Hyvää huomenta! Kristiinan ihana kuvahaaste on edennyt jo kahdeksanteen kuukauteen, tunnelmalliseen elokuuhun. Minä osallistun tällä kertaa kuvilla, jotka on kylläkin otettu heinäkuussa ja jo vuonna 2015. Pilvipalvelu esitteli kuvia nostalgisesta Italian reissustani ja halusin keksiä syyn esitellä niitä blogissakin. Ja koska olen huono seuraamaan ohjeita (kolme kuvaa), kuvia on peräti kuusi. :)
Nuo alimmassa kuvassa näkyvät Nastrine-nimiset leivonnaiset olivat suosikkejani aamukahvin ja sanomalehden seuraksi.
Hintalappujen vieressä olevat punaiset lappuset kertovat, että kuva on otettu Auchan-nimisessä isossa marketissa. Ranskalaisen Auchanin "hypermarket" oli aikoinaan ensimmäisiä kotikulmillamme, ja laajan valikoiman sekä kivan lounaspaikan takia siellä oli mukava asioida. Auchan vetäytyi Italiasta viitisen vuotta sitten enkä muutenkaan asioisi sen liikkeissä enää, koska Auchan toimii edelleen Venäjällä ja 2023 tutkivan journalismin ryhmät The Insider ja Bellingcat sekä ranskalaislehti Le Monde julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan se mm. toimittaa elintarvikkeita, vaatteita ja savukkeita venäläissotilaille Itä-Ukrainassa.
Lähikaupunkimme Auchanin kassalla muistan joka tapauksessa tavanneeni yhden parhaista asiakaspalvelijoista koskaan. Joillakin ihmisillä on taito olla niin luontevasti ystävällisiä, että kohtaamisesta jää hyvä mieli pitkäksi aikaa.
Kun koetan muistella elämäni parhaita asiakaspalvelukokemuksia, tämä kuuluu epäilemättä top viitoseen. Kaikki viisi parasta asiakaspalvelijaa ovat olleet naisia. Auchanin kassahenkilö Italiassa samoin kuin hampurilaisravintolan myyjä samassa maassa olivat muuten molemmat afrikkalaistaustaisia.
Lontoosta muistan John Lewis -tavaratalon vaateosaston jo hieman iäkkäämmän myyjän, joka oli juuri sopivasti huolehtivainen, melkein äidillinen. Ostokseni onnistuivat mainiosti.
Ja hupsista, top viitosesta tuleekin top kuutonen! Muistin juuri yhden turvatarkastuksen Tel Avivissa, vuosia sitten. Myöhästyin lennoltani (lähinnä omasta syystäni, koska saavuin liian myöhään kentälle). Nuori turvatarkastaja järjesti minut toiselle lennolle, joka oli aikaisemmin perillä Helsingissä kuin alkuperäinen lentoni. <3 Israelilaisten turvatarkastajien kanssa minulla on muutenkin mennyt hyvin. Kerran muilla vastaavilla matkustajilla oli varsin hankala turvatarkastus, minulla helppo ja tarkastaja kantoi vielä laukkunikin lähtöportille. Minä olen niin kiltin näköinen. :D
Sitten vielä kaksi muistoa Suomesta. Meillä oli vuosia sitten väliaikaisena postinjakajana (ehkä kesäsijaisena) nuori, vaaleatukkainen nainen, joka säteili iloa kuin aurinko, ei liikaa eikä teennäisesti vaan juuri sopivasti.
Ja sitten vanhin ja vaikuttavin tapaus: Vuosia (lue: vuosikymmeniä :)) sitten Kuopion Sokoksen alakerrassa myytiin käsityötarvikkeita. Olin ostamassa ehkä lankoja ja odottamassa kassalle pääsyä. Paikalle "purjehti" vanhempi rouva turkissaan ja asettautui tiskin eteen ensimmäisenä palveltavaksi. En ehtinyt reagoida mitenkään, muttei minun tarvinnutkaan, koska nuori myyjä sanoi ystävällisesti ja rauhallisesti, että seuraavaksi oli minun vuoroni. Sinä ihana myyjä, missä nykyisin lienetkin, olit esimerkki ihmisestä, joka toimii oikein, vaikka monessa mielessä voisi olla helpompaa ja mukavampaa toimia väärin.
Onko teillä erityisen hyviä muistoja asiakaspalvelutilanteista? Huonojakin saa kommenttiin kirjoittaa, vaikka ne voisivatkin olla toisen postauksen aihe. :)
Asiakaspalvelusta tuli mieleeni toinen asia: Siivoilin lehtiä paperinkeräykseen. Kauppaliikkeen lehden kannessa sanotaan, että "meidän on aika tottua siihen, että palvelua ei aina saa suomeksi". Jos en väärin muista, takavuosina jotkin ruokapaikat halusivat luoda itselleen kansainvälistä brändiä sillä, että asiakaspalvelua sai vain englanniksi. Nyt syynä voi olla myös ulkomaisten työntekijöiden kielitaidottomuus.
Kyllä, yksityiset yritykset saavat palvella millä kielellä haluavat. Ja minä asiakkaana saan valita. Suomessa asioin vain liikkeissä, joissa saa suomenkielistä palvelua. :)