Syksyn hempeitä sävyjä

 

Hyvää Mikkelinpäivää! Näiden kuvien hempeä vaaleanpunaisuus liittyy Repolaisen haasteeseen, jossa tässä kuussa pohditaan feminiinisten ja maskuliinisten värien eroja. :) Nykyisin värejä ei varmaankaan juurikaan enää jaotella noin, onneksi, ja kukin saa pukeutua mieluisimpiin ja tilanteeseen tai vaikka omaan ihonväriin parhaiten sopiviin väreihin. Ainoa väri, jota en ehkä pikkupojalle pukisi tai isommalle ehdottaisi on vaaleanpunainen. 

Minulla sattuikin olemaan useita syksyisiä kuvia, joissa on juuri ihanaa vaaleanpunaista. Esimerkiksi vaatteissa tai sisustuksessa minulla ei sitä juurikaan ole, mutta kukkien värinä se on yksi suosikkini.

Pari vuotta sitten juuri Repolaisen kanssa kokeiltiin puolukanvarpujen säilömistä hiuslakan avulla. Minun varpuni säilyivät hyvännäköisinä aika pitkään, mutta eivät jouluun asti. :) Tänä vuonna ajattelin kokeilla lakkaamista uudelleen, kun sain tuomisina niin monta marjakanervaa, ettei niille kaikille ollut hyviä paikkoja. Tässä on vaaleanpunaisia lakattuina. Valkomarjaisia oksia myös lakkasin pari sekä ripustin joitakin kuivumaan pieninä nippuina. Niissä ovat marjat kutistuneet aika paljon, mutta toistaiseksi pysyneet kiinni varvuissa. Joulukoristeisiinhan näitä olisi tarkoitus käyttää... :)

Verikanukka on yksi lempikasveistani.

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.

Kommenttiosio on auki kuukauden ensimmäisessä postauksessa.

"Mikkelistä päre pihtiin..." 

eli tunnelmallisia syyspäiviä kaikille!

Se on sitten lokakuu...

... ja syksy näyttää olevan jo aika pitkällä. Täällä ei ole vielä ollut kylmiä öitä, mutta syyssateita on saatu runsaasti. :)

Näpertelijän keittiöhaasteessa etsitään tässä kuussa keittiöön tai ruokailuun liittyviä sanontoja. Nämä kolme tulivat ensimmäisinä mieleeni ja ne ovatkin varmaan melko tuttuja kaikille.

"Kyllä tätä ennen syö kuin selkäänsä ottaa."

Äitini tapasi sanoa näin yleensä itse laittamastaan ruoasta, muistaakseni varsinkin silloin, kun ruoka oli erityisen herkullista.  Netin mukaan tässä näkyy suomalainen vaatimattomuus: ruoan onnistumista kehutaan vertaamalla sitä fyysiseen rangaistukseen tai kuritukseen (selkäänsä ottamiseen eli selkäsaunaan). Tämäntyyppisiä sanontoja on muissakin kielissä, mutta en lisännyt niitä tähän, koska ne taitavat usein olla yleisempiä eivätkä liity välttämättä ruokaan.

"Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa."

Tätä sanontaa käytti usein isäni. Netin mukaan sillä viitataan siihen, että vaivannäkö ruoanlaitossa (tai elämässä yleensä) palkitaan hyvällä lopputuloksella. Minä olen kyllä ymmärtänyt tämän aivan kirjaimellisesti ja yksi herkkuni ovat edellisestä ateriasta jääneet keitetyt perunat, jotka on lohkoina paistettu pannulla ja maustettu eri tavoilla. :)

"Kyllä puuro miehen tiellä pitää..."

on perinteinen suomalainen sananlasku, joka tarkoittaa, että kunnollinen ja ravitseva ruoka antaa voimaa tehdä töitä, harrastaa yms. Valitsin sen tähän, koska siitä tuli lempisanontani, kun opin siihen hauskan jatkon kirjasesta, jonka sain ensimmäisessä kesätyöpaikassani. 

"... vellillä ei pääse kuin veräjälle asti."

Seuraavissa kuvissa on kuunvaihteen tunnelmia. Jos näette alla olevan kuvan suurena, erotatte parven etelään suuntavia kaakattajia, hanhia ne kai olivat. :)

Näissä kahdessa kuvassa näkyy suunnilleen sama paikka, mutta erilainen valaistus ja tunnelma. Puhelimella otetut kuvat eivät ole erityisen hyvälaatuisia, mutta kuten sanotaan, paras kamera on se, joka on mukana. :)

Pari vanhaa tunnelmakuvaa... :)

Oikein mukavaa viikonloppua ja kaunista lokakuuta kaikille!

(Joulu)kalenteriin

 

Hei ja tunnelmallista syyssunnuntaita!

Olen jo vuosikymmeniä koristellut kalenteri-päiväkirjaani runsaasti tai myös tehnyt kalenterin itse paksusta kierrevihkosta. Joulukuun koristelu on tietenkin erityisen mieluista. :) Vuonna 2019 minulla on ollut ihania, osittain kimaltelevia tarroja, jonka tyyppisiä en ole enää mistään löytänyt. En muista mistä ne aikoinaan ostin. Yksi esimerkki alla.

Myös kuvassa hieman näkyvä kierrevihko/muistikirja oli muuten yksi parhaista. Sen sivut oli jaettu neljään osaan ja merkitty sivun reunassa olevalla väriraidalla. Oli kätevää jakaa kalenteri vuosineljänneksiin. :) Kalenterissa näkyy nimi Lannoo Graphics ja vihko oli varmaankin Quattro Colori -sarjaa. 

Koska en ole löytänyt mieluisia tarroja, olen pyytänyt ChatGPT:tä tekemään minulle jouluisia kuvia. Jos pidätte yllä olevasta 25 kuvan ruudukosta, voitte tulostaa sen haluamassanne koossa ja käyttää pikkukuvia vaikka joulukalenterin koristeina. Minä printtasin sen A4-arkille ja kuvan laatu oli aivan kelvollinen.

Syyskuun säät ovat olleet syksyisemmät kuin useimpina viime vuosina. On ollut viileää ja sateista. Heinäkuussa 2025 päivittelin, kuinka säätiedotus lupaili sateita viikon päästä eikä niitä koskaan tullut. Viime viikkoina tilanne on ollut vastakkainen: Viikon päästä pitäisi alkaa poutajakso, mutta silti joka päivä sataa. :)

Puiden, pensaiden ja varpujen lehtien värit ovat kuitenkin hienoja. Ulkoilu on kivaa, kun hyttysiä ei enää ole. :) Sisällä on mukavaa lueskella ja juoda kupponen kuumaa. Takkatuli on sytytetty päivittäin jo reilun viikon ajan. 

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. (Tähän voi. :))

Voikaa hyvin!

24. syyskuuta

 

Syksyn värit alkavat olla kauneimmillaan ja jouluaattoon on kolme kuukautta. :)

Blogilistat eivät edelleenkään päivity normaalisti. Harmillisesti juuri joulublogilista jumittaa pahiten! Monessa blogissa on uusia postauksia, vaikka ne eivät sivupalkissa näy. Kannattaa klikata blogin nimeä eli mennä blogin pääsivulle.

Lisää punaista :)

Hei taas jo nyt! :) Testailen tässä Bloggerin toimintaa ja ihastelen aurinkoisen syyspäivän tunnelmaa. Jätän joulunajan jälkeen ainakin yhden pullollisen glögitiivistettä odottamaan seuraavaa syksyä. Aamukahviakin on maustettu glögimausteella tai ainakin kardemummalla jo monta kertaa.

Pihlajat aivan hehkuvat ja haavat ovat muuten toinen suosikkipuulajini syksyllä. Niiden lehdet loistavat upean keltaisina sinistä taivasta vasten.

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia, mutta edelliseen voi. :)

Ihanaa syyspäivää!