Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

24.6.2026

Yksityiskohtia (kesÀkuussa)





Hei taas! TÀssÀ postauksessa lisÀÀ pikaisesti napattuja ja hieman epÀtarkkoja kuvia pihan kukkijoista ja vÀhÀn muustakin. Ruusukuvia olisi ollut enemmÀnkin, mutta alkoi harmittaa, ettÀ jokaisessa kukassa oli jotain öttiÀisiÀ. :D Usein ravistelen tai hÀtistelen hyönteiset ennen kuvaamista, mutta tÀllÀ kertaa en malttanut...




TÀnÀ kesÀnÀ olen usein ihastellut vÀstÀrÀkkien touhuja. Ne ovat kerrassaan mainioita lintusia, jotka pesivÀt meillÀ esimerkiksi vanhan laiturin rakenteissa.

Muitakin hauskoja kohtaamisia elÀinten kanssa on ollut. Juhannuksena avasin terassin oven ja sÀikÀhdin, kun ruskea pieni elÀin sÀikÀhti minua ja pudotti pyydystÀmÀnsÀ (kuolleen) pÀÀstÀisen oven eteen. :) Kun suljin oven se palasi hakemaan sen. LÀhdin seurailemaan siitÀ ymmÀrtÀÀkseni mikÀ hiirenkokoinen elÀin pyydystÀÀ pÀÀstÀisiÀ... ja sehÀn olikin lumikko! Ainakin luulen niin. En todellakaan ehtinyt tarkastella esimerkiksi sen hÀntÀÀ, mutta pikkuruinen koko kai viittaa enemmÀn lumikkoon kuin kÀrppÀÀn.

Nyt olenkin hoksannut, ettÀ pihatien poikki vilistÀvÀ pieni elÀin onkin (kai) lumikko. Toivottavasti se on onnekas hiirien ja myyrien jahtaamisessa. :)







KesÀn ensimmÀiset harakankellot pihalla:









Sympaattinen niittyhumala levittÀytyy pihallamme melko hyvin. Olen valinnut erilaisia kuivalla paikalla menestyviÀ kasveja istutusalueeksi. TÀssÀ nÀkyy myös nepalinhanhikin lehtiÀ. Sen kukkimista odotan erityisesti.





EdellÀ mainittu istutusalue on aidattu verkolla, koska siinÀ kasvaa uusia herkkuja, joita en halua jÀnisten/rusakkojen kiiruhtavan maistelemaan. :)





SuursyömÀreistÀ puheen ollen, lÀheisellÀ tiellÀ oli nÀhty hontelo, ruskehtava elÀin, luultavasti hirvenvasa. TÀssÀ on luultavasti sen jÀlki. :)




NÀissÀ viimeisissÀ kuvissa nÀkyy kuvaajan kenkiÀ ja osallistun niillÀ Repolaisen kesÀhaasteeseen. Haasteessa pitÀisi oikeastaan liikuskella paljain jaloin, mutta enpÀ ole ehtinyt. :) Onneksi on vielÀ kaksi kuukautta aikaa.

Ojakellukka on yksi kasvisuosikeistani ja se nuoret lehdet ovat ihanan vihreitĂ€. 




Vuoden pisimpinÀ pÀivinÀ aurinko paistaa aamulla hauskasti ruokailutilamme lattialle. MeillÀkin on nyt Ikean Lohals-mattoja. Kuten yleensÀkin, ostin niitÀ tarjouksesta ja olen hinta-laatusuhteeseen tyytyvÀinen. Ne ovat aika rustiikkeja... ja hierovat kivasti jalanpohjia. :)




ViimeisellÀ kuvalla toivotan teille kaikille rahoittavia hetkiÀ kesÀisessÀ luonnossa. PÀÀtin jÀttÀÀ tÀhÀn postaukseen kommentointimahdollisuuden ja kiitÀn jo etukÀteen kommenteistanne. Luultavasti en kuitenkaan ehdi heti vastavierailuille. Nyt on paljon puuhaa, myös kivaa sellaista: Rakkaita kesÀvieraita on tulossa. <3




Ihania kesÀkuun viimeisiÀ pÀiviÀ!



18.6.2026

Ihanaa juhannusta!




Viime aikojen sateet ovat ilahduttaneet monia. Niin meitÀkin. Monet alkukesÀllÀ kukkivat kasvit eivÀt tÀnÀ vuonna kuki meillÀ kovin runsaasti, mutta suloinen vihreys ihastuttaa sitten sitÀkin enemmÀn. Huomaan ettÀ tÀmÀn postauksen kuvat on otettu pilvisellÀ sÀÀllÀ, mutta kyllÀ aurinkoakin on nÀhty. :)

Huomenna vietetÀÀn juhannusaattoa. Toivon tunnelmallista keskikesÀn juhlaa teille kaikille ja rentouttavaa kesÀÀ muutenkin.

(TÀhÀn postaukseen ei voi jÀttÀÀ kommenttia.)















12.6.2026

Kuvia ja sanoja :)

 


Hei kaikille ja tunnelmallista sadepĂ€ivÀÀ! 

Viime aikoina olen alkanut arvostaa pilvisiÀ ja sateisia pÀiviÀ entistÀ enemmÀn. Sade on todella tÀrkeÀÀ... ja kaunista! Tuntuu ettÀ alkukesÀn hento vihreys pÀÀsee paljon paremmin esille pilvisen pÀivÀn lempeÀssÀ valossa. Luonto on niin juhlavan kaunis nyt, ettÀ arkipÀivÀtkin tuntuvat sunnuntailta. :)

TĂ€ssĂ€ postauksessa on kuitenkin erityisesti aurinkoisina hetkinĂ€ otettuja kuvia. Samat jutut joka vuosi: ensimmĂ€iset kukkaset, sadepisaroita kuunliljojen lehdillĂ€, taivas varhain kesĂ€aamuna.  Siperianhernepensaissa kĂ€y iloinen pörinĂ€. RĂ€psin vaikka kuinka monta kuvaa saadakseni kimalaisia mukaan, mutta ei onnistunut. Ne olivat liian nopeita. :)

PÀivÀn pituus tÀÀllÀ ItÀ-Suomessa on nyt reilut 20 tuntia. Sekin tuntuu hienolta. Illalla ei malttaisi mennÀ nukkumaan ajoissa. Siksi vuodenaikojen vaihtelu onkin todella hyvÀ asia.

HyttysiĂ€ tuntuu olevan toistaiseksi tavallista vĂ€hemmĂ€n. Kirjojen lukeminen ulkona onnistuu siis hyvin. TĂ€nĂ€ kesĂ€nĂ€ olen myös innostunut CalcuDokujen ratkaisemisesta. Kun nĂ€in niitĂ€ ensimmĂ€isen kerran, tuntui etten mitenkÀÀn jaksa kĂ€sitellĂ€ pÀÀssĂ€ni varsinkaan nelinumeroisia lukuja, mutta aloitin pienemmistĂ€ ruudukoista ja kun kohdalle sattui helpohko 9 x 9 -kokoinen ruudukko, se ratkesi melko vaivattomasti. Jippii! Kertotaulu on vetreytynyt, samoin lukujen jakaminen alkutekijöihinsĂ€. 

TĂ€hĂ€n postaukseen ei voi jĂ€ttÀÀ kommenttia! Ihania "analogisia" kesĂ€hetkiĂ€ teillekin! đŸ“–đŸŠ†đŸ„€đŸšŁđŸ»‍♀️


















7.6.2026

Keittiömuistoja-haaste

 


Hei taas! Nyt onkin saatu nauttia ihanista alkukesĂ€n sĂ€istĂ€. 

Nuoret koivunlehdet tuoksuvat, varsinkin sateen jÀlkeen. Myös kielojen huumaavasta tuoksusta olen nauttinut aivan erityisesti. Ilokseni olen huomannut kielojen lisÀÀntyneen tÀssÀ pihan ympÀristössÀ. Kielon sanotaan leviÀvÀn tehokkaasti maavarsiensa avulla, mikÀ voi olla ongelma pienessÀ puutarhassa, mutta meidÀn laajassa ja metsÀisessÀ pihapiirissÀmme ne saavat levitÀ aivan vapaasti. Myös leikatun ruohon tuoksu on tunnettu miellyttÀvyydestÀÀn. MeidÀn nurmikoillamme kasvaa monenlaisia muitakin kasveja ja jokin niistÀ tuoksuu leikattuna voimakkaasti ja muistuttaa laventelia!

TĂ€llĂ€ postauksella osallistun NĂ€pertelijĂ€n ihanaan keittiöhaasteeseen. KesĂ€kuussa kirjoitetaan lapsuudenkodin muistoista. TĂ€hĂ€n postaukseen olisin mielellĂ€ni liittĂ€nyt muutamia vanhoja kuvia, mutta en nyt ehtinyt etsiĂ€ ja skannata niitĂ€. (Koetan lisĂ€tĂ€ ne tĂ€hĂ€n postaukseen joskus myöhemmin.)

Lapsuudenkotini keittiö, kuten tÀmÀ nykyinenkin, oli (ja on muuten vielÀkin) suunnilleen lÀnteen eli jÀrvelle pÀin. Varsinkin kesÀllÀ se oli hyvin valoisa varsinkin iltapÀivÀllÀ ja illalla, vaikka kodin ja rannan vÀlissÀ kasvoikin (ja kasvaa vielÀkin) isoja koivuja.

EnsimmĂ€iset kaapistot olivat valkoiset. Myöhemmin ainakin ovet vaihdettiin vaaleaksi puuksi ja kodinkoneet (liesi, jÀÀkaappi, astianpesukone) olivat suklaanruskeita. :) PidĂ€n vĂ€riyhdistelmĂ€stĂ€ edelleen. Aikoinaan hankittu Upo Lahtiska toimisi varmaan vielĂ€kin; siihen aikaan koneet tehtiin kestĂ€mÀÀn. 

LiedestÀ muistan elÀvÀsti sen, kun Àitimme keitti kissallemme kaloja kattilassa ja kisuli istui keittolevyn vieressÀ odottamassa niin innokkaasti, ettÀ pelkÀsimme hÀnen yrittÀvÀn työntÀÀ tassunsa kattilaan. Varmaan hÀnet nostettiin siitÀ turvallisempaan paikkaan. :)

KyllĂ€, tĂ€mĂ€ kissamme oli "hĂ€n". ErĂ€s henkistyneimmistĂ€ sukulaisistamme sanoi, ettĂ€ M. oli sielu eikĂ€ vain kissa, ja samaa mieltĂ€ olemme edelleen. 

Lapsuuskodin keittiömme ei ollut kovin iso, mutta ruokapöytÀ mahtui siihen hyvin. Varsinkin jouluateriat jÀivÀt hyvin mieleen, onhan niistÀ valokuviakin. PöytÀ oli tÀynnÀ Àidin laittamia perinteisiÀ jouluherkkuja. Nykyisin jouluateria valmistetaan tiimityönÀ ja silti saa pitÀÀ kiirettÀ, jotta saa kaikki ruokalajit oikeanlÀmpöisinÀ pöytÀÀn oikeaan aikaan. :)

TÀssÀ kuvassa nÀkyy yhtÀ lapsuudessamme kÀytettyÀ pöytÀliinaa. En ole raskinut sitÀ kÀyttÀÀ, ainakaan toistaiseksi.




Oivoi, huomaan, ettĂ€ yllĂ€ oleva kuva on aika epĂ€tarkka, mutta en ehdi nyt ottaa uutta. Windows 11:n kanssa kuvankĂ€sittely on entistĂ€ hankalampaa. Esimerkiksi kuvan koon muuttaminen ja tallentaminen vaatii uskomattoman monta klikkausta. 

Ajastan tÀmÀn postauksen julkaisun sunnuntaiaamuksi. Saapa nÀhdÀ mihin aikaan se nÀkyy blogilistoilla. Edellinen postaukseni pÀivittyi nÀkymÀÀn vasta vuorokautta myöhemmin. TÀmÀ Bloggerin toimintavirhe on turhauttanut minua jo jonkin aikaa. Aamuisin, kun luen pÀivÀn lehtiÀ, tarkistan myös onko tuttuihin blogeihin jo tullut uusia postauksia, vaikka niitÀ ei vielÀ nÀykÀÀn. Usein on...

MikÀli laskurini paikkansa pitÀÀ, jouluun on kaksisataa yötÀ. TÀssÀpÀ joulun vÀreihin sopiva kukkanen, ketoneilikka 'Arctic Fire'. :)




Alppiruusut aloittelevat kukintaansa, joka ei ole kovin runsas tÀnÀ vuonna. Kukkien nuput ihastuttavat söpöydellÀÀn.





Sireenitkin tuoksuvat, vaikka meillÀ ne kasvavat niin metsÀisessÀ ympÀristössÀ, etteivÀt ne yllÀ suurimpaan mahdolliseen loistoonsa.




Taas yksi haave toteutettu: Ostin rikkoutuneen aurinkovarjon tilalle uuden, hieman boheemityylisen. Muutama pĂ€ivĂ€ sitten nautiskelin kirjan lukemisesta terassillamme... kunnes poistin viidennen pikkumuurahaisen kiipeilemĂ€stĂ€ vaatteillani. En ollut huomannutkaan, ettĂ€ terassilaattojen pÀÀllĂ€ ja vĂ€lissĂ€ kĂ€vi aikamoinen kuhina. 




Liian lÀhellÀ taloa! MeillÀ on perinteisesti kÀytetty muurahaisten torjuntaan Neudorffin Muurahaispuffettia. TÀmÀ ei ole mainos. PidÀn tuotteesta, koska se tehoaa ja koska torjunta-aineen mÀÀrÀÀ syöttiastiassa on helppo seurata. Ensin nÀytti siltÀ, etteivÀt muurahaiset huomaa koko astiaa, mutta tÀssÀ niitÀ nyt on baarin asiakkaina. :)




Luontoa on kyllÀ mielenkiintoista seurata. Rantanurmikkomme poikki liitelee iltaisin lintu, joka hÀmÀrÀssÀ nÀyttÀÀ vaaleanruskealta pöllöltÀ. Tarjoilisin sille mieluusti pieniÀ jyrsijöitÀ. Ainakin yksi nimittÀin kÀy katkomassa istuttamieni peurankellojen lehtiÀ ja vie ne mukanaan. Kuulostaa uskomattomalta, mutta asiasta on luotettavan silminnÀkijÀn todistus. :)

Kirjoitan tÀtÀ postausta lauantai-iltana. LÀmpöennÀtys parin pÀivÀn takaa on 28 astetta. On leppoisaa istua terassilla varjossa lukemassa. Minulla on projektina lukea kirjahyllystÀ harvoin lukemiani tai kokonaan lukemattomia kirjoja ja sitten pÀÀttÀÀ, pidetÀÀnkö ne itsellÀ vai pannaanko kiertoon. Viimeksi lukaisin kaksi dekkaria 1970-luvulta. Huh, se oli tunkkainen vuosikymmen; ihmisillÀ on kamalat vaatteet ja kaikki tupakoivat. :)

Kirjamaanikko tÀÀllÀ kuitenkin on ostanut myös uusia kirjoja. :) Yksi niistÀ on tÀssÀ. En ole koskaan lukenut Kilven Alastalon salissa -teosta. Nyt on vihdoin aika!!




💚 Kiitos kaikille blogin lukijoille! 💚

đŸ€— TĂ€hĂ€n postaukseen ei voi jĂ€ttÀÀ kommenttia. đŸ€—

📖 Olen terassilla lukemassa.📖