Hihii, tÀssÀ lyhyessÀ postauksessa ei puhuta enkelihoitajista eikÀ uskomushoidoista vaan aivan oikeista lÀhi- ja sairaanhoitajista, jotka uuden ja uljaan hyvinvointialueen jÀrjestelmÀviidakoiden ja epÀselvyyksien keskellÀ etsivÀt keinoja auttaa asiakkaitaan/potilaitaan.
Saatuani (joskus yllÀttÀvÀÀkin) apua koetan antaa kiitoksen heti ja hyvÀÀ palautetta eri kanavien kautta, mutta tuli mieleeni tÀnÀÀn, ettÀ kyllÀ tÀmÀ aihe ansaitsee postauksenkin.
Joten SUURKIITOS avustanne ja ystÀvÀllisyydestÀnne, rakas muistihoitajamme, yliopistosairaalan avannehoitajat, kotisairaanhoidon hoitajat ja monet muut (esimerkiksi poliklinikoilla ja vuodeosastoilla), jotka ovat tehneet omaishoitajan työstÀ hieman helpompaa.
En tiedĂ€ onko hoitajan ammatti enÀÀ kutsumusammatti. Se on työtĂ€, josta kuuluu saada asianmukainen korvaus. Tarkoitan postauksellani sitĂ€, ettĂ€ tĂ€tĂ€kin työtĂ€ voi tehdĂ€ monella tavalla, joko siihen paneutuen tai hĂ€llĂ€ vĂ€liĂ€ ‑asenteella. Onnekas se asiakas, joka kohtaa työstÀÀn innostuneen hoitajan. :)
Roope Lipasti on kirjoittanut sote-uudistuksesta oivassa kolumnissaan:
Pitkin syksyÀ on voivoteltu suomalaisen terveydenhuollon alennustilaa. Rahat eivÀt kohta riitÀ muuhun kuin hyvinvointialueiden johtajien palkkoihin. ViimeistÀÀn siinÀ vaiheessa, kun eivÀt riitÀ edes niihin, nimitys pitÀÀ vaihtaa pahoinvointialueeksi.
Ei tarvitse odottaa ongelmia johtajien palkkojen maksussa. "Pahoinvointialue" on oiva nimi tÀlle jÀrjestelmÀlle, joka on aiheuttanut (suorasti tai epÀsuorasti) ainakin tÀÀllÀ ItÀ-Suomessa sen, ettÀ joissakin kunnissa julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat melkein kokonaan kadonneet. Uskokaa tai ÀlkÀÀ, Kaavi-nimisessÀ kunnassa asukkaat koettavat paikata jo hampaansakin itse.
