Blogi taitaa jäädä syyslomalle :)

Kesä jatkuu vielä, lämpimänä ja kosteana. Kesävieraitakin on pian tulossa. Sadetta oli toivottu... ja sitä saatiin tiistaiaamuna. Koivuissa alkaa olla keltaisia lehtiä ja jotkin kasvit, kuten maitohorsma, loistavat upean värikkäinä.

Kuten olen kertonut, seuraan kiinnostuneena pilvipalvelun esittelemiä kuvia vuosien varrelta. Olen jo pitkään kiinnittänyt huomiota siihen, että takavuosina olemme varsinkin kesän aikana tehneet perheen ja ystävien kesken monenlaista kivaa yhdessä, retkiä kävellen, pyörällä, autolla, rantapiknikkejä, vähintäänkin lounaita ja kahvihetkiä ulkona terassilla. 

Miksi viime vuosina nämä perinteiset kivat jutut ovat harvinaistuneet? Vaativan omaishoitajuuden ja muutamien ylimääräisten työurakoiden lisäksi luulen syynä olevan sen, että me kaikki käytämme enemmän aikaa verkossa, selaillen puhelinta, tietokonetta, katsoen ohjelmia suoratoistopalveluista yms. 

Omalta osaltani aion tehdä hieman muutoksia elämääni. Käytän vähemmän aikaa tietokoneen äärellä ja sen sijaan 

- liikun (luonnossa)

- neulon, virkkaan, kokeilen myös ompelemista

- kokeilen uusia ruoka- ja leivontareseptejä

- yritän herätellä henkiin vanhaa piirustusharrastusta

- luen Raamattua ja hartauskirjoja säännöllisemmin 

- luen muutenkin enemmän kirjoja ja nautiskelen kauniista aikakauslehdistä, joita on kertynyt

- nautin syksyn väreistä ja tunnelmasta

- valmistelen joulua

- ja pidän enemmän yhteyttä ihmisiin oikeassa elämässä. :)

Tällä PEHMEÄn kuumavesipullon suojuksen kuvalla osallistun Kristiinan kuvahaasteeseen.

Repolaisen syyskuun bingoon kuvani tulevat tässä:

vÄrit

YÖ

näitä hienonvärisiä lillukanlehtiä on jokin ÖtÖkkÄ syönyt

Ja näin tuli bingorivi täytettyä. :)

Pitkin kesää kuvaamani hokkaidonkurpitsa kerättiin talteen tämän kokoisena.

Olin jo aikaa sitten ajatellut lopettaa tämän postauksen lainaten Rexin eli Raimo Keron hienon kappaleen "Puhtaat purjeet" (1977) sanoja. Sattumalta tämä Raul Reimanin säveltämä ja sanoittama laulu on ollut esillä TV:ssäkin ilmeisesti pari päivää sitten. 

Annan toisten elää

enkä kulje surun suolla,

silmistäsi en mä anna

unelmien kuolla...

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.

Voikaa hyvin!

Suukkoja ja halauksia!

Bloginostalgiaa - Reposted Friday thoughts

Helmikuuta Pohjois-Italiassa

Hei ja ihanaa helmikuista perjantaita! 

Villa Emilia -blogi täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Aloitin siis 2014, en todellakaan ensimmäisten joukossa. :) Innoituksenani olivat puutarha-, koti- ja käsityöaiheiset blogit varsinkin Yhdysvalloista ja Kanadasta ja kielenäkin alussa etupäässä englanti. Osallistuin kivoihin blogihaasteisiin ja tutustuin pian moniin ihaniin bloggaajiin... joista monet eivät valitettavasti enää päivitä blogejaan. Muistan lämpimästi esimerkiksi tämän postauksen alkuperäisiä kommentoijia. 

Kommenteista puheen ollen, muutama päivä sitten löysin yhden oman kommenttini blogini roskapostista. :) Muitakin sinne on mennyt aiheettomasti, joten muistakaa tarkistaa roskapostikansionne säännöllisesti. 

Alkuvuosieni postaukset alkavat näyttää minusta jo varsin nostalgisilta. Vuonna 2015 otin paljon kuvia, joista pidän itsekin vielä paljon. Vuosien aikana tulleet uudet lukijat ovat hyvä syy esitellä myös vanhoja kuvia. :) 

Ja uusista lukijoista puheen ollen, on ollut mukavaa huomata, että blogielämä tuntuisi olevan taas vilkastumaan päin. Tuntuu että instant-somettelun jälkeen monet alkavat taas arvostaa bloggaamisen rauhallisuutta. Ainakin yksi uusi kuvahaaste on alkanut ja on ollut mukavaa nähdä, että osallistujat käyvät kommentoimassa postauksia myös blogeissa, joita eivät entuudestaan tunne ja että suurin osa käy myös vastavierailuilla. :)

Alla olevat kuvat ja tekstit ovat helmikuulta 2015.

FROM 2015: Fun, Fabulous, Fantastic or Fascinating Friday... 

I have noticed that many blogs participate in different kinds of "Five on Friday" or "Friday's Favourites" blog challenges. Such a good idea! For today's post, I have made a list of five things that made me happy during this week - there were many of them:

1. Health. What I was afraid could be the seasonal influenza, might indeed be the influenza, but with symptoms alleviated by the vaccine. A great excuse for having a nap or going to bed early. :) Eating candies is not good especially when you are ill, but they do look invigorating.

EDIT 2/2024: I don't like this photo very much any more but I keep it as a memory because it was part of the original post. :)

2. Spring is on its way. We still haven't seen much sun in this part of the country, but at least we have had some days with pleasant temperatures.

EDIT 2/2024: That was 2015. This year it's the opposite. There's much sunshine... and cold temperatures, -31 C last night. :) 

3. Seed packets hold the promise of spring. This lavender should survive in our hardiness zone. (From Exotic Garden.) 

EDIT 2/2024: My lavenders are still alive and when finally moved in full sun and in well-drained soil, last summer they were doing well. <3

Who wouldn't love lavenders? What is funny in the (old) picture below is that it was a photo of me watering the shrubs (in Italy) but you can't see me anymore... One of my first efforts of photo-editing. :)

4. Inspiring plant catalogues keep arriving in these weeks. In this one (of Garden Center Kauppila, in Turku) there were for example Petunias in lovely tones. I would love to mix these colours...

5. ... a little bit like Nature does. 

In 2015, I joined Karen at My Little Home and Garden for Sunlit Sunday. The links seem to work but unfortunately the blog is not active at the moment. 

Ihanaa viikonloppua kaikille!

🤗

Have a lovely weekend! 

Kesäkuun kuvia - Happy July!

Hei taas, toivottavasti päättynyt kesäkuu oli teille rentouttava! Minulla elämä jatkuu hyvin kiireisenä, puutarhakin on hieman rempallaan, koska ensin oli pitkä sateinen jakso ja nyt lämpötilat hipovat kolmeakymmentä celsiusastetta. Olen kuitenkin ehtinyt myös nauttia kesästä ja räpsiä muutamia kuvia. Siperiankurjenmiekka kukkii. Se on hienonnäköinen jo nupulla ollessaan:

Satuin saamaan käsiini Crème Fraîche -purkin ja reseptin Lyonin kanaan. Kesäkuun alku oli niin viileäkin, että pakko oli kokeilla lohduttavaa pataruokaa. :) Tämä on luullakseni hieman yksinkertaistettu resepti ja melkein kaikkia aineksia oli kotona valmiina.

Minun poulet au vinaigre à la Lyonnaise ei näytä aivan yhtä kauniilta kuin reseptin kuvassa, mutta neljä ihmistä söi kerralla kaiken. :)

Alkukesän ilta...

Raparperi-kaurapaistosta piti jatkaa omenalla...

... mutta sekin syötiin yhdessä hujauksessa.

Sireenit ovat jo kukkineet.

Isorikko kukkii vielä...

... samoin akileijat...

... ja alppiruusut. 'Haaga' kukkii joka vuosi!

Varhain kesäaamuna...

Verikurjenpolven kukat näyttävät kuvassa hieman liian sinertäviltä.

Tuoksukurjenpolvi 'Spessart' on söpö jo nuppuvaiheessa...

... ja ihastuttavan kaunis kukkiessaan. :)

Aivan samaa voi sanoa seittimehitähdestä!

Tässä postausta kirjoittaessani huomaan, etteivät kuvat ole kovin hyvälaatuisia.

Suosikkitarjottimeni:

Toivottavasti säätiedotus on oikeassa ja ensi viikolla viilenee ja sataa ainakin hieman. Nyt on voimassa metsäpalovaroitus, UV-säteilyvaroitus ja varoitus korkeasta lämpötilasta. Onneksi aivan kaikki ei vielä kuki! Jotain riittää hieman myöhemmäksikin. Pionit alkavat kukkia pian.

Alppipiikkiputki: 

Lopuksi hieman syvällistä pohdiskelua. :)

En tiedä, onko sattumaa vai ei, että tänä keväänä/kesänä blogini seuraamisen ovat lopettaneet muutamat pitkäaikaiset lukijat (jotka muuten ovat blogimaailmassa edelleen). Seuraamisen lopettamiseenhan voi olla monia syitä, seuraajaan (kiinnostusten muuttuminen, vähäinen vapaa-aika...) tai blogiin (blogin aiheiden muuttuminen, blogin kaupallistuminen, kuvien/tekstien tason lasku, postauksia liian usein/liian harvoin...) liittyviä. Luulen, että joskus voi syynä olla se, että bloggaaja ja seuraaja ovat jostain tärkeästä aiheesta eri mieltä. 

Tässä blogissa haluan jakaa kuvia luonnosta ja puutarhasta. Olen välttänyt esimerkiksi politiikkaan ja uskontoon liittyviä aiheita. On kuitenkin aiheita, joista ei voi vaieta. Me nuoremmat sukupolvet mietimme toisinaan, mitä olisimme tehneet, jos olisimme asuneet Euroopassa 1930- ja 1940-luvuilla? Olisimmeko hyväksyneet vaieten hyökkäyssodan ja kansanmurhan vai yrittäneet toimia ihmisyyden puolesta omien mahdollisuuksiemme rajoissa? Mitä teemme nyt, kun Euroopassa on käynnissä Venäjän raaka ja häikäilemätön hyökkäyssota, jonka tavoitteena on tuhota epäinhimillistetyt "fasistit"?

Sami Vainio kirjoitti hyvin Savon Sanomissa 29.6.:

Venäjän toiminta Ukrainassa on moraalisesti yksiselitteisen kuvottavaa, puhumattakaan tulevista askelista, jos operaatio osittainkin onnistuu. Tässä sodassa ovat loppuun asti vastakkain vapaus ja orjuus, totuus ja valhe, sanalla sanoen hyvyys ja pahuus. Valitettavasti lopputulos on kaikkea muuta kuin varma.

Ukrainan taistelu on yhä myös meidän taistelumme. On vain ymmärrettävä, ettei vielä riitä, ei lähellekään. Kovuuteen on vastattava entistä kovemmalla kovuudella. On siedettävä elintason laskua, vähän kärsittäväkin. On pakko pystyä parempaan.

Me hyvinvoivat eurooppalaiset olemme saaneet nauttia pitkästä rauhan ajasta. Nyt kannattaa valmistautua, sekä henkisesti että aineellisesti, kuukausiin ja ehkä vuosiinkin, jotka vaativat uhrauksia myös meiltä. Minä en ole erityisen suurituloinen ja niinpä menojen pienentämisestä on tullut mielenkiintoinen harrastus. Elintason lasku ei harmita, jos samalla puolustetaan hyvyyttä, totuutta ja vapautta.

Niinpä yritän myös pitää Ukrainan asiaa esillä blogissanikin. Jos se karkottaa jonkun lukijan, olkoon sitten niin.

Toinen asia mistä ei voi vaieta, on luonto ja sen uhattu monimuotoisuus. Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLifen tiedotteessa kerrotaan, että Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLifen koordinoimien pesimälinnustolaskentojen mukaan Suomessa monen lintulajin huolestuttava taantuminen jatkuu edelleen. Esimerkiksi erittäin uhanalaisia hömötiaisia havaittiin vain puolet kymmenen vuoden takaisesta määrästä. Tiesittekö että vielä 1950-luvulla hömötiainen oli Suomen neljänneksi yleisin laji pajulinnun, peipon ja metsäkirvisen jälkeen? Se on vähentynyt kaikkialla Euroopassa. Suomella on hömötiaisesta erityisvastuu, koska neljäsosa kannasta pesii täällä.

Oli surullista lukea, että keskustan puoluekokous on päätynyt kannattamaan laulujoutsenen "kannanhoidollisen" metsästyksen sallimista. Savon Sanomat on tietenkin samaa mieltä keskustan kanssa. Perustelu on käsittämätön: Koska laulujoutsen - myyttiemme, kansanperinteemme ja kulttuurimme tärkein lintu - oli metsästyksen ja pesien ryöstelyn takia 1900-luvun alkupuolella melkein hävinnyt sukupuuttoon, suojelun ansioista pelastunut lintu onkin nyt "tulokaslaji"!

Salametsästystä on esiintynyt jo vuosia. Menneiden aikojen itäsuomalaisille joutsen oli pyhä lintu. (Nykyisinhän sana "pyhä" herättää usein huvittuneisuutta, jos ei pilkkaa.) Itse en lapsena osannut edes haaveilla joutsenen näkemisestä. Sydän lyö muutaman ylimääräisen lyönnin joka kerta, kun joutsenpari lentää pihan yli järvelle.

Levollista heinäkuuta!

Wishing you all a blessed and safe July!

New beginnings - Uusia alkuja

Hello all and a very Happy New Year to you! 

About a month ago, I turned this blog private (open to invited readers only) but the things didn't go as smoothly as I had planned. :) There were problems both in sending and accepting the invitations and what was most bothering, the new posts weren't showing up even in my own reading list... so the choice was between quitting blogging altogether or coming back... and so here I am again. I have so many things to share with you, time permitting!

The weather here has been incredibly cloudy (and because of that not very cold) for almost two months now, so I have chosen some sunny photos for this post, taken by the correspondent of "Villa Emilia" in Rome. :)

Hei ja onnellista uutta vuotta! "Villa Emilia" -blogi näkyy nyt taas kaikille... Yksityisen blogin pitäminen ei ollut toimiva ratkaisu. Kutsujen lähettäminen ja hyväksyminen oli hankalaa. Lisäksi aloin pian kaivata mahdollisuutta tuoda esille, vaikka vain näin pienesti, ajatuksiani ja mielipiteitäni. :)  Osallistun myös innokkaasti uuteen, hauskaan Helmet-haasteeseen, vaikka edellinen jäikin "hieman" kesken.

Kiitän lämpimästi blogista kiinnostuneita lukijoitani. 🤍 Nähdään pian!

Premio Sunshine Blogger Award 2018-19

Ciao a tutti! Sunshine Blogger Award è un premio virtuale che viene assegnato a coloro che, attraverso i propri blog, riescono a trasmettere gioia e positività. :)

Ringrazio molto la gentile Roberta (del bellissimo blog La Sportina) che mi ha nominata. <3 Grazie anche per i nuovi blog interessanti che ho già scoperto!

LE REGOLE DEL SUNSHINE BLOGGER AWARD SONO:

1 - Ringraziare chi ti ha nominato fornendo il link al suo sito;
2 - Rispondere alle 11 domande;
3 - Nominare altri 11 blogger che dovranno rispondere alle stesse o ad altre 11 domande;
4 - Informare gli 11 candidati commentando un loro post sui Social media/blog;
5 - Elencare le regole del premio e mostrare il logo del sole.

ECCO LE DOMANDE E LE MIE RISPOSTE :

1 - Di cosa parla il vostro blog e com'è strutturato?
All'inizio il blog si chiamava "My Woodland Garden" ed era un blog di giardinaggio. Visto che mi interesso quasi di tutto e visto che il clima qua nella Finlandia orientale non è fra i più favorevoli, ho deciso di cambiare il nome del blog. Adesso si chiama "Villa Emilia" e parla un po' di tutto.

2 - Passione vuol dire...?
L'entusiasmo, dedizione. La voglia di fare del bene e farlo bene. :)

3 - Cosa fate per rilassarvi?
Dipende (un po') dalla stagione e da dove mi trovo.  Faccio una passeggiata nel bosco o in un parco... o un po' di journalling (il mio diario o la Bibbia)... o preparo un caffè e sfoglio una rivista (femminile/di giardinaggio/astronomia)... o, di sera, guardo un programma interessante con il mio spuntino preferito: parmigiano, peperoncini ripieni, pane e un mezzo bicchiere di vino rosso.

4 - Qual è stato l'ultimo viaggio che avete fatto per piacere?
Una visita in Inghilterra per partecipare ad una cerimonia di laurea di un familiare molto caro. <3

5 - Di solito viaggiate da soli o in gruppo?
A me piace molto viaggiare da sola.

6 - Qual è il posto che sognate di visitare da sempre?
Costiera Amalfitana! Anni fa avevo visto in una rivista un'immagine scattata da una stanza con balcone vista mare, con rose rampicanti e un'atmosfera incantevole. Sembrava il posto dei miei sogni, semplicemente perfetto. Avrei dovuto contattare subito la rivista per sapere qual'era il posto e come si chiamava l'albergo...

7 - Parliamo di libri: qual è l'ultimo libro che avete letto?
L'ultimo libro che ho propriamente letto è L'uomo vestito di marrone di Agatha Christie (in finlandese) ... ma anche oggi sto sfogliando libri di giardinaggio.

8 - Qual è il vostro genere di libri preferito?
Saggistica, classici, biografie, libri di giardinaggio, botanica. Il mio autore preferito da sempre è Heinrich Böll ed in questi giorni mi sto rigustando per l'ennesima volta i suoi Racconti umoristici e satirici.

9 - Quanto e cosa vi piace condividere delle vostre esperienze sui social media?
I momenti più belli, attraverso le fotografie. Per raccontare, dare gioia, ispirare.

10 - Che rapporto avete con il luogo in cui vivete?
Ha tanta potenzialità non ancora sfruttata. Ma ci sono anche altri posti dove mi piacerebbe vivere.

11 - Cosa vi piacerebbe che venisse valorizzato?
L'importanza della natura (incontaminata) per il benessere dell'uomo.

I BLOG CHE NOMINO...

... sono solo due (purtroppo). Vorrei mantenere la lingua originale di questo premio e ho cercato di scrivere il mio post in italiano. :) Fra le mie amiche blogger (che non hanno ancora partecipato a questa iniziativa) ce ne sono due che parlano italiano. Hanno dei blog molto belli che davvero trasmettono gioia e positività e quindi meritano pienamente questo premio.

Quindi, Luisella e Rita, spero che vorrete partecipare! Le domande sono le stesse alle quali ho risposto io.

Purple, lilac, violet or even blue?

 Campanula glomerata - clustered bellflower, peurankello

Often I see people calling "purple" a flower that I see as lilac or violet. :) For me, purple is a reddish violet. According to Wikipedia, purple "is similar to violet, but unlike violet, which is a spectral colour with its own wavelength on the visible spectrum of light, purple is a composite colour made by combining red and blue". Hmm, that didn't help much.

However, all these colours and shades are beautiful and the favourites of many. Consulting Wikipedia, I also learned that in Chinese painting, the colour violet represents the harmony of the universe because it is a combination of red and blue (yin and yang respectively). :)

Do you like lilac/violet/purple?

Aquilegia vulgaris - Common columbine, lehtoakileija

Aina kun näen valkoisia akileijoja, alan hyräillä vanhan iskelmän sanoja

Kun iltaan päivä vaihtuu

Kun kohta saapuu kesäyö

Niin niityllä valkoisten kukkien tanssivan noin

Yhä kuvitella voin

Jostain syystä luulin lapsena, että laulussa puhutaan keijuista. :)

Nämä voisivat olla myös joutsenia tanssimassa...

These photos are to show what kind of lawns we have, definitely not monocultures of grass, not treated with chemicals, they are not even watered. :)

I have, at least temporarily, changed the comments setting, making commenting more easy to those who don't have or don't want to use a Google account. I don't want to moderate comments nor do I want to ask you to enter short codes... It will be interesting to see what happens!

Olen muuttanut kommenttiasetuksia helpottaakseni esimerkiksi WordPress-bloggaajien kommentointia. Nyt kaikki voivat kommentoida. Katsotaanpa miten käy. En halua moderoida kommentteja enkä käyttää sanavahvistuksia, joten jos tämä ei toimi, täytyy palata entiseen käytäntöön. 

Nyt WordPressin käyttäjät jättämään kommentteja! :)

♥!