Helmikuun haastetripla :)

 

Valoisaa kynttilänpäivää! 

Talvi on jatkunut kylmähkönä... ja ihanan kauniina. Valo lisääntyy ja saa aikaan huumaavan keväisen onnentunteen siitä huolimatta, että edessä on vielä pari-kolme lumista kuukautta. :) Lunta on muuten täällä Itä-Suomessa paljon vähemmän kuin normaalisti. Vesivarojen kannalta sitä saisi sataa lisää.

Tuttuun tapaan osallistun blogikavereiden kuukausihaasteisiin, vaikkapa hieman rimaa hipoen. Tällä kertaa haasteita on peräti kolme. Ensimmäisenä vuorossa on Repolaisen HELMIKUUN HALAILUT. Rakkaita ihmisiä halaan aina tilaisuuden tullen.  Haasteeseen olen kuitenkin kuvannut toista halausten kohdetta, nimittäin puita.

Lähimmät halauspuuni pihassa ovat kuusia...

... mutta eilen kävin moikkaamassa yhtä tärkeää mäntyä ja kuvailin sen ja kavereidensa latvuksia.

Männyt ovat kuvauksellisia puita.

Haapa on ekologisesti arvokas puu.

(Huomautus viimeaikaisten kuvien laadusta: Käytän nykyisin uudehkoa Windows 11 -konetta ja koen, että todellakaan kaikki kehitys ei ole edistystä. :) Valokuvien käsittely on muuttunut jokaisen päivityksen myötä hieman hankalammaksi ja nyt esimerkiksi kuvien koon pienentäminen vaatii entistä enemmän klikkauksia ja säätöä. Esimerkiksi tämän postauksen kuviin tuli hieman liian pieni resoluutio. Toivottavasti niistä kuitenkin jotain selvää saa.)

Toinen kuukauden kiinnekohta ja piristys on Kristiinan blogihaaste. Tällä kertaa aiheena on KUUKAUDEN MOKA. Minähän mokailen päivittäin, mutta en ole oikein keksinyt möhläystä, josta saisi postauksen aiheen. Pannulappuihin liittyvä mokani ei ole tältä kuulta vaan jo vanhempi, mutta valitsin sen tähän, koska sen kertominen voi olla hyödyllistä muillekin ja koska samalla voin osallistua kolmanteenkin haasteeseen! :)

Mokani on ollut heittää pois vanhoja kuluneen näköisiä pannulappuja. Ne olisi voinut uudistaa päällystämällä. Varsinkin jos lapun sisällä on jotain tehokasta eristettä, ne ovat arvokasta materiaalia kierrätettäväksi. Lapun päällystyksessä täytyy käyttää luonnonkuitua, puuvillaa, villaa tai pellavaa. Tekokuidut eivät kestä kuumuutta.

Nämä Unikko-pannulaput ovat keittiön väripilkku.

Patakintaat suojaavat parhaiten, mutta myös taskulliset pannulaput ovat käteviä. Näistä lapuista huomaa, että niitä käytetään paljon. Yksi tuleva projektini on päällystää nämä... niin että taskut jäävät auki.

Myös näitä pannulappuja on käytetty pitkään. Ne olen ommellut vuosikymmeniä sitten. :) Pastellivärit ja kukkakankaat olivat silloin suosikkejani.

Näillä pannulappukuvilla osallistun Rimasan keittiöhaasteeseen. Löysin tämän kivan Näpertelijä-blogin Kristiinan monipuolisesta blogilistasta.

Kiitos haasteista, Repolainen, Kristiina ja Rimasa!

Ja kaikille kiitos jo etukäteen kommenteistanne. Näinä päivinä en ehdi kovin pian vastaamaan kommentteihin, mutta tulen vierailulle heti kun pystyn. Ihanaa päivää!

P.S. Rita mainitsi postauksessaan Agatha Christien Miss Marple -filmatisoinnit ja ikäihmisenä aloin muistella suosikkiversiotani (1980-luvulta), jossa pääosassa oli Joan Hickson. Muistan vieläkin sarjan tunnusmusiikin ja oli ihanaa löytää se YouTubesta: 

Kuukauden hankinta ja muita kivoja juttuja

Hei vain, tammikuu lähestyy jo loppuaan ja nyt on korkea aika julkaista hankintapostaus eli osallistua Kristiinan vuoden 2026 ensimmäiseen kuukausihaasteeseen jonka aiheena on jokin kuun aikana tehty tärkeä HANKINTA.

Ensin ajattelin huijata hieman ja valita jotain mieluista aiemmin hankittua. Syksyllä löysin vihdoin vohveliraudan (Wilfa), joka on tehty Euroopassa. Samasta paikasta eli Verkkokaupasta ostin myös joululahjan itselleni: Suomessa valmistetun Suunto-urheilukellon. :) 

Kehuttavien tuotteiden joukkoon kuuluvat myös suomalaiset Masi-lumikolat ja -lapiot. Veljeni on hankkinut niitä meille. Tänä talvena on toistaiseksi sadellut lähinnä vain kevyttä pakkaslunta, jota on niin hauska työntää, että käyn kolaamassa huvikseni päiväkävelyn sijasta. Viime talvena huomasin eron Masien ja vanhempien kolien ja lapioiden välillä. Märkä lumi ei tarttunut näihin uusiin ollenkaan... tosin myös uutuus voi siinä vaikuttaa. Myös sellaisen asian olen huomannut, että työnnön syvyyttä on minusta helppo hallita tällä kolalla. 

No nyt vihdoin asiaan. Tein nimittäin yhden hyvin tärkeän ostoksen tässä kuussa. Ostin itselleni uuden patjan (ja sijauspatjan). Alla olevassa kuvassa ne taitavat olla vielä palautumassa muotoonsa kuljetuksen jäljiltä. Patjat olivat kohtuuhintaisia (ja muuten valmistettu Virossa) ja käytin hyväkseni asiakasomistajapäivien alennusta. Nyt jo huomaan muutoksen parempaan selän voinnissa. Vanha patjani oli käynyt liian pehmeäksi, varsinkin selällään nukkujalle. Tässä iässä sopiva patja on jo aika tärkeä. :)

Maailman asiat ovat aika sekaisin, mutta onneksi elämään mahtuu kuitenkin pieniä kivoja asioita. Useammassakin blogissa olen nähnyt kiinnostavia postauksia Carin Hjulströmin "pehmodekkareista". Varsinkin Taimitarhamurhat (Säbyholms gröna fingrar) kuulostavat kiinnostavilta. Kirjasarjassa viherpeukalot ratkovat rikoksia Mälaren-järven kauniissa ympäristössä. Kirjoista yksi tapahtuu joulun aikaan ja sen haluan ehdottomasti lukea. Kirjan alkukielisestä nimestä När snön faller vit tulee minulle ensimmäisenä mieleen yksi ihana joululaulu, ja leikittelen ajatuksella, että kirjan nimen olisi voinut kääntää vaikkapa "Kun maass' on hanki"... :) 

Ruotsalaisten puutarhojen kunniaksi lisään tähän yhden vanhan kuvan:

Koska Hjulströmin kirjoja ei tähän hätään ole täällä luettavissa, päätin monen vuoden jälkeen yhdistää vanhan digiboksini televisioon. Muistin nimittäin, että boksille on tallennettuna brittiläistä Puutarhaetsivät-sarjaa. Aika monta jaksoa sitä löytyikin ja olen niistä jo nautiskellut... vaikka useimmista muistan tarinan melko hyvin. Olen ne sen verran monta kertaa katsonut vuosien varrella. :)

Vaan löytyihän sieltä boksilta muutakin, itse asiassa oikea aarre. :) Tänä talvena on harmittanut, ettei TV:stä (eikä suoratoistopalveluistakaan) tunnu löytyvän mitään mieluista, rentouttavaa katsottavaa. No nyt löytyi! Ainakin joitakin jaksoja noin 15 vuoden takaa mm. seuraavista sarjoista: Se on barokkia!, Miranda, Herrasmiesfarmari, Italian puutarhoissa, Sydämen asialla, Grand Designs, Rakkaudesta puutarhaan, Britannian kauneimmat kodit, Ruotsin ihanimmat puutarhat, Arvostele mun illallinen Ruotsi, Bukowskin aarteet, Homes and Property, Rakennustaiteen aarteita, Shakespeare Italiassa, Unelmien puutarhat, Britannian taiteen aikakaudet, Upeat skandikodit, Kerrostaloelämää, Ranskan puutarhahelmet, Kartanopuutarhojen aatelia, Suomen kaunein piha, Suomen kaunein koti... :D

Kuulostavatko tutuilta? (Jotkin näistä sarjoista jatkuvat toki vieläkin.) 

Selvennyksenä yhteen aiempaan postaukseeni. Postauksessa näkyvä virkattu työ oli siis sohvatyyny. Tekeillä oleva matto (alla) näyttää kyllä melko samanlaiselta. Erona on, että "taustavärinä" on tummanharmaa ja lankana on kaksinkertainen sukkalanka. Minulle on kertynyt vuosien varrella paljon erästä tiettyä sukkalankaa, jossa on paljon kauniita värejä, mutta joka ei mielestäni ole kovin kestävää. Ajattelin, että käytän (lahja)sukkiin jotain parempaa lankaa ja käytän tämän langan kaikki ihanat värit työhön, joka säilyy kaikkien ilona pidempään.

Värikkäässä matossa työtapa on siis aivan tavallinen virkkaus. Paksulla koukulla ja langalla se on todella rentouttavaa. 

Alla näkyvässä pyöreässä matossa sen sijaan on virkattu "kudetta" ohuemman langan "sisälle" kiinteillä ja ketjusilmukoilla vuorotellen. Tästä matosta olen postannut kuvan jo aiemmin. Matto on nyttemmin löytänyt paikkansa (osittain) vanhan Ikean maton päällä. On se kumma kuinka pienet langanpätkät ja muut roskat eivät oikeassa elämässä haittaa, mutta valokuvassa niistä tulee sietämättömiä. :D

Kiitos kaikista mainioista kommenteista edellisiin postauksiini.

Mukavaa kuunvaihdetta! Uudet haasteet tulevat pian. :)

Pysykäähän lämpiminä!

P.S. Kävin vajaa tunti sitten kävelyllä. Aurinko oli jo laskenut, mutta lounaassa kajasti vielä hieman valoa ja taivaalla loistivat vain kirkkaimmat tähdet ja kuu, jotka pilkistelivät puiden oksien välistä. Lumiset puut hohtivat hopeisina ja lumi narskui kenkien alla. Toivoin että voisin jakaa tunnelman teidän kanssanne, edes virtuaalisesti... :)

Tähtimäntyjä ja tikkukoivuja :)

 

Tämä päivä valkeni kylmempänä kuin aikaisemmat. Eilinen sumu ja tihkusade olivat yön aikana jäätyneet ja muuttaneet maiseman kauniin talviseksi. Kuura varsinkin rannan puissa oli veikeän näköistä. Männynoksat neulasineen olivat järven puolelta katsottuna tähtimäisen kuuran peitossa ja rannan puolelta vihreitä.

Koivujen oksat oli koristeltu kuuratikuilla. :)

Kävin kaksi kertaa pihalla ja rannalla pyörähtelemässä ja kuvailemassa puita eri suunnista ja eri valossa. Iltapäivän rupeama oli mukavampi, koska pilviverho rakoili ja hieman näkyi sinistä taivastakin.

Illalla näimme vielä revontuliakin, vaikka taivas oli paikoin ohuen pilviverhon takana. Niistä en yrittänyt kuvia ottaa; nautiskelimme vain. Tämä oli kiva päivä. Hyvää yötä!

(Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.)

Tammikuun tunnelmaa ja touhua

 

Hiphei! Nyt on jälleen se aika vuodesta, jolloin päivän pitenemisen huomaa jo selvästi, vaikkei se vielä kovin nopeaa olekaan. Varsinkin silloin kun taivas on kirkas, sekä aamut että illat tuntuvat jo huomattavasti valoisemmilta. "Pimeän" tultuakaan ei ole pimeää. Vastasatanut, pehmeä, puhdas lumi heijastaa vähäisenkin valon ja tekee iltakävelystä taianomaisen.

Kun kirjoitan tätä, pakkasta on 12 asteen verran ja taivaalta satelee hyvin hennosti lunta. Kun aurinko pilkahti hetken, kiiruhdin vielä rantaovelle ottamaan pikaisia kuvia. Tämän postauksen viimeinen kuva on juuri äsken otettu. 

Meillä ei lunta ole kovin paljon. Kaikki pahuksen heinät ja risut näkyvät selvästi. :)

Tästä on tullut yksi suosikkikuvakulmistani:

Aurinko voittaa jälleen kerran. Väritkin ovat palanneet. Maailma on eri kellonaikoina valkoinen, hopeinen, kultainen, sininen tai vaaleanpunainen tai yhdistelmä useampaa väriä... :)

Osallistun tällä postauksella Repolaisen tammikuun touhuhaasteeseen. Onhan täällä touhuttu vaikka mitä, varsinkin lämmitetty takkaa. (Matalin lämpötila meillä on toistaiseksi ollut noin -28 C, mikä ei ole paljon mitään Lapin pakkasiin verrattuna, mutta aika kylmää kuitenkin.) On ulkoiltu ja kolattu höyhenenkevyttä lunta. On pesty mattoja hangella. On paikattu vanhoja lempivaatteita. On leivottu, kokeiltu uusia ruokareseptejä, tehty viimeiset villasukat loppuun... ja siirrytty hauskempiin käsitöihin. 

Tekeillä (virkkaamalla) olevasta matosta minulla ei ole onnistunutta kuvaa, mutta alla näkyy virkattua sohvatyynyä. Tyynyssä on käytetty aika muhkeaa lankaa, mutta virkkaustöihin käytän myös tavallisia sukkalangan paksuisia lankoja moninkertaisina. Lankavaraston pienentäminen ei ole enää koskaan vaikeaa. :) Mattoihin saa menemään lankaa vaikka kuinka paljon. 

Villasta tehdystä matosta voi tulla liukas, mutta alle voi laittaa liukuestomattoa. Nestemäistä liukuesteainetta voisi myös ehkä kokeilla. Pienehköjä, pyöreitä mattojani olen myös asetellut väreihin sopivien isompien mattojen päälle esimerkiksi sänkyjen vierelle. Pehmeys jalan alla tuntuu ylelliseltä.

Sisäkuvista ei kerrassaan tule mieluisia nyt, mutta tästäkin näkyy kuinka ihania värit ovat. :)

Ja loppuun vielä siis se tämänpäiväinen kuva. Iloa ja valoa elämäänne! ☀️🤗

Katsaus menneeseen vuoteen

 

Oikein hyvää loppiaista! Tämä on perinteinen vuosikollaasipostaukseni, johon olen koonnut päättyneen vuoden (suosikki)kuviani. Kuvia tuli muuten otettua tavallista vähemmän; ainoastaan kesältä ja alkusyksyltä niitä oli niin paljon, että täytyi tehdä aika tiukkaa karsintaa.

Bloggausvuosi oli entisten kaltainen. Blogiystävien postauksista saa valtavasti iloa ja ideoita.

Blogger sen sijaan ei toimi täysin moitteetta. Esimerkiksi uudet postaukset, omat ja muiden, päivittyvät blogin sivupalkin listalle joskus harmittavan hitaasti. Myös tunnisteluettelot aiheuttavat ihmetystä: Jo kuukausia sitten tunnisteiden järjestys muuttui; ensin ovat kaikki sanat, jotka alkavat isolla alkukirjaimella ja toisena ryhmänä sanat, jotka eivät ala...

Monestakin eri syystä olen vähentänyt netissä viettämääni aikaa. Olen lukenut enemmän kirjoja, tehnyt käsitöitä, laittanut ruokaa ja leiponut enemmän... ja nauttinut rauhaisammasta elämästä. 

Kuten edellisinäkin vuosina, joulua on keräilty meillä pois pian jouluvieraiden lähdettyä. Kun on odottanut joulua jo syksystä alkaen, tammikuussa on ihanaa alkaa suuntautua kohti valoa ja kevättä. :)

 

Joulukuusi on kuitenkin vielä paikoillaan, koristeinaan enää vain valosarjat. Tänään aion tunnelmoida valoja ihaillen ja kirjaa lukien. Ulkoilemassa täytyy myös käydä ennen kuin pakkanen kiristyy uudelleen. (Nyt lämpötila on -14 C.) Niinpä tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Voikaa hyvin!