Heinäkuun haasteet :)

 

Ihanaa juuri alkanutta heinäkuuta kaikille! <3

Tässä kuussa turvaudun vanhoihin kuviin Kristiinan ja Repolaisen haasteissa ja julkaisen ne viivyttelemättä.

Kristiinan kuvahaasteessa heinäkuun aiheena on KIRKKO. Yllä olevan kuvan olen halunnut postata jo monta kertaa. Nyt on vihdoin aika. Piemonten alueen pohjoiskärjessä, Sveitsin ympäröimällä alueella on tällainen hieno, pieni kirkko. Minulle tulee tästä jonkinlainen pienitalopreerialla-tunnelma, vaikka ollaankin vuoristossa. :)

Repolaisen bingohaasteeseen rivini on RANTA - MAALAISIDYLLIÄ - TERASSI. 

Viimeistä kuvaa täytyy hieman selittää. Ei siinä terassi näy vaan talon ja terassin nurkalla kasvava tarjanruusu (joka ei muuten erityisesti viihdy paikallaan) sekä pöydällä maljakossa olevia Ilo-puistoruusun kukkia. :) Kuvassa on hempeää heinäkuun tunnelmaa ja sitä toivon teille kaikille.

Kiitos taas mahtavan mielenkiintoisista kommenteistanne edellisiin postauksiini.

Koetan ehtiä vastavierailuille pian... 

ja koetan myös vastata kommentteihinne blogissa. 

Varpaisjärven kirkko, ainakin hieman erikoinen rakennus :)

 

Iloista kevättalven päivää kaikille! Osallistun näillä kuvilla Kristiinan maaliskuun haasteeseen, jossa on aiheena erikoinen rakennus. 

Tämänkertainen aihe olikin vaikea. :) Olisin halunnut postata jotain samantyyppistä kuin esimerkiksi Kristiinalla omassa postauksessaan: pirteän värikästä ja todella erikoista. Etsin kuvistani hakusanoilla "talo", "linna", "rakennus" jne. ja kun nämä, hieman harmaat alkukesän kuvat muutaman vuoden takaa näkyivät tuloksissa, muistin etten olekaan niitä vielä postannut.

Olimme ajamassa Ylä-Savosta kotiinpäin ja Varpaisjärven harmaagraniittinen kirkko näytti minusta niin eksoottisen kiinnostavalta, että oli pakko pysähtyä kuvaamaan sitä edes pikaisesti.

Kivikirkot eivät toki ole harvinaisia täällä Itä-Suomessakaan, vaikka itselleni tutuimmat kirkot ovat puisia. Arkkitehti Josef Stenbäckin (1854–1929) suunnittelemia kirkkoja on useita muitakin, esimerkiksi Heinäveden puukirkko, Joensuun ja Vehmersalmen tiilikirkot sekä Muuruveden, Nilsiän ja Sonkajärven kivikirkot. Myös Kuopion kaunis kaupungintalo (valm. 1886) on Stenbäckin suunnittelema, yhdessä F. A. Sjöströmin kanssa.

Kansallisromantiikka ja jugend eivät oikeastaan ole suosikkityylejäni, mutta tässä kirkossa on kauniita yksityiskohtia, joihin ihastuin.

Minulla ei olisi ollut aikaa yrittää kuvata sisällä enkä siksi edes kokeillut, olisiko ovi ollut auki. Netin kuvista päätellen kirkon sisätilat ovat vaaleat ja valoisat.

Sää oli kuvauspäivänä tosiaan harmaa; taisi sadellakin hieman. Varsinkin kirkon pihalle pystytetystä muistomerkistä ottamani kuva on luvattoman huono. Vuonna 1921 sankarivainajien kunniaksi pystytettyyn muistomerkkiin on kaiverrettu sanat 

KUTSUI ISÄNMAA JA KOTIKONTU 

USKO ISIEN JA OMATUNTO

V. A. Koskenniemen runoelmasta Nuori Anssi vuodelta 1918. Koko runoelma on muuten luettavissa osoitteessa https://archive.org/stream/hannunuorianssis20148gut/pg20148.txt

💙🤍

Lopuksi hieman leikillisempää kansallishenkeä. Tänä vuonna aion äänestää Euroviisuissa... Ruotsia. Minusta tuli KAJ-fani aivan silmänräpäyksessä. Jos joku ei olisi vielä nähnyt pohjanmaalaisen yhtyeen esitystä Melodifestivalen-kisassa, tässä linkki siihen. Monipuolisista taidoista esimerkkeinä löytyy YouTubessa myös mm. kappaleet "Nissan bromsa", "Hej du människa" ja "TEXT-TV". :)

💙💛

Seuraavassa postauksessa kuvani Repolaisen bingohaasteeseen. Hej då!

Joulukalenterin 11. luukku: Kauneimmat joululaulut

Kauneimmat Joululaulut kajahtavat jälleen maailman lasten hyväksi sadoissa seurakunnissa ympäri Suomen. Suomen suurimmasta vuosittaisesta musiikkitapahtumasta on 50 vuodessa muodostunut jouluperinne, joka kerää vuosittain noin miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan!

❤

 
"The Most Beautiful Christmas Carols" (sing-alongs) is a yearly occurring, very popular church event by the Finnish Evangelical Lutheran Mission. The offering collected goes to the benefit of the world’s underprivileged children. 

Oxfordin nähtävyyksiä katselemassa - At St Mary's

Tässäkin postauksessa ihastellaan toukokuista Oxfordia. Oxfordin yliopisto on englanninkielisen maailman vanhin ja yksi maineikkaimmista koko maailmassa. Paitsi 38 collegeen, se jakautuu neljään "osastoon" (Divisions): humanistiset, matemaattis-luonnontieteelliset, lääketiede ja yhteiskuntatieteelliset aineet, jotka edelleen koostuvat tiedekunnista ja/tai laitoksista. Yliopistoon kuuluu myös tärkeitä kirjastoja, museoita ja esimerkiksi kasvitieteellinen puutarha. :)

Herra on minun valoni

Yksi kaupungin tunnetuimmista näkymistä: Christ Church College ja War Memorial Gardens:

Yksi myyttisimmistä collegeista, All Souls, viralliselta nimeltään College of the Souls of All the Faithful Departed:

Sero sed serio voisi olla minunkin mottoni... :D

Kolmantena matkapäivänä kavuttiin "Neitsyt Marian kirkon" torniin katselemaan kaupunkia hieman korkeammalta. Torni ei ole kovin korkea, mutta portaat sinne ovat niin kapeat, että varsinkin iltapäivällä voi torniin pääsyä joutua odottamaan. Ylhäällä, kuvassa näkyvän kellon korkeudella, oleva tila on myös melko kapea, eikä kierrä koko tornin ympäri.

The University Church of St Mary the Virgin is the centre from which the University of Oxford grew and its parish consists almost exclusively of university and college buildings. The oldest part of the present church is the tower, which dates from around 1270.

For us Finns (mainly Lutherans), it's interesting to read on the Church's website that since 1939 the Oxford Lutheran community, fleeing Hitler’s Germany, has met in the University Church on the first Sunday of each month and in December they join with the University Church for a bi-lingual Advent Service.

Kiertelin omin päin ja istuskelin kirkossa sillä aikaa kun M. opiskeli kirjastossa vastapäätä kirkkoa... ei aivan missä tahansa kirjastossa vaan tässä... :)

Näkymiä kirkon tornista:

Comments are closed until I have visited you.

Thank you for your comments on my previous posts!

Consider yourselves hugged. :)

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.

 Tulen vierailulle mahdollisimman pian.

Tunnelmallista juhannusta!

6: Rakkausromaani - Happy Valentine's Day!

Hei kaikki... ja erityisesti kanadalaiset blogiystävät! :)

Valitsin Helmet-haasteen kuutoskohtaan L. M. Montgomeryn (1874–1942) kirjan Sininen linna (The Blue Castle, 1926). Kirjan nimilehdellä lukee "rakkausromaani", mutta Sininen linna ei ole pelkästään rakkauskertomus, vaan myös kasvutarina, kiinnostava aikakauden kuvaus... ja mielestäni myös kirjailijan rakkaudentunnustus luontoa kohtaan.

Netistä löytyy paljon hyviä kirjabloggareiden postauksia tästä kirjasta. Niistä voitte halutessanne myös lukea juonen kuvauksen. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkuvuosiin Ontariossa, Kanadassa. (Ontario on asukasluvultaan Kanadan suurin provinssi, ja Wikipedian mukaan sen nimi tulee huron-intiaanien kielestä ja tarkoittaa "kauniit järvet" tai "kauniit vedet". :)) Omana kommenttinani lisäänkin, että minua tässä kirjassa on aina viehättänyt  luonnon kauneus ja päähenkilöiden rakkaus sitä kohtaan.  Yksi kirjan henkilöistä, luontokirjailija John Foster kirjoittaa metsistä: Mutta jos ne tietävät, että tulemme niiden luo, koska rakastamme niitä, ne ovat hyvin ystävällisiä meille ja antavat meille sellaisia kauneuden ja riemun aarteita, joita ei osteta eikä myydä missään markkinapaikalla.

Elämänmuutoksensa myötä kirjan päähenkilö Valancy vapautuu nauttimaan luonnosta kaikkina vuorokauden ja vuodenaikoina. Hän vapautuu myös joidenkin sukulaistensa varsin ahdistavasta tavasta uskoa:

»Siunaa tämä ruoka hyödyksemme ja pyhitä elämämme Sinun palvelukseesi», lausui Herbert-setä reippaasti.
Täti Wellington rypisti otsaansa. Hän piti aina Herbertin ruokarukouksia liian lyhyinä ja 'lörpöttelevinä'. Ruokarukouksen, joka oli ruokarukous myös täti Wellingtonin mielestä, piti olla ainakin kolme minuuttia kestävä, ja se piti lausua luonnottomalla äänellä, joka oli vaikerruksen ja laulun välillä. Hän piti vastalauseen ilmaukseksi päätänsä kumarruksissa melkoisen ajan sen jälkeen kun kaikki muut olivat nostaneet päänsä...

Yllä kuvattua ihmistyyppiä tapaa muillakin elämänalueilla kuin ruokarukouksen yhteydessä. :) Onneksi Valancyn uskonelämästä tulee kadehdittavan antoisaa:

Valancy meni joka sunnuntai-ilta pieneen vapaiden metodistien kirkkoon, joka oli laaksossa 'takamaan' reunalla. Se oli torniton, pieni harmaa rakennus mäntyjen keskellä, ja sen sivulla oli muutamia hautoja ja sammaltuneita hautakiviä pienessä, aidan ympäröimässä, ruohottuneessa neliössä. Hän piti papista, joka saarnasi siellä yksinkertaisesti ja vilpittömästi. Tämä vanha mies asui Port Lawrencessa ja tuli järveä pitkin pienellä perämoottoriveneellä pitääkseen maksuttoman jumalanpalveluksen mäkien takana sijaitsevien pienten kivikkoisten maatilojen ihmisille, jotka muuten eivät olisi saaneet kuulla evenkeliumin sanomaa. Valancy piti yksinkertaisesta jumalanpalveluksesta ja hartaasta veisaamisesta. Hän istui mielellään avoimen ikkunan ääressä ja katseli ulos mäntymetsiin. Seurakunta oli aina pieni. Vapaita metodisteja oli vähän, he olivat köyhiä ja yleensä oppimattomia. Mutta Valancy rakasti näitä sunnuntai-iltoja. Ensimmäisen kerran elämässään hän piti kirkossakäymisestä...

Meillä olevan painoksen kansikuva ei minusta sovi erityisen hyvin kirjaan. Minä valitsisin kanteen luontokuvan, maiseman tai jonkin yksityiskohdan, valokuvana, piirroksena, maalauksena, tai sitten Valancyn kuvitteleman hennonsinisen linnan, joka "mäntyjen verhoaman vuoren huipulla kuvastuu tuntemattoman maan auringonlaskua vasten". :)

Tämän postauksen kuvista osa on vuodelta 2015. (Mukana ovat myös senaikaiset kommentit. Halusin säilyttää ne, koska osa näistä alkuaikojen blogiystävistä osa ei bloggaa enää.) . Olen käyttänyt kuvissa Picasan "Pencil Sketch" efektiä ja sen jälkeen vielä "pehmentänyt" niitä. Linnakuva on "kotiseudulta" Italiasta.

PS I don't usually translate my own posts from Finnish into English (or other languages) using the Google Translate button because I know the results are depressing. I tried it, however, with my latest post. *a heavy sigh* The text becomes almost incomprehensible... and there are clear mistakes (sometimes the translation says exactly the opposite of what I wrote). You need to be really creative when you read the translations. Try to find the logic behind those strange chains of words!! :D

Hyvää ystävänpäivää!

Happy Valentine's Day!

Buon San Valentino!

Compact camera shots: Italy ♥

Hello all! Warmer weather is expected also here for the next few days, but at the moment it's cold (+4 C), it's dark and it's raining. I happily look back at sunny moments in Italy with these photos taken in the last days of April.

Sunshine, temperature around +25 C, a boat neck sailor's shirt, skinny ankle jeans, flat tennis shoes (I don't find pumps comfortable :)), large sunglasses and an ice cream in your hand... a spring day in the city can't get much better...

Thank you very much, as always, for your lovely comments! I'll try to visit you as soon as I can. Have a lovely weekend! xx

Hei! Tämä postaus on omistettu teille kaikille, jotka minun laillani vielä odotatte keväistä säätä ja kukkia. :) Ainakin itäisessä Suomessa sataa, lämpötila on nelisen astetta ja pihan krookukset ovat parin sentin korkuisia.

Onneksi elämässä on pieniä hetkiä, jolloin kaikki sattuu kohdalleen ja olo on... onnellinen. Auringonpaiste ja tötterö italialaista jäätelöä ovat hyvä alku.

Kiitos kommenteistanne ja ihanaa viikonloppua teille kaikille! Toivottavasti saamme luvattua lämmintä kevätsäätä! ♥

"I viaggi del cuore", in Italy, kitchen rolls are pretty too... :)

♥