Meill’ on hanki ja jää… 😄

meill’ on halla ja yö ♪𝅘𝅥𝅯𝅘𝅥... 

Näinä päivinä ei sentään ole lunta, vaan tässä tulevat talviset kuvat Repolaisen mainioon haasteeseen, jossa tällä kertaa etsitään valkoista ja jäätä. 

Hieman minua nolottaa postata tällaisia kuvia keskellä parasta kesää, mutta vain hiukan. :) Kuten blogin sivupalkin esittelyssä lukee, jää on yksi suosikkiasioitani, samoin lumi, ja se onkin hyvä juttu täällä päin, missä toukokuun 12. päivänä näkymä voi olla kuten ylimmässä kuvassa (vuodelta 2020).

Seuraavaksi paljon lumisia ja jäisiä kuvia satunnaisessa järjestyksessä. 

Ohut lumikerros paljastaa pihan öiset kulkijat:

Järven jää voi saada upeita muotoja:

Tämäkin on jäätä!

Jääpuikoissa heijastuu laskevan talviauringon viimeinen puna:

Lunta meillä riittää:

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Edellinen postaukseni on ensimmäinen haastevastaukseni tähän väriin. Ihania kesäpäiviä kaikille... ja ihania talvipäiviä blogiystäville eteläisellä pallonpuoliskolla! :)

Valkoista!

 

Hei ja kaunista kesäpäivää! Repolaisen värihaasteessa etsitään tällä kertaa suorastaan taianomaisia värejä, valkoista ja jäätä. Minä innostuin haasteen talvisesta osuudesta niin paljon, että jää- ja lumikuvien määrä on valtaisa. Karsin määrää pienemmäksi ja julkaisen ne omana postauksenaan. Tässä postauksessa on valkoisia kukkia.

Jääpalat drinkissä olisi kyllä hauska kesäinen jääaihe! Hmm... :)

Blogeissanne näkyy olevan vaikka kuinka paljon ihania uusia postauksia. Koetan ehtiä niitä kommentoimaan. Viime viikon hellejakso toi lisätyötä, sitten satoi (ei tosin taaskaan niin paljon kuin ennusteissa oli luvattu). Tästä päivästä näyttäisi tulevan kohtuullisen lämpöinen ja poutainen, joten ulkotyöt kutsuvat.

Olen kyllä istunut myös TV:n ääressä. Maantiepyöräilyn Italian ympäriajo ei ole pitkään aikaan kulkenut meidän "kotikulmilla", mutta uskomattoman hauskasti Ranskan ympäriajo alkoi tänä vuonna Italiasta ja kolmena ensimmäisenä päivänä ajettiin mm. Toscanassa, Emilia-Romagnassa ja Piemontessa. Tuttuja paikkoja ja muun muassa vihkikirkkomme vilahti kuvissa. Jälleen kerran olemme saaneet myös nauttia Peter Selinin mainiosta kommentoinnista.

Ihanaa heinäkuuta!

Have a lovely July!

Juhannuksen lumoa

 

Minulle juhannus on vaalean kesäyön ja hempeiden värien juhla, joten tässä postauksessa on esillä valkoisia ja vaaleanpunaisia kukkasia.

Juhannusruusun kukat ovat kuin hyväntuoksuista kermavaahtoa. Aah.

Kuten blogiystävä kirjoitti edellisen postauksen kommenttiosiossa, nyt nautitaan keskikesän ihanuudesta kaikin aistein. Eilen riivin herneitä ja herneenpalkojen tuoksu vei minut suoraan lapsuuteen. Olin muuten kuvitellut, että herneen siementen keräämistä paloista kutsuttaisiin silkkimiseksi, mutta ilmeisesti olin väärässä, koska sellaista sanaa ei löydy mistään. :)

Olen pitkään haaveillut myös 'Juhannusmorsian'-ruususta, mutta erinäisten hassujen sattumien takia minulla ei ole sellaista vieläkään. 

Puistoruusut 'Ilo' ja 'Sävel' alkavat kukkia melkein yhtä aikaa juhannusruusujen kanssa ja otan samanlaisia kuvia joka ikinen kesä. :)

Tuoksuvadelma on aivan loistava kasvi, tuoksuu ihanalle ja leviää nopeasti. Olen käyttänyt sitä rumien kohteiden (esim. jätevesikaivon) piilottamiseen. Yksi pieni kasvi peittää puutarhaan sopimattoman näkymän ennen kuin huomaatkaan. :)

Muita suloisia juttuja...

Monen vuoden tauon jälkeen näen rannassamme joutsenparin poikasineen.

Valkoisen lupiinin kukat ovat todella valkoisia. :)

Peurankellon kukkien aukeamista seuraan joka vuosi yhtä innokkaasti.

Tämä on varmaankin jokin jäärä. Puutarhurin kaveri vai kiusantekijä?

Vanha kuva, mutta sopii minusta niin hyvin tämän postauksen tunnelmaan. Olen muuten vähentänyt kakkujen ja leivosten syöntiä. Maukas voileipä onkin mieluisampi vaihtoehto. :)

Seuraava liputuspäivä (vakiintunut, ei virallinen) onkin sitten 6. heinäkuuta, Eino Leinon päivä, joka on myös Runon ja suven päivä. :)

Jälleen: Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia (mutta edelliseen voi). :)

Ihania kesäpäiviä!

Hugs to you all!

H niin kuin huhtikuu

 

H niin kuin haaveellinen, hurmaava, hehkeä, huumaava, huikea, herkullinen, hempeä, herkistävä, hilpeä, hienostunut, henkeäsalpaava...

H niin kuin häät. 

Huhtikuussa etsitään Kristiinan ihanassa kuukausihaasteessa h:lla alkavia asioita. Tässä tulee minun postaukseni. Nämä reippaasti rajatut kuvat eivät ole minun ottamiani, mutta minulla on lupa käyttää niitä tässä haasteessa. 

H niin kuin hääkimppu, hääkakku, hääpaikka ja hääkoristelut. Kyllä, taas on kolmen kuvan sijasta neljä, koska en vain pystynyt valitsemaan ja halusin jakaa kanssanne jotain kaunista... :)

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Have a lovely weekend!

Valkeiden kukkien lehto - White flowers, red shoes

Hei taas pitkästä aikaa! Lukaisin jo viikkoja sitten kirjahyllystä löytyneen pokkarin, mutta postausta ehdin laatimaan vasta nyt.

Irlantilaisen Maeve Binchyn (1939–2012) Valkeiden kukkien lehto on kepeää kesälukemista, mutta siitä löytää myös vakavampia teemoja. 

Kirja alkaa lupaavasti. Ensimmäisessä luvussa yksi päähenkilöistä pohdiskelee mielenkiintoisia aiheita, (katolisen) kirkon ongelmia, pyhiinvaellusten teologista taustaa, rukouksen merkitystä jne. Valitettavasti isä Flynnin toimia seurataan vain muutamassa luvussa. Itse kirja onkin kokoelma lyhyitä, nopeasti eteneviä kertomuksia. Luvut ovat pareittain: samat tapahtumat tai ihmissuhde kerrotaan kahden ihmisen näkökulmasta (Helmet-haasteen kohta 19: Kirjassa on vähintään kolme eri kertojaa). Pidän kerronnasta, siinä on usein enemmän tai vähemmän humoristinen pohjavire. Arvelen myös, että (Liisa Honkasaari) suomentaja on tehnyt hyvää työtä.

Juttuhan oli selvä alusta alkaen. Minä täyttäisin kuusitoista kesäkuun kuudentenatoista päivänä, ja nimeni oli June. Mihin me muuallekaan voisimme mennä kuin Dubliniin James Joycen nimikkopäivänä. Äiti sanoi, että päivästä tulisi taianomainen.
Minä en oikeastaan uskonut taianomaisiin päiviin, mutta hän oli niin haltioissaan, että kertoi siitä kaikille jotka tapasi. "Tyttäreni täyttää kuusitoista samana päivänä kuin Leopold Bloom tapasi Mollyn." Useimmilla ihmisillä ei ollut aavistustakaan, mistä hän puhui, mutta koska se olisi äitiä ennenkään haitannut?

Henkilögalleria on hengästyttävän laaja. Jotkut päähenkilöistä ovat todella hyviä ihmisiä, jotkut pahoja, mutta onneksi eivät liian; tämä on "hyvänmielen kirja". Veikeä Vera on yksi henkilöistä, jonka elämänasenteesta voisi ottaa oppia. :)

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Irlantiin: on katolisten vanhainkoteja, protestanttien vanhainkoteja ja kaikille sopivia vanhainkoteja. :) Valuuttana on euro, mikä tuntuu hieman hassulta, kun joidenkin ihmisten hieman vanhakantainen ajattelu saa ajankohdan tuntumaan kaukaisemmalta. Myös esimerkiksi ympäristönsuojelua ("kehitys" vastaan perinteet) ja muistisairauksia sivutaan. 

Postauksen valkoiset kukat on kuvattu pikaisesti ja huonosti. :) Tätä täytyisi opetella. Valkoinen kukka ylivalottuu kuvissani ja raikkaankin vihreästä taustasta tulee jotenkin tunkkainen. Lisäsin mukaan pari punaista juttua pirteyttä lisäämään. Sokoksen verkkokaupan -24 % alennuspäivä sattui sopivasti. Pidän Marimekon Ilma-paidan venepääntiestä ja vajaamittaisista hihoista. Löysin myös jo vuosia etsimäni mieleiset punaiset ballerinat. Punainen kenkäpari on minusta yksi piristävimpiä asusteita. Tylsätkin menot muuttuvat hieman hauskemmiksi, kun voi kipsutella punaisilla kengillä. :)

Kiitos jo etukäteen kommenteistanne! Niitä tylsiä menoja riittää näille päiville ja viikoille, mutta koetan ehtiä blogivierailuille mahdollisimman pian.