Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sorbus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sorbus. Näytä kaikki tekstit

21.9.2026

Lisää punaista :)




Hei taas jo nyt! :) Testailen tässä Bloggerin toimintaa ja ihastelen aurinkoisen syyspäivän tunnelmaa. Jätän joulunajan jälkeen ainakin yhden pullollisen glögitiivistettä odottamaan seuraavaa syksyä. Aamukahviakin on maustettu glögimausteella tai ainakin kardemummalla jo monta kertaa.

Pihlajat aivan hehkuvat ja haavat ovat muuten toinen suosikkipuulajini syksyllä. Niiden lehdet loistavat upean keltaisina sinistä taivasta vasten.




Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia, mutta edelliseen voi. :)

Ihanaa syyspäivää!



5.9.2026

Syystunnelmaa ja haastevastauksia




Hei taas! Bloggerissa on ollut hieman ongelmia. Onneksi blogipostausten kommentointi näyttää jälleen onnistuvan. 

Syyskuun alun sää on ollut epävakainen. Täällä Itä-Suomessa sade on tervetullutta. Aurinkokin pilkahtelee välillä, ja puiden ja varpujen lehdet alkavat saada syksyistä väriä. :)

Pitemmittä puheitta kivoihin blogihaasteisiin: Riitan haasteessa etsitään henkilöitä, jotka ovat inspiroineet joko ruuanlaitossa/keittiön sisustuksessa tms. keittiöön liittyvässä asiassa. 

En oikeastaan osaa valita henkilöitä, jotka ovat inspiroineet ruoanlaittoani. Äiti tietenkin on ollut ruoanlaittajien numero 1 (ja hänen paistettu kananpoikansa uuniperunoiden kera säilyy ikuisesti perheen lempiruokien ykkösenä). Kuten olen kertonutkin, olen onnekas, koska kaikki perheeni jäsenet ovat innostuneita ja luovia ruoanlaittajia. Inspiraatiota ja reseptejä löydän blogeista ja lehdistä (nykyisin usein niiden verkkosivuilta). Nuorena keräilin reseptejä painetuista lehdistä ja liimailin niitä ruokalajeittain tai valmistusaineittain jaoteltuihin vihkoihin ja kansioihin. On minulla aika paljon keittokirjojakin. Jos niiden määrällä mitattaisiin keittotaitoa, olisin huippukokki. :)

Kuten olen sisustusasioista kertonut, kotoisa maalaiskeittiö on ollut ihanteeni niin kauan kuin muistan. Ymmärrän pelkistettyjen, minimalististen, esimerkiksi harmaiden keittiöiden viehätyksen, mutta omassa keittiössäni toivon näkeväni puuta, peiliovia, ripustustankoja, tekstiileissä ruutuja tai kasviaiheita jne.

Maalaiskeittiössä tehdään ruokaa paikallisista aineksista, ollaan säästäväisiä, kierrätetään, kompostoidaan. Myös vaivaa ja askelia säästetään. "Vie mennessäs, tuo tullessas". Tämän sanonnan opin jo lapsena... ja myöhemmin lisäyksen siihen: Tee ollessas. En tiedä, olinko hieman erilainen nuori, mutta kirjoittelin muistikirjaan perheeltä tai tuttavilta kuultuja tai kirjoista luettuja säästö- ja kierrätysvihjeitä. :) 

Kuten eräässä aiemmassa haastepostauksessa kirjoitin, yksi lempisanontani on "Aika tavaran kaupitsee". On todella mukava tunne, kun keksii jollekin tavaralle uutta käyttöä... tai löytää ihmisen, jolle siitä on iloa. Opin hiljattain ilmauksen "antaa jotain lämpimästä kädestä", joka tarkoittaa jonkin tavaran (tai rahalahjan) antamista omana elinaikana sen sijaan, että se siirtyisi eteenpäin vasta perintönä kuoleman jälkeen.

Kristiinan haasteessa kysytään syyskuussa edelliseen sopivasti: Minkä paikan siivosit viimeksi? Syyskuu on minusta uusien alkujen kuukausi. Olen viime aikoina siivoillut ja järjestellyt inspiraation johdattamana eri huoneissa kaappeja, lipastoja, varastotiloja, löytänyt hyödyllisiä tavaroita, ottanut jotain esille ja käyttöön, vienyt huonokuntoisia kattiloita metallinkeräykseen ja hyväkuntoisia astioita, vaatteita ja muutaman kirjankin hyväntekeväisyystorille, jollainen on onneksi aika lähellä.

Löysin ja otin esille esimerkiksi kuvan lautaset. Ne ovat yksinkertaiset ja kauniin valkoiset... aivan lumivalkoiset esimerkiksi verrattuna Teema-astioiden valkoiseen väriin. Olen ajatellut käyttää niitä tämän vuoden joulukattauksiin. Löysin myös söpöimmän teesiivilämme sekä muutamia keittiötyökaluja, joista en olen aivan varma mihin niitä käytetään, luultavasti esimerkiksi voin vuolemiseen kauniiksi kiehkuroiksi tjsp. :)




Toivottavasti joskus on aikaa ottaa erilaisista kattauksista kuvia ja tehdä niistä postauksia. Silloin voisi myös ostaa kimpun kukkia pöydän kaunistukseksi. Yleensä en poimi kukkia maljakkoon luonnosta tai pihalta, vaan annan niiden mieluummin kukoistaa siellä, minne ne kuuluvat. :) Viime kuun lopulla tein pienen kimpun suunnilleen kaikista kukista, joita pihalta löytyi... ja siinä olikin sitten melkein kaikkia mahdollisia värejä...




Pian täytyy käydä Kuopiossa tutustumassa (ja viemässä tavaraa) elokuussa avattuun Luuppi-kiertotalouskeskukseen, joka yhdistää kierrätyskaupan ja jätteiden lajittelun. Keskukseen tuodut tavarat ohjataan uudelleenkäyttöön sellaisenaan tai kunnostettuina ja jaoteltuna teemoittain omiin ”liikkeisiinsä”. Tiloissa järjestetään myös erilaisia tapahtumia, korjauspajoja yms. Tavarat ja materiaalit, joita ei voida kunnostaa käyttöön, lajitellaan ja hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa. Hienoa!


Kuva: Savonia-Ammattikorkeakoulu CC BY-SA 4.0


Siivoamisesta ja järjestelystä on pelkästään hyötyä. Siivous helpottuu, puhtaus ja viihtyisyys lisääntyvät. Tällä kertaa huomasin myös, että säilytyshuonekalujen paikan vaihtaminen huoneesta toiseen voi olla hyödyllistä. Laatikostot saatiin tehokkaampaan käyttöön uusissa paikoissa. Iloa ja hyötyä on tuottanut myös samantyyppisten tavaroiden kokoaminen yhteen paikkaan. Se on oikea suunta. :)

Repolaisen haasteessa kysytään tässä kuussa, mihin suuntaan nyt ollaan menossa. Tähän on helppo vastata. Minulla on jo suunta kohti joulua. :)




Löysimme puolison kanssa edellisen sukupolven talteen laittamia katajanrunkoja. Yhdestä sopivan paksusta palasta sahattiin, hiottiin ja porattiin adventtikynttilänjalka. Pala oli sen verran kapea, että tämä kynttelikkö on vain ohuille kuusenkynttilöille, mutta isompi versio on suunnitteilla. Siihen minulla on kupariset kynttiläholkitkin odottamassa.

Katajapuu tuoksuu hyvälle. Ehkä sahailemme myös sopivia palasia vaatekaappeihin sen sijaan, että ostaisimme seetripuupaloja/palloja.






Edellisessä postauksessa harmittelin, kuinka Teema-astiaston sesonkiväri "meripihka" ei vastannut odotuksiani. "Espresso" sen sijaan on sitä mitä pitikin eli hyvin samanlainen kuin vuosien takainen tumma ruskea. Kuvan muki on parin vuosikymmenen takaa ja söpö espressokuppi on uusi.




Sitten vielä muutama pakollinen kuva pihalta. On ihanaa, kun sataa. On ihanaa, kun vihdoin on vaahtera, jonka lehtiä voi ihailla. :)






Haavan lehdet alkavat punertaa.




Sammal alkaa vallata hiljaisen tien reunaa. :)





Tunnelmallista iltaa juuri sinulle!






22.6.2025

Juhannusviikon tunnelmia - Kysymys hajulaukan talvenkestävyydestä




Kaunista sunnuntai-iltaa! Tässä postauksessa esittelen viime päivinä otettuja kuvia, tällä kertaa järjestettynä kasvisuvuittain. Ensiksi tulevat akileijat, joiden kauniiden kukkien avautumista on aina erityisen ihastuttavaa seurata.







Pihlajat kukkivat tänä vuonna runsaasti. Kukkien voimakas tuoksu täyttää ilman. 





Olen vähentänyt kirjolupiinien määrää pihassamme, ruusujen ja pionien hyväksi. :) Kauniita ne kyllä ovat ja tuoksuvat hyvältä.






Alppiruusut 'Pekka', 'Helsingin Yliopisto' ja 'Mikkeli' ihastuttavat nyt, vaikka ne eivät kuki yhtä reippaasti kuin 'Haaga', ainakaan meillä.






Puistoatsalea 'Adalminan' kukinnasta olen erityisen iloinen. Istutin sen aluksi liian metsäiseen paikkaan, jossa se kärsi ilmeisesti ainakin kuivuudesta isojen puiden alla. Siirsin sen viime kesänä parempaan paikkaan, mutta jännitin sen pärjäämistä paahteisen kesän, lämpimän syksyn ja vähälumisen talven takia.




Sen nuput ovat melkein kauniimmat kuin kukat. :)




Pihassamme kasvaa paljon luonnonkasveja...




Tämän kuvan nimi on tietenkin GLORY TO UKRAINE! 




Blogikaverin kanssa pohdittiin pihan ja puutarhan eroa. Jos asiaa kysyy Googlelta, tekoäly vastaa näin:

"Pihan ja puutarhan ero on lähinnä siinä, miten tilaa käytetään ja hoidetaan. Piha on usein ulkotila, joka on osa kiinteistöä ja voi sisältää kulkuväyliä, pysäköintialueita ja muita käytännöllisiä alueita. Puutarha taas on nimenomaan kasvien viljelyyn ja hoitoon tarkoitettu alue, jossa voi olla myös oleskelutiloja ja koristeellisia elementtejä. Toisin sanoen, piha on yleisempi käsite, kun taas puutarha on tarkemmin rajattu ja usein hoidetumpi.

Pihalla korostuu käytännöllisyys ja toiminnallisuus. Se voi olla nurmikkoa, kiveystä, leikkipaikka tai vaikka autotalliin vievä tie. Pihan hoito voi olla esimerkiksi nurmikon leikkausta, pensaiden ja puiden leikkausta, lumenluontia ja muuta vastaavaa.

Puutarha taas on usein suunniteltu nautittavaksi. Se voi sisältää koristekasveja, hyötykasveja, perennapenkkejä, puita, pensaita ja muita kasveja. Puutarhassa vietetään aikaa, nautitaan kasvien kauneudesta ja mahdollisesti myös sadosta. Puutarhan hoito voi olla kasvien kastelua, lannoitusta, harventamista, leikkausta ja muuta kasvien hyvinvointiin liittyvää.

Yhteenvetona: Pihan voi nähdä puutarhaa laajempana alueena, jossa on sekä käytännöllisiä että visuaalisia elementtejä. Puutarha on nimenomaan kasvien kasvatukseen ja hoitoon keskittyvä alue, jossa on usein myös oleskeluun ja nautiskeluun tarkoitettuja tiloja."

Pihassamme on selvästi myös puutarhan elementtejä, mutta toistaiseksi puhun kuitenkin yleensä pihasta. :) Meneillään on monta projektia ja kunhan ne alkavat näyttää valmiimmalta, ehkä jossain vaiheessa voisi alkaa puhua puutarhasta. 

Hyvin luonnonmukaisesta sellaisesta. Joutseniakin voi kuvata ikkunasta. Voi miten ihanaa nähdä pieniä poikasia pitkästä aikaa!





Tänä aamuna katselin jäniksenpoikasta, joka söi pihalla ruohoa (?) melkein etuoven edessä. Kun aivan kaikkea ei voi verkottaa, täytyy koettaa valita kasveja, jotka eivät ahmateille maistuisi. Hankkijan sivuilta löysin mielenkiintoisen listan kasveista, jotka eivät maistu peuroille. Voisi ajatella, että nämä eivät olisi jänistenkään suosikkeja...

• Achillea, kärsämöt
• Alchemilla mollis, jättipoimulehti
• Allium, laukat
• Aquilegia, akileijat
• Artemisia, marunat
• Campanula, kellot   ---  Huom.! Peurankellot näkyvät maistuvan hyvin.
• Delphinium, ritarinkannukset
• Dicentra spectabilis, särkynytsydän
• Digitalis, sormustinkukat
• Dryopteridaceae, alvejuurikasvit
• Geranium, kurjenpolvet
• Helleborus, jouluruusut
• Hesperis matronalis, illakko
• Hypericum, kuismat
• Iris, kurjenmiekat
• Lamium maculatum, hopeatäpläpeippi
• Leucojum, kevätkellot
• Lupinus, lupiinit
• Lychnis coronaria, harmaakäenkukka
• Mentha, mintut
• Myosotis scorpioides, luhtalemmikki
• Narcissus, narsissit
• Nepeta, kissanmintut
• Origanum vulgare, mäkimeirami
• Oxalis, käenkaalit
• Paeonia, pionit
• Papaver nudicaule, siperianunikko
• Papaver pseudo-orientale, idänunikko
• Petroselinum crispum, persilja
• Rosmarinus officinalis, rosmariini
• Stachys byzantina, nukkapähkämö
• Thymus, ajuruohot


...ja monia niistä meillä onkin. Laukat kiinnostaisivat ja minulla olisikin kysymys hajulaukasta (Nectaroscordum/Allium siculum). Onko kenelläkään kokemusta sen pärjäämisestä nelos-viitosvyöhykkeillä? Se olisi hauskannäköinen ja esimerkiksi myyrien inhokki, mutta kestääkö se täällä talven? Tarkoitushan on hankkia vain melko helppohoitoisia kasveja, jotka selviävät talvesta ilman kovin työläitä suojauksia. :)




Pisimmillään päivä kestää meidän korkeudellamme yli 20 tuntia. Yllä olevassa kuvassa aurinko laskee juhannusaattoiltana.



IHANAA KESKIKESÄÄ!



4.11.2023

Joulunpunaista - Hyvää pyhäinpäivää!

 


Heipä hei ja hyvää ja rauhallista pyhäinpäivää! Nyt on maisema muuttunut niin valkoiseksi ja taivas niin harmaaksi, että tarvitsen hieman väriä elämään, vaikka vanhoista kuvista!




Edellisen postaukseni kommenteissa oli kysymys verkossa käytettävistä kuvageneraattoreista. Minäkin aloitin kuvakokeiluni DALL·E 2:lla ja sitä voinee suositella monipuolisena, jatkuvasti kehittyvänä (nyt on jo kolmonen olemassa) ja melko turvallisena. Muita vastaavia sovelluksia ovat esimerkiksi Canva, Craiyon, Midjourney ja Stable Diffusion, mutta niistä minulla ei ole kokemuksia.

Maksullisilla versioilla saa enemmän kuvia, nopeutta ja vaihtoehtoja, mutta minä olen tyytynyt ilmaiseen käyttöön. Alussa kannattaa lukea ohjeita hyvien kehotteiden (prompts) kirjoittamisesta.

Alussa kokeilemieni "valokuvien" ja "pastellitöiden" jälkeen löysin suosikkityylini eli "vesivärimaalaukset". Niitä haluaisin osata maalata itsekin. :) Kehotteeni ovat yleensä aika lyhyitä, ainakin verrattuna niihin, mitä käyttämäni sovelluksen kuvagallerioissa näkee. Sovellus tuottaa neljä kuvaa ja on hauska nähdä mitä asioita ja yksityiskohtia kuvista löytyy, pyydettyjä ja yllättäviä. Kaikki tulokset eivät suinkaan ole sitä mitä tavoittelin, mutta joskus syntyy aivan ihania kuvia. (Kuten esimerkiksi talvinen maisema, josta tämänhetkinen, jouluinen header-kuvani on rajattu. Pidän siitä todella paljon.) Niitä tulette näkemään tässä joulun alla. :)






Tunnelmallista marraskuuta!





2.10.2022

Väri-iloittelua - Yarns, yarns, yarns!

 


Heipä hei ja hyvää Mikkelinpäivää sekä alkanutta lokakuuta! Sää on ollut aika pilvinen. Eilen aurinko pilkahteli pilvien välistä, mutta niin lyhyen aikaa, etten ehtinyt saada otettua yhtään hyvää kuvaa.

Mutta ihanista blogeista saa inspiraatiota harmaanakin päivänä. :)

Tarja oli virkannut värikkäitä pannulappuja, joihin saa kätevästi käytettyä pienetkin kerät jämälankoja, jopa langanpätkät. Tätä oli pakko kokeilla. Eri värien yhdisteleminen on todella hauskaa. 




Minun lappuni eivät ole yhtä siististi tehtyjä kuin Tarjan. :) Niistä tuli erinäköisiä myös siksi, että virkkasin kiinteät silmukat edellisen kerroksen silmukoiden takareunaan. Tarja on luullakseni virkannut silmukat molempien kaarien läpi, kuten useimmiten tehdään. Lappuihini tuli joitakin värejä vain muutamia silmukoita kerrallaan, koska käytin välillä myös Polaris-lankaa (kuva tässä postauksessani).

Kaksinkertaisen pannulapun "takapuolet" ja viimeistelyn tein valkoisella ja tummanruskealla, joka on niin tummaa, että se näyttää mustalta. Huomasin muuten tosiaan, että eri värejä yhdistellessäni minun oli paljon helpompaa ajatella iloisia ajatuksia kuin yksiväristä tummaa lankaa virkatessani!




Toiseksi, Satu oli virkannut suloisia pehmeitä unipupuja samettisesta Katia Bambi -langasta sekä ostanut Alize Velluto -lankaa olopeiton neulomiseen. Lankojen ihana pehmeys sai minut tekemään päätöksen: Olin jo haaveillut samettilangan ostamisesta kahteen torkkupeittoon. Kesäajan peittoa varten valitsin vihreää ja talviseen punaista. Yllämainittujen lankojen sijaan valitsin Selina-samettilangan, koska se on materiaaliltaan 100 % puuvillaa eikä (mikro)polyesteriä, kuten Bambi ja Velluto. En tiedä onko puuvilla ekologisempi valinta, mutta ainakin ajatuksena se tuntuu paremmalta.




Verkon kuvien perusteella valitsin väreiksi vihreän (nro 12) ja antiikinpunaisen (nro 9). Punaiseen olen todella tyytyväinen. Vihreän sijaan olisin valinnut hieman hillitymmän joulunvihreän, jos olisin nähnyt langat luonnossa. (Vihreä väri on oikeasti kirkkaampi kuin kuvassani.) No, ensi kerralla valinta on helpompi, koska minäpä teinkin huiman ostoksen ja tilasin myös lankakarttakansion. Tästä lähtien voin hypistellä lankoja kotona! :D




Tiesin jo aiemmilta vuosilta, että Alize-langat tulevat Turkista. Katia-langat näyttäisivät olevan espanjalaisia. Selinan ja alla olevan Sulo-sukkalangan valmistusmaaksi selvisi lopulta Turkki. Lankojen valmistusmaa ei ole aina helppo määritellä, koska materiaalin valmistus/kasvatus, (villan) pesu, värjäys ja itse langan valmistus voivat tapahtua eri maissa.

Sulo-langasta aion tehdä  joululahjasukat. On mukavaa pitkästä aikaa neuloa jotain ohuemmilla puikoilla.




Kun kirjoitan tätä, sataa tihkua. Tosi tunnelmallinen syyssää siis, mutta valitettavasti ulkokuvat ovat hieman harmaita. Ulkona kävellessäni mietin, että jo vuosia sitten olisi pitänyt istuttaa pihlajia kujanteeksi. Altapäin katsottuna ne muodostavat hienoja katoksia...




... ja ovat kuvauksellisia myös sivusta katsottuna. :) 




Verikanukan syysväri on komea:




Tämä muratti tuli vuosia sitten äitienpäiväistutuksessa. Se on asustanut ja talvehtinut ruukussa (sisällä viileässä), mutta tänä vuonna istutin sen maahan. Saa nähdä kuinka se selviää talvesta:




Yksi lempinäkymäni ympäri vuoden ja vuorokauden:




Parvekelaatikon orvokit ikkunan läpi kuvattuna:




Yksi pihan männyistä:




Nämä Fazerin suklaapiparkakkupaketit tyhjenevät oudon nopeasti. Paketin ulkoasu on myös hyvä - käytän syksynväristä metsäistä kuvaa skräppäilyyn. :)




Meidän perheessä tykätään rahkasta. Tykkään myös tämän pakkauksen kannesta. :)




Ostin muutama päivä sitten tämän vuoden Roosa nauhan. Vuoden 2022 nauhan on suunnitellut Maria Veitola. Nauhan mosaiikkikuvio kuvastaa elämän erilaisia ja sävyisiä hetkiä. (Kuvioinnin takia nauhat ovat erilaisia, mitä en hoksannut ostaessani. Hieman harmittaa, että isoin kullanvärinen "palanen" jää nauhassani taitteen taakse piiloon. :))

Roosa nauha -keräyksellä tuetaan nykyisin kaikkien syöpien tutkimusta. Tänä syksynä keräyksen teema ovat huonoennusteiset syövät. 




Hello all and happy Michaelmas! One feels almost guilty – here (in Eastern Finland) we can enjoy serene autumn days when in many areas of the world terrible things are happening. I'm thinking of wars, natural disasters, human rights issues...

This autumn and winter, our electricity prices will be considerably much higher than before. In our family, we are lucky: we can for example use our own firewood for heating. My personal therapy against all the hard and sad news we receive is knitting. Sometimes I try crocheting as well. :)

I think many of us can say that the Ukrainians' desire and ability to fight Putin's brutal and criminal aggression has been stronger we could have imagined and hoped for.  Now it's really important to remember that we must support Ukraine and its people for as long as it takes, as they bravely defend their country and the freedom of all of us!



SLAVA UKRAINI!