Kaatuneitten muistopäivä - Commemoration Day of Fallen Soldiers

Kaatuneitten muistopäivä, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina, on Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, kuten rauhanturvaamistehtävissä, kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen muillakin tavoin sodan takia kuolleiden muistoksi vietettävä päivä.

Puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim määräsi päiväkäskyssään talvisodan jälkeen keväällä 1940 toukokuun kolmannen sunnuntain vietettäväksi ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. (Lähde: Wikipedia)

Kaatuneiden muistopäivänä koetaan surun lisäksi kiitollisuutta isänmaalle henkensä uhranneille. Tänään voimme muistaa myös ukrainalaisia, jotka puolustavat urhoollisesti kotimaataan ja eturintamana koko läntistä Eurooppaa. (Lähde: Savon Sanomien pääkirjoitus 15.5.2022)

Commemoration Day of Fallen Soldiers is the commemoration day observed in Finland on the third Sunday of May for the soldiers killed in the Winter War and Finnish Civil War 1918. After 1940 it was also the day of commemoration of the soldiers killed in the Continuation War and the Lapland War. There were also members of Lotta Svärd, who also were victims of war serving in uniforms on the front. Nowadays the day also commemorates Finnish soldiers killed in United Nations peacekeeping missions.

The idea of the day was raised in the bishops' meeting in April 1940. They made a proposal of the day on 19 May. Carl Gustaf Emil Mannerheim as the war time supreme commander, ordered on 1 May 1940, not to celebrate 16 May 1940 as the victory of the Senate of Finland in the Finnish Civil War, but to have a Commemoration Day of Fallen Soldiers for soldiers of both sides of the war and also the Winter War.

The day is a religious one, which includes remembering dead soldiers in the local grave yards after church services.

🕊

Dear all, thank you very much for your kind comments! I'll visit you back as soon as I can. For this post, the comments section is closed.

Kiitos paljon kommenteistanne! Tulen vastavierailulle hetki kun ehdin. Nyt on elämä taas hieman kiireistä. Muuten, tarkistakaa blogin roskapostikansio säännöllisesti. En tiedä johtuuko Bloggerin kommenttiosion uudistuksesta vai mistä, mutta viime aikoina olen löytänyt roskapostista monivuotisten blogiystävien kommentteja. Joskus myös omat kommenttini muiden blogissa vain katoavat jonnekin julkaisun sijaan. Ehkä ne ohjautuvat roskapostiin. :)

Kunniamme päivät - 13 March 1940

Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 80 vuotta. Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus astui voimaan 13. maaliskuuta 1940. Sain idean tähän postaukseen helmikuussa, kun tiedotettiin, että sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa talvisodan päättymisen juhlapäivänä. Tänään liputetaan blogissakin. :)

Postauksen kirjana on Toivo Rautavaaran ja Juhani Konkan toimittama ja Maan Turvan vuonna 1940 julkaisema Kunniamme päivät: Suomen sota 1939 - 40 kuvina ja päämajan tilannetiedoituksina. Kirjan nimi kuvaa sisältöä hyvin. Joitakin kuvia kirjasta voitte nähdä tässä vanhassa itsenäisyyspäiväpostauksessani. Meillä oleva painos on muuten neljäs, jossa ei valitettavasti ole kaikkia ensimmäisen painoksen kuvia.

Osallistun tällä kirjalla Helmet 2020 -haasteen kohtaan 37: Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa.

Carl Gustaf Emil Mannerheim

In English: Today is the 80th anniversary of the end of the Winter War and we Finns fly our national flag. Below you can listen to two of my favourite marches (in instrumental versions). :)

Jääkärimarssi

säv. Jean Sibelius - san. Heikki Nurmio

Syvä iskumme on, viha voittamaton,

meill' armoa ei kotimaata.

Koko onnemme kalpamme kärjessä on,

ei rintamme heltyä saata.

Sotahuutomme hurmaten maalle soi,

mi katkovi kahleitansa.

Ei ennen uhmamme uupua voi,

kuin vapaa on Suomen kansa.

Ei ennen uhmamme uupua voi,

kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun painuvi päät muun kansan, maan,

me jääkärit uskoimme yhä.

Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,

vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:

Me nousemme kostona Kullervon,

soma on sodan kohtalot koittaa.

Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,

se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,

se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,

yks' suuri on Suomen valta.

Sen aatetta ei väkivoimat saa

pois Pohjan taivaan alta.

Sen leijonalippua jääkärien

käsivarret jäntevät kantaa,

yli pauhun kenttien hurmeisten

päin nousevan Suomen rantaa.

Yli pauhun kenttien hurmeisten

päin nousevan Suomen rantaa.

Sillanpään marssilaulu 

säv. Aimo Mustonen - san. Frans Emil Sillanpää

Kotikontujen tienoita tervehtien

tämä laulumme kaikukoon,

yli peltojen, vetten ja tunturien

aina Hangosta Petsamoon.

Sama kaiku on askelten,

kyllä vaistomme tuntee sen,

kuinka kumpujen kätköistä, mullasta maan

isät katsovat poikiaan.

Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin,

mikä retkemme tänne toi.

Ilomielin me riensimme sinnepäin,

missä yhteinen kutsu soi.

Tapa tuttu jo taattojen

nyt on hoidossa poikasten:

Kun on vaaralle alttiina syntymämaa,

kotiaskaret jäädä saa.

Mitä lieneekin aarteita Suomessa,

toki kallehin on vapaus.

Tääll' on suorana seistä ja kaatua

joka miehellä oikeus.

Siis te lapset ja vanhukset,

ja te äidit ja morsiamet,

niin kauan teillä on suojattu lies

kun on pystyssä yksikin mies.

Kiitos.