Hei taas ja tervetuloa lukemaan oikeaa multipostausta! Tänään muistellaan vielä joulua, pelataan blogikaveri Repolaisen bingoa, iloitaan tammikuusta ja kävellään.
Edellisen postauksen viimeisessä kollaasissa oli kuva pienestä puisesta ketusta erilaisen joulutarpeiston ympäröimänä. Minulla oli tarkoitus koristella esimerkiksi joulupöytä luontoteeman mukaisesti (väreinä vihreää ja hieman ruskeaa ja valkoista). Joulukoristelujen väriksi tulikin punainen ja kettu puolukoineen pääsi vain sivupöydälle. Kuvassa näkyy siis niitä puolukoita, joita Repolaisen kanssa syyskuussa poimittiin ja lakattiin. :) Linkin kuvassa näkyvät verikanukan marjat eivät olleet jouluna enää kauniin valkoisia vaan ruskeita...
Mainitussa kollaasissa oli myös kuva näistä sukista, joita tein joululahjaksi. Tässä on siis tekniikkana käyttää kahta raitalankaa joka rivin jälkeen lankaa vaihtaen ja tuloksena on jonkinlaiset räsymattosukat. Näitä on todella hauskaa tehdä ja samalla pääsee eroon lankavarastoista. Periaatteenani on, että en juurikaan sommittele värejä, mutta koetan saada parin sukista suunnilleen samanlaiset.
En ollut itsekään varma pidänkö päällimmäisen parin (siis oikealla kuvassa) väreistä. Tein useita samankokoisia pareja ja näillekin onneksi löytyi tyytyväinen käyttäjä. Nimesin väriyhdistelmän kinuski-vaahtokarkiksi ja sitten huvittelin keksimällä hienoja nimiä muillekin sukille... siis valitsemalla nimen, joka väriyhdistelmää katsoessa ensimmäisenä päähän pälkähtää. Vasemmalla kuvassa ovat sukat nimeltään "Marjametsässä" ja keskellä sukat nimeltään "Pientaloalue". :D
Tällä hetkellä puikoilla ovat sukat, joiden nimi on "Minun Suomeni". Toisena lankana siinä on nimittäin 7 Veljestä Raita-lanka "Suomikaari".
Repolaisen tämän vuoden kivassa haasteessa siis pelataan bingoa. Minun bingorivini on kutoa - odottaa - tutkia. Vaikka asunkin itämurteiden alueella, meillä on aina puhuttu sukkien ym. kutomisesta. Miten te teette, kudotteko sukkia vai neulotteko niitä? :)
 |
| KUTOA |
Olin valinnut joulunajan palapeliksi suomalaisen Tacticin valmistaman 1000 palan pelin, jonka kuvana on Magnus von Wrightin (1805–1868) öljyvärityö Annankatu kylmänä talviaamuna vuodelta 1868. Olen aivan ihastunut taulun tunnelmaan. Pakkasen purevuuden voi melkein tuntea. Kontrasti kirkkaan pakkastaivaan ja kauniiden talojen ja toisaalta vielä varjossa olevan kadun arkisen aherruksen välillä on mielenkiintoinen.
Maalauksen koko on 36 x 54 cm. Palapelin koko on 48 x 67 cm ja siinä on rajattu alkuperäisteoksesta osa pois. Palapeli ei ollut helppo koottava, mutta en aiokaan koota sitä enää vaan kehystää sen seinälle. :) Ainakin keinovalossa varjoisa etuala tuntui todella tummalta. Jos asuisin Helsingissä, kävisin Ateneumissa katsomassa miltä teos oikeasti näyttää...
Internetin kuvat maalauksesta nimittäin ovat yleensä selvästi vaaleampia kuin palapeli. Kansallisgallerian verkkokaupasta voisi ostaa maalauksen itselleen suunnilleen palapelin kokoisena julisteena. :) Tämän Museoshopin sivulle löydettyäni tunsin itseni hetkeksi Himoshoppaaja-kirjasarjan Beckyksi. Mitä, onko täällä kauppakin? Ooh, taidemuistipelin avulla voisi harjoittaa muistia JA oppia taiteesta. Olisipa hyödyllistä ripustaa seinälle taideseinäkalenteri! Onpa hienoja kasseja! Tuollainen olalla olisi kiva liikkua kaupungilla...
En kuitenkaan tilannut mitään edellä mainituista. "Laadukkaat, vastuullisesti tuotetut" kassit on muuten valmistettu Kiinassa. :(
Päätin kuitenkin palkita itseni eräästä saavutuksesta ja tilasin itselleni huivin, johon on painettu osa Albert Edelfeltin teoksesta Lumpeita. Ihastuin valkoisiin lumpeisiin ja veden syvänsiniseen väriin, odotin huivin saapumista innokkaana... ja petyin hieman, kun vihdoin pakettia avasin: Värit ovat tummemmat kuin verkon kuvassa näyttäisi ja huivin alaosan vesi näyttää kokonaan mustalta.
 |
| ODOTTAA |
Bingorivini viimeinen verbi on tutkia. Saamistani joululahjoista erityisin oli samettinen pheran, ihanan lämmin pitkä tunika, jonka alkuperä on Kashmirissa, Intiassa. (Tässä kuvahaun linkki naisten nykyisin käyttämiin "ferraneihin".)
Kauniita kirjailuja on mukavaa tutkia. :)
 |
| TUTKIA |
Kalentereista puheenollen, kuten blogiystävälle kommentissa mainitsin, yksi tämän vuoden seinäkalentereistamme on vuodelta 2003. :D Se toimii täydellisesti; jopa pääsiäinen on oikealla paikallaan. Onneksi meiltä löytyy vaikka mitä, myös nippu vanhoja seinäkalentereita, joissa ei ole merkintöjä.
Pyhät ovat siis ohi ja "härkäviikot" alkaneet. (Tämäkin sana, härkäviikot, olisi levikiltään selvästi länsimurteinen, mutta aivan tuttu kyllä meilläkin.) Uusi vuosi on kuitenkin tuonut uudet herkut. Myös meidän S-marketissamme toimii nyt ruoan verkkokauppa ja hyvin toimiikin. Palvelun hinta on erittäin edullinen. Minun ostoksistani tulee paljon paremmin suunniteltuja, kun tietystä tuotteesta koko valikoima on verkkokaupassa nähtävissä ja helposti verrattavissa. Avainlippu, EU:n luomutunnus, joutsen- ja sydänmerkki näkyvät helposti. Tuotteita voi hakea myös alkuperämaan mukaan, joten osasin ostaa mm. Xtra-hankaussieniä, jotka on tehty Ukrainassa. :)
Niitä uusia herkkuja ovat Kotimaista-mustaherukkajäätelö, saman tuotesarjan maustamaton jugurtti (muovikorkittomassa pakkauksessa, jippii)...
... sekä Coop-pakastecroissantit, joita on kiva paistella sunnuntaiaamun iloksi. :)
Herkuttelun vastapainoksi pitäisi sitten liikkua! Nautitaan talvisesta luonnosta tai vaikkapa kaupunkimaisemista. Kävelyllä-haasteeseen ovat jo ehtineet osallistua...
sekä sokerina pohjalla
Lämmin kiitos osallistumisesta! Nämä minun kuvani eivät ole uusia, mutta sopivat maisemaan... vielä eilen. Lunta on melko vähän ja eiliseen asti se oli ihanan pehmeää ja puhtaanvalkoista. Nyt lämpötila on +3 C, lumettomat puut heiluvat tuulessa ja katolta lumi liukuu alas.
Taikapölyä luonnosta. :) Iloa päiväänne!
