruoho joka nĂ€ytti tavallista vaaleanpunaisemmalta. - Kukkasiemenseoksen aurankukka on jo muinainen "rikkakasvi". Sen myrkylliset siemenet viljan seassa maistuivat pahalta ja heikensivĂ€t leivontaominaisuuksia, kertoo Wikipedia. - MitĂ€ olisi ranta ilman rantakukkaa? :) Nyt on puute korjattu ja ensimmĂ€iset istutukset alkavat kukkia. - BlogiystĂ€vĂ€ltĂ€ saadut ranskantulikukat kukkivat valkoisina ja keltaisina. <3 - Maksaruohoja (?) on tullut pihaan itsestÀÀn muiden kasvien mukana. Kirjaan niille suvuksi Sedum, vaikka en ole varma onko se nykyisin oikein. - Kuunliljojen kukat ihastuttavat joka vuosi. - SyödÀÀnköhĂ€n tĂ€nĂ€ vuonna omia pÀÀrynöitĂ€? - Pihapiirin maariankĂ€mmekĂ€n kuvaan joka vuosi. - Kurjenpolven punainen lehti vie ajatukset syksyyn, vaikka vĂ€rin syy lienee kuivuus. Vajaan viikon pÀÀstĂ€ pitĂ€isi sadetta tulla yli 60 mm vuorokauden aikana, saahan nĂ€hdĂ€... 

TÀhÀn postaukseen ei voi jÀttÀÀ kommenttia. Ihanaa keskikesÀÀ kaikille!





























22.2.2026

Bloginostalgiaa: Haastevastauksia - Thoughts on gardening


Hei ja mukavaa, lumisateista sunnuntaita! 

VĂ€lillĂ€ tulee selailtua vanhoja postauksia. Joskus tĂ€ytyy poistaa tai pĂ€ivittÀÀ toimimattomia linkkejĂ€, joskus korjata kuvien kokoa tai paikkaa... ja joskus jokin postaus tuntuu niin mieluisalta, ettĂ€ sen haluaa julkaista uudelleen. TĂ€ssĂ€ on yksi sellainen vuodelta 2015: vastaus blogiystĂ€vĂ€ Lauralta saatuun haasteeseen. Valitettavasti Laura ei enÀÀ pĂ€ivitĂ€ Paratiisinpalasia-blogiaan ja uudemmassa Siunattu arki -blogissakin uusin postaus nĂ€kyy olevan viime kesĂ€ltĂ€. 

No, sitÀ tÀrkeÀmpÀÀ on muistella vanhoja aikoja... :) Palataan siis hetkeksi juurille. Villa Emiliahan oli alussa My Woodland Garden, (englanninkielinen) puutarhablogi. Postauksen kuvat ovat siis yli kymmenen vuoden takaa.


"Laura vastasi postauksessaan viiteen haastekysymykseen ja kutsui haasteeseen mukaan lisÀÀ puutarhabloggaajia.  Puutarhamme rakentaminen on vasta alussa, mutta koetin löytÀÀ jotain kiinnostavaa kerrottavaa.


1. MillÀ vyöhykkeellÀ puutarhasi sijaitsee, ja mitÀ haasteita ja iloja maantieteellinen sijainti aiheuttaa puutarhasi hoidossa?

Puutarhamme sijaitsee ItÀ-Suomessa vyöhykkeiden 4 ja 5 rajamailla. TÀÀllÀ voidaan vain haaveilla monien ihanien puutarhakasvien kasvattamisesta. Varsinkin köynnöskasveissa on paljon sellaisia, joiden menestymisvyöhykkeet ovat harmillisen etelÀisiÀ. Luonnonkasvilajejakin on tÀÀllÀ vÀhemmÀn. Toisaalta meillÀ ei sitten ole (ainakaan vielÀ) joitakin tuholaisia ja kasvitauteja, joita lÀmpimÀmmillÀ alueilla on. Ja paljon kaunista löytyy tÀÀltÀkin...



Geranium sylvaticum


A dear blogger friend, Laura, has forwarded me a challenge. It consists of five questions about gardening.

What is your plant hardiness zone and how does it affect your gardening?

Following the Finnish classification, our plant hardiness zone is Zone 4 (IV). Our areas, in the inland, are characterized by warm summers and freezing winters. In summer, the temperature usually rises to +20 °C (68 °F) or more and occasionally gets above +30°C (86 °F). In midsummer we have more than 20 hours of daylight.  In winter, this part of the country is covered by snow, usually, from December to March.  My "personal low-temperature record" is -37 °C (-34.6 °F). It happened years ago; I'm actually rather proud... I went to the nearest grocery shop on foot that day to buy more food for the small garden birds.

In the more southern parts of the country, gardeners can of course cultivate successfully a much wider and more interesting assortment of plants. On the plus side, we have fewer pests and diseases as well.

♥

2. MinkÀ haaveen toivoisit toteutuvan puutarhassasi?

Minulle mieluisin viherympÀristö on hoidettu, mutta melko luonnonmukainen. Koetan lisÀtÀ kasvivalikoimaa ottaen mallia ympÀröivÀstÀ luonnosta. Aivan talomme vierellÀ on sekametsÀÀ ja isojakin havupuita, joiden suojaan istutan alppiruusuja ja muita happaman maan kasveja. PidÀn myös paljon esimerkiksi saniaisista. Haaveilen joidenkin jalopuiden istuttamisesta.

Ja sitten on köynnöskasvihaaveita. Italiasta tuoduista siemenistĂ€ on kylvetty liilakukkaista sinisadetta. Kasvien versot kasvavat melkein pari metriĂ€ kesĂ€n aikana, mutta leikkaan niitĂ€ aika voimakkaasti tĂ€ssĂ€ vaiheessa.  Pian nĂ€hdÀÀn onko talvehtiminen (siirrettĂ€vĂ€ssĂ€ astiassa sisĂ€tiloissa) onnistunut tĂ€nĂ€ vuonna. EihĂ€n sinisade kuulu itĂ€suomalaiseen maalaismaisemaan, mutta kyllĂ€ olisi ihanaa koristaa sen kukilla terassin sĂ€leikköÀ. SiemenistĂ€ lisĂ€ttyjen sinisateiden sanotaan kukkivan vasta kymmenvuotiaina, joten kukkia tĂ€ytyy vielĂ€ odottaa monta vuotta, mutta itsekasvatetulla on tunnearvoakin.


Wisteria floribunda


Garden dreams?

If I try to imagine my ideal garden, many images come to my mind: a beautiful, shady lawn, surrounded by open woodland, "orderly but natural"...  it looks less as if it had been planned and constructed than as if it might have come naturally.  My garden of delight should certainly have four basic elements: trees, grass, water... and slopes. And winding paths and benches and a lamp post. :)

Thus, I try to plant trees, shrubs and perennials that are native to this area, but I will try to introduce some not native "valuable broad-leaved trees" as well, especially different species of maples. It's because I love them but also because with the warming of the planet, trees planted now may live in a substantially warmer climate later. Among the other crazy dreams of mine, there are wisterias and lavenders... and lemon trees in a small greenhouse...


♥

3. MikÀ haave puutarhassasi on jo toteutunut?

Olen pyrkinyt lisÀÀmÀÀn kasveja, jotka nĂ€yttĂ€vĂ€t menestyvĂ€n hyvin.  Alla olevat juhannusruusut ovat muutaman vuoden ikĂ€isiĂ€ siirrettyjĂ€ sivuversoja. Viime kesĂ€nĂ€ ne kukkivat ihanasti.

Rosa pimpinellifolia  'Plena'



A dream already fulfilled?

I have tried to propagate plants that seem to do well in our garden. These pretty burnet roses have grown from suckers transplanted three or four years ago.  Last summer they bloomed profusely with their fragrant, double flowers.


♥


4. MikÀ paikka puutarhassasi on paras rentoutumiseen ja haaveiluun?

Varmaankin alue jĂ€rven rannassa, vaikkei se ole oikeastaan puutarhaa.  (EhkĂ€ sinne istutetaan vielĂ€ pieniĂ€ puita, pensaita ja perennoja.)  LĂ€mmin auringonpaiste, vihreĂ€ ruohikko, liplattavat laineet ja tuulessa kahisevat koivunlehdet... tai tyyni kesĂ€ilta... mikĂ€ voisi olla ihanampaa?




What is your favourite spot for relaxing and dreaming away?

I think for many Finns it's especially easy to relax at the lakeside, listening birch leaves swaying in the gentle breeze and waves lapping against each other.  In addition to the lake view, I enjoy very much grassy lawns. In the evening photo above, you can see a tiny part of the one near the lake shore. Did you know that already Albertus Magnus (1193-1280) gave instructions for making a lawn? "Nothing refreshes the sight so much as fine short grass." I so agree with him! (NB Of course ours are clover lawns, not watered nor treated with chemicals.)


♥


5. MikÀ on parasta puutarhaharrastuksessa?

Parasta on nÀhdÀ kasvien uskomaton kauneus ja saada olla omalta pieneltÀ osaltaan tekemÀssÀ työtÀ sen hyvÀksi.

Gertrude Jekyll kirjoitti vuonna 1899 suunnilleen nÀin:

Älköön ajatus siitĂ€, miten paljon on opittavaa, saako ketÀÀn menettĂ€mÀÀn rohkeuttaan. Muistellessani omia kolmeakymmentĂ€ vuottani puutarhanhoidon parissa (niistĂ€ ensimmĂ€iset tietĂ€mĂ€ttömĂ€nĂ€ haparoiden ja niukan avun varassa) en muista hetkeĂ€, joka ei olisi ollut tĂ€ynnĂ€ iloa ja innostusta. Ovathan ensimmĂ€iset askeleet askelia kohti ihastuttavaa Tuntematonta, ja ensimmĂ€iset onnistumiset odottamattomia ja siksi niin riemullisia. KertyvĂ€n kokemuksen myötĂ€ nĂ€kemys laajenee ja arvostelukyky jatkuvasti kehittyy. Jokainen uusi askel on edellistĂ€ hiukan varmempi ja jokainen uusi tehtĂ€vĂ€ hieman pÀÀttĂ€vĂ€isemmin suoritettu, kunnes vĂ€hitellen kokonaisuuden kaikki osat löytĂ€vĂ€t paikkansa ja olemme niin lĂ€hellĂ€ luomisen ihmettĂ€ kuin ihmiselle on mahdollista.

Puutarha on suurenmoinen opettaja. Se opettaa kĂ€rsivĂ€llisyyttĂ€ ja valppautta, se opettaa toimeliaisuutta ja tarkkuutta, ja ennen kaikkea se opettaa lujaa luottamusta. ”Paavali on istuttanut, Apollo on kastanut, mutta Jumala on kasvun antanut.” Kunnon puutarhuri luottaa ehdottoman varmasti siihen, ettĂ€ kun hĂ€n tekee oman osuutensa ja omistaa puutarhalle uurastuksensa, rakkautensa, taitonsa, tietĂ€myksensĂ€ ja harkintakykynsĂ€, ettĂ€ niin varmasti kuin hĂ€n tĂ€mĂ€n ahkerasti ja uskollisesti tekee, yhtĂ€ varmasti Herra antaa kasvun. Rehellisesti ansaitun onnistumisen myötĂ€ puutarhuri rohkaistuu jatkamaan työtÀÀn ja melkeinpĂ€ kuulee korvissaan lempeĂ€t sanat: ”Hyvin tehty, sinĂ€ hyvĂ€ ja uskollinen palvelija.”



Lupinus x regalis



What is the best thing in gardening?

The beauty. The deep joy and sense of gratitude of being able to witness and work for it.

My favourite garden writer has already answered to this question, better than I ever could:

Let no one be discouraged by the thought of how much there is to learn. Looking back upon nearly thirty years of gardening (the earlier part of it in groping ignorance with scant means of help), I can remember no part of it that was not full of pleasure and encouragement. For the first steps are steps into a delightful Unknown, the first successes are victories all the happier for being scarcely expected, and with the growing knowledge comes the widening outlook, and the comforting sense of an ever-increasing gain of critical appreciation. Each new step becomes a little surer, and each new grasp a little firmer, till, little by little, comes the power of intelligent combination, the nearest thing we can know to the mighty force of creation.

And a garden is a grand teacher. It teaches patience and careful watchfulness; it teaches industry

and thrift; above all, it teaches entire trust. "Paul planteth and Apollos watereth, but God giveth the increase." The good gardener knows with absolute certainty that if he does his part, if he gives the
labour, the love, and every aid that his knowledge of his craft, experience of the conditions of his place, and exercise of his personal wit can work together to suggest, that so surely as he does this diligently and faithfully, so surely will God give the increase. Then with the honestly-earned success comes the consciousness of encouragement to renewed effort, and, as it were, an echo of the gracious words, "Well done, good and faithful servant." 


(Gertrude Jekyll: Wood and Garden)"



TĂ€ssĂ€ oli siis puutarhamietteitĂ€ vuosien takaa. "Puutarhaan" on tullut sen jĂ€lkeen lisÀÀ alueita ja kasveja ja jotain jÀÀnyt pois. Esimerkiksi sinisateesta en haaveile enÀÀ. Laventelit sen sijaan kasvavat aurinkoisella paikalla melko tyytyvĂ€isinĂ€. 

Nyt hieman jÀnnittÀÀ, kuinka kasvit selviÀvÀt pakkasista melko ohuen lumipeitteen alla. Minulla on kuitenkin periaatteena, ettÀ pihamme kasvien tulee olla kestÀviÀ ja niiden on selvittÀvÀ suunnilleen normaaleista talvisÀistÀ satunnaisesti lapioitujen lumikasojen suojassa.

VÀhÀlumisuutta lukuun ottamatta tÀmÀ talvi onkin ollut sellainen kuin talvet olivat bloggaajan nuoruudessa. :) Silloin vanhoina hyvinÀ aikoina (tÀÀllÀ ItÀ-Suomessa) lÀmpötilat painuivat pakkaselle hyvissÀ ajoin ennen joulua ja pysyivÀt siellÀ helmikuun loppuun asti. Harvoin oli plusasteista ja mahdollisista vesisateista johtuvaa liukkautta. Maaliskuussa aurinko alkoi jo selvÀsti lÀmmittÀÀ ja tuli kevÀt. Oi niitÀ aikoja!

Kasveja tulee ostettua entistÀ harvemmin, vaikka puutarhamyymÀlöissÀ shoppailu on vastustamattoman ihanaa. SiemenistÀ on saatu jotain kaunista kasvamaan ja toisaalta siirtelen (luonnon)kasveja ryhmiksi tai paremmille kasvupaikoille. PörriÀiskasvien mÀÀrÀÀ on lisÀtty eli olen kylvÀnyt niittykukkia useille alueille eri puolille pihaa.

Muutama vuosi sitten istutimme pihaan mm. vaahteran ja lehmuksen. Nyt harmittelen sitĂ€: molemmilla puilla on tuoksuvat kukat, jotka houkuttelevat esimerkiksi kimalaisia, mutta kukissa on vain vĂ€hĂ€n mettĂ€. NĂ€iden puiden alta saattaa lehtitietojen mukaan löytyĂ€ sokerin puutteeseen kuolleita kimalaisia. Hyönteistutkijan mukaan pörriĂ€isiĂ€ voi yrittÀÀ auttaa laittamalla puun alle sokerivettĂ€ (johonkin matalaan astiaan). MeidĂ€n puumme ovat vielĂ€ sen verran pieniĂ€, etteivĂ€t ne kuki, mutta jotain tĂ€ytyy myöhemmin keksiĂ€. 

Monimuotoisuus ja luontoystÀvÀllisyys ovat minulle tÀrkeitÀ. SiitÀ huolimatta ja kritiikistÀ vÀlittÀmÀttÀ rakastan nurmikkoamme, jota nÀkyy hieman toiseksi viimeisessÀ kuvassa. :) Laajassa pihassamme on niin paljon erilaisia luonnonmukaisia, hoitamattomia alueita, ettÀ yksi leikattu nurmikko mahtuu kyllÀ mukaan. Se on hyvin monilajinen ja sammal on tervetullutta. SitÀ ei kastella eikÀ kÀsitellÀ millÀÀn kemikaaleilla. KesÀkuussa sitÀ koetetaan leikata sÀÀnnöllisesti, mutta jo heinÀkuussa se nÀyttÀÀ melkein kukkaniityltÀ. TÀllaiselle nurmikolle nÀkyy olevan nimikin; sehÀn on kukkanurmikko.

TĂ€mĂ€n vanhan postauksen kommenttien lukeminen on hieman haikeaa. Useat kommentoijista eivĂ€t bloggaa enÀÀ. - Kiitos muuten nykyisille lukijoille hienoista kommenteistanne edelliseen postaukseen! <3

Aika menee eteenpĂ€in hurjaa vauhtia. Helmikuu on pian lopussa. Uuden kuukauden alku on aina kiva asia: se tuo mukanaan uudet blogihaasteet. 

Mukavaa sunnuntain jatkoa! 


13.7.2025

HellepÀivinÀ kuvattua

 


HyvÀÀ sunnuntai-iltaa! TÀssÀ pikaisessa postauksessa kuvia samoista ruusuista, pioneista, tuoksuvadelmista, jotka kuvaan joka kesÀ... :D

LisÀksi myös kypsyviÀ, suloisenvÀrisiÀ mustikoita, kesÀn ensimmÀinen herkkutatti sekÀ blogiystÀvÀltÀ saaduista siemenistÀ kasvaneita ketoneilikoita, joiden aivan ihanaa, tummaa pinkkiÀ vÀriÀ en onnistu saamaan kuvaan.


















TÀhÀnkÀÀn postaukseen ei voi jÀttÀÀ kommenttia. :)

Ihania heinÀkuun pÀiviÀ kaikille!