Haasteita ja hurahduksia

Terve taas! Huhtikuu on kääntynyt loppupuolelleen. Säät ovat olleet aurinkoisia. Ilma on melko kuivaa, kuten keväisin kuuluu ollakin, ja monenlaisia ulkotöitä on saatu tehdyksi. En tiedä johtuuko se kuivuudesta, mutta varsinkin aamuisin ja iltaisin ilma on aivan ihanan raikas.

Tällä postauksella osallistun kahteen kuukausihaasteeseen. Rimasan huhtikuun haasteessa etsitään "kolmea arkiruokaa, joihin aina palaat". Ensimmäiseksi olen valinnut erilaiset salaatit. Yläkuvan tomaatit ja kurkut ovat suosikkikasviksiamme, tuoretta ruohosipulia ja persiljaa ripottelen melkein kaikkialle silloin, kun niitä on. Myös fetajuusto maistuu kaikille.

Erilaiset pavut ovat yksi suosikkiaineksistamme...

... samoin kuin tonnikala. Tässä kuvassa ei ole kuitenkaan salaatti vaan kolmioleipien täyte odottamassa sekoittamistaan.

Meillä mennään syömisessä maku edellä... eikä niinkään terveellisyys. Hui, uskaltaako tällaista sanoakaan? :) Kasviksia yritetään toki syödä paljon. Värikkäät kasvikset ilahduttavat sielua, mieltä ja kehoa.

Sitten tulevat erilaiset pastat. Kotona on niihin aina aineksia.

Meillä käytetään paljon pakastinta. Sinne säilötään heti aterialta ylijääneet ruoat, jos niille ei ole käyttöä seuraavana päivänä jollain tapaa kierrätettynä. Pakastimessa on aina marjoja... joskus jopa itse kerättyjä. :) Niistä valmistuu hetkessä kiva jälkiruoka...

... tai niillä voi päällystää letut tai vohvelit.

Sitten siirrytään huhtikuun hurjuuksiin eli Repolaisen haasteeseen. Tämä oli hieman vaikea. Minä en taida juurikaan hurjastella. Kahdessa asiassa kontrolli kyllä pettää hiukan. Toinen on kirjojen osto ja toinen kasvien. :)

Olen ostanut huhtikuussa kirjojakin, mutta käytettyinä. Minusta tuntuu, että joskus vuosikymmeniä sitten kirjat tehtiin kestämään. Vanhojen kirjojen ostaminen ja lukeminen uudelleen ja uudelleen tuntuu varsin ekologiselta... ei siis hurjuudelta ollenkaan.

Kasviostoksissa sen sijaan olen hurjastellut. Olin sormet näppäimillä valmiina, kun kasvit tulivat myyntiin useimmiten käyttämässäni verkkokaupassa. Posti toi tilaukseni eilen kotiin. Uudet tulokkaat vihertävät kauniisti. Koska luvassa on vielä lunta ja pakkasta, joudun siirtelemään niitä sisään ja ulos, mutta ei haittaa. Kasvit vain ovat niin ihania.

Olen aivan hurahtanut (tarha)kärsämöihin (Achillea). Ne tulevat somistamaan todella kuivalla ja paahteisella paikalla olevaa "istutusta", jossa erilaiset kärsämöt ovat jo osoittaneet elinvoimansa. Kanukkoja (Cornus) olen lisännyt pistokkaista itsekin, mutta tänä keväänä teki mieli ostaa yksi jo isompi verikanukka. Minulla on tumma- ja punaversoisia kasveja. Haavemaailmassani niiden kavereiksi löytyy vihreä-, kelta- ja oranssiversoisia. Sellaisia jotka pärjäävät meikäläisessä ilmastossa... :)

Kuvassa näette myös herttavuorenkilpeä (Bergenia cordifolia) 'Snowtime'. Vuorenkilpien isot lehdet ovat hienot ja tämä valkoinen väri minusta erityisen tyylikäs.

Hurahduksia on viime aikoina sattunut. 

Kerran avasin TV:n, kun kolmosella oli menossa Kotoisa. Kahdeksannen kauden toisessa jaksossa luotiin vanhasta, huonokuntoisesta mökistä aivan ihana lomaparatiisi. Nyt olen katsonut melkein kaikki kolmen Katsomossa olevan kauden jaksot. Olen nähnyt kauniita (ja varmaan aika kalliita) sisustuksen tai puutarhan uudistumisia, mutta mainitun jakson keltainen keittiö ja houkuttelevat makuuhuoneet ihastuttivat erityisesti. Vessastakin tuli upea. :)

Olen myös innostunut vohvelikankaasta... pyyhkeissä ja varsinkin kylpytakeissa. En ole koskaan erityisesti pitänyt vohvelikankaisten kylpytakkien tyypillisestä mallista (huputon ja V-aukkoinen), mutta materiaali on aivan vastustamaton ja itse voi ommella haluamansa mallin. Ostin lempivieraillemme valmiit kylpytakit ja seuraavan kerran, kun tarvitaan uusia pyyhkeitä, valintani on vohvelikangas. Tämä ei ole mainos, vaan kerron omaksi ja muiden iloksi, että Eurokankaassa on Hanko-nimistä vohvelikangasta 18 eri väriä. :)

Muita tuoreita hurahduksiani ovat suolasuihke hiuksille (ostin Biozell-merkkistä, se on suomalaista, ja olen toistaiseksi ollut todella tyytyväinen), mustapippuri, tonnikalapasteija, lakkahillo, vaaleanruskea väri... No niin, eiköhän tämä nyt riitä! Ihanaa iltaa teille kaikille!

Ja vielä lämmin kiitos kommenteistanne, aiemmista ja tulevista!

Tämä sievä kukkanen yllätti minut tänään paikassa, johon ei muistaakseni ole krookuksia istutettu. 

Kuukauden hankinta ja muita kivoja juttuja

Hei vain, tammikuu lähestyy jo loppuaan ja nyt on korkea aika julkaista hankintapostaus eli osallistua Kristiinan vuoden 2026 ensimmäiseen kuukausihaasteeseen jonka aiheena on jokin kuun aikana tehty tärkeä HANKINTA.

Ensin ajattelin huijata hieman ja valita jotain mieluista aiemmin hankittua. Syksyllä löysin vihdoin vohveliraudan (Wilfa), joka on tehty Euroopassa. Samasta paikasta eli Verkkokaupasta ostin myös joululahjan itselleni: Suomessa valmistetun Suunto-urheilukellon. :) 

Kehuttavien tuotteiden joukkoon kuuluvat myös suomalaiset Masi-lumikolat ja -lapiot. Veljeni on hankkinut niitä meille. Tänä talvena on toistaiseksi sadellut lähinnä vain kevyttä pakkaslunta, jota on niin hauska työntää, että käyn kolaamassa huvikseni päiväkävelyn sijasta. Viime talvena huomasin eron Masien ja vanhempien kolien ja lapioiden välillä. Märkä lumi ei tarttunut näihin uusiin ollenkaan... tosin myös uutuus voi siinä vaikuttaa. Myös sellaisen asian olen huomannut, että työnnön syvyyttä on minusta helppo hallita tällä kolalla. 

No nyt vihdoin asiaan. Tein nimittäin yhden hyvin tärkeän ostoksen tässä kuussa. Ostin itselleni uuden patjan (ja sijauspatjan). Alla olevassa kuvassa ne taitavat olla vielä palautumassa muotoonsa kuljetuksen jäljiltä. Patjat olivat kohtuuhintaisia (ja muuten valmistettu Virossa) ja käytin hyväkseni asiakasomistajapäivien alennusta. Nyt jo huomaan muutoksen parempaan selän voinnissa. Vanha patjani oli käynyt liian pehmeäksi, varsinkin selällään nukkujalle. Tässä iässä sopiva patja on jo aika tärkeä. :)

Maailman asiat ovat aika sekaisin, mutta onneksi elämään mahtuu kuitenkin pieniä kivoja asioita. Useammassakin blogissa olen nähnyt kiinnostavia postauksia Carin Hjulströmin "pehmodekkareista". Varsinkin Taimitarhamurhat (Säbyholms gröna fingrar) kuulostavat kiinnostavilta. Kirjasarjassa viherpeukalot ratkovat rikoksia Mälaren-järven kauniissa ympäristössä. Kirjoista yksi tapahtuu joulun aikaan ja sen haluan ehdottomasti lukea. Kirjan alkukielisestä nimestä När snön faller vit tulee minulle ensimmäisenä mieleen yksi ihana joululaulu, ja leikittelen ajatuksella, että kirjan nimen olisi voinut kääntää vaikkapa "Kun maass' on hanki"... :) 

Ruotsalaisten puutarhojen kunniaksi lisään tähän yhden vanhan kuvan:

Koska Hjulströmin kirjoja ei tähän hätään ole täällä luettavissa, päätin monen vuoden jälkeen yhdistää vanhan digiboksini televisioon. Muistin nimittäin, että boksille on tallennettuna brittiläistä Puutarhaetsivät-sarjaa. Aika monta jaksoa sitä löytyikin ja olen niistä jo nautiskellut... vaikka useimmista muistan tarinan melko hyvin. Olen ne sen verran monta kertaa katsonut vuosien varrella. :)

Vaan löytyihän sieltä boksilta muutakin, itse asiassa oikea aarre. :) Tänä talvena on harmittanut, ettei TV:stä (eikä suoratoistopalveluistakaan) tunnu löytyvän mitään mieluista, rentouttavaa katsottavaa. No nyt löytyi! Ainakin joitakin jaksoja noin 15 vuoden takaa mm. seuraavista sarjoista: Se on barokkia!, Miranda, Herrasmiesfarmari, Italian puutarhoissa, Sydämen asialla, Grand Designs, Rakkaudesta puutarhaan, Britannian kauneimmat kodit, Ruotsin ihanimmat puutarhat, Arvostele mun illallinen Ruotsi, Bukowskin aarteet, Homes and Property, Rakennustaiteen aarteita, Shakespeare Italiassa, Unelmien puutarhat, Britannian taiteen aikakaudet, Upeat skandikodit, Kerrostaloelämää, Ranskan puutarhahelmet, Kartanopuutarhojen aatelia, Suomen kaunein piha, Suomen kaunein koti... :D

Kuulostavatko tutuilta? (Jotkin näistä sarjoista jatkuvat toki vieläkin.) 

Selvennyksenä yhteen aiempaan postaukseeni. Postauksessa näkyvä virkattu työ oli siis sohvatyyny. Tekeillä oleva matto (alla) näyttää kyllä melko samanlaiselta. Erona on, että "taustavärinä" on tummanharmaa ja lankana on kaksinkertainen sukkalanka. Minulle on kertynyt vuosien varrella paljon erästä tiettyä sukkalankaa, jossa on paljon kauniita värejä, mutta joka ei mielestäni ole kovin kestävää. Ajattelin, että käytän (lahja)sukkiin jotain parempaa lankaa ja käytän tämän langan kaikki ihanat värit työhön, joka säilyy kaikkien ilona pidempään.

Värikkäässä matossa työtapa on siis aivan tavallinen virkkaus. Paksulla koukulla ja langalla se on todella rentouttavaa. 

Alla näkyvässä pyöreässä matossa sen sijaan on virkattu "kudetta" ohuemman langan "sisälle" kiinteillä ja ketjusilmukoilla vuorotellen. Tästä matosta olen postannut kuvan jo aiemmin. Matto on nyttemmin löytänyt paikkansa (osittain) vanhan Ikean maton päällä. On se kumma kuinka pienet langanpätkät ja muut roskat eivät oikeassa elämässä haittaa, mutta valokuvassa niistä tulee sietämättömiä. :D

Kiitos kaikista mainioista kommenteista edellisiin postauksiini.

Mukavaa kuunvaihdetta! Uudet haasteet tulevat pian. :)

Pysykäähän lämpiminä!

P.S. Kävin vajaa tunti sitten kävelyllä. Aurinko oli jo laskenut, mutta lounaassa kajasti vielä hieman valoa ja taivaalla loistivat vain kirkkaimmat tähdet ja kuu, jotka pilkistelivät puiden oksien välistä. Lumiset puut hohtivat hopeisina ja lumi narskui kenkien alla. Toivoin että voisin jakaa tunnelman teidän kanssanne, edes virtuaalisesti... :)

Tammikuun tunnelmia, bingoa ja kävelyä :)

Hei taas ja tervetuloa lukemaan oikeaa multipostausta! Tänään muistellaan vielä joulua, pelataan blogikaveri Repolaisen bingoa, iloitaan tammikuusta ja kävellään. 

Edellisen postauksen viimeisessä kollaasissa oli kuva pienestä puisesta ketusta erilaisen joulutarpeiston ympäröimänä. Minulla oli tarkoitus koristella esimerkiksi joulupöytä luontoteeman mukaisesti (väreinä vihreää ja hieman ruskeaa ja valkoista). Joulukoristelujen väriksi tulikin punainen ja kettu puolukoineen pääsi vain sivupöydälle. Kuvassa näkyy siis niitä puolukoita, joita Repolaisen kanssa syyskuussa poimittiin ja lakattiin. :) Linkin kuvassa näkyvät verikanukan marjat eivät olleet jouluna enää kauniin valkoisia vaan ruskeita...

Mainitussa kollaasissa oli myös kuva näistä sukista, joita tein joululahjaksi. Tässä on siis tekniikkana käyttää kahta raitalankaa joka rivin jälkeen lankaa vaihtaen ja tuloksena on jonkinlaiset räsymattosukat. Näitä on todella hauskaa tehdä ja samalla pääsee eroon lankavarastoista. Periaatteenani on, että en juurikaan sommittele värejä, mutta koetan saada parin sukista suunnilleen samanlaiset. 

En ollut itsekään varma pidänkö päällimmäisen parin (siis oikealla kuvassa) väreistä. Tein useita samankokoisia pareja ja näillekin onneksi löytyi tyytyväinen käyttäjä. Nimesin väriyhdistelmän kinuski-vaahtokarkiksi ja sitten huvittelin keksimällä hienoja nimiä muillekin sukille... siis valitsemalla nimen, joka väriyhdistelmää katsoessa ensimmäisenä päähän pälkähtää. Vasemmalla kuvassa ovat sukat nimeltään "Marjametsässä" ja keskellä sukat nimeltään "Pientaloalue". :D

Tällä hetkellä puikoilla ovat sukat, joiden nimi on "Minun Suomeni". Toisena lankana siinä on nimittäin 7 Veljestä Raita-lanka "Suomikaari".

Repolaisen tämän vuoden kivassa haasteessa siis pelataan bingoa. Minun bingorivini on kutoa -  odottaa - tutkia. Vaikka asunkin itämurteiden alueella, meillä on aina puhuttu sukkien ym. kutomisesta. Miten te teette, kudotteko sukkia vai neulotteko niitä? :)

 

KUTOA

Olin valinnut joulunajan palapeliksi suomalaisen Tacticin valmistaman 1000 palan pelin, jonka kuvana on Magnus von Wrightin (1805–1868) öljyvärityö Annankatu kylmänä talviaamuna vuodelta 1868.  Olen aivan ihastunut taulun tunnelmaan. Pakkasen purevuuden voi melkein tuntea. Kontrasti kirkkaan pakkastaivaan ja kauniiden talojen ja toisaalta vielä varjossa olevan kadun arkisen aherruksen välillä on mielenkiintoinen.

Maalauksen koko on 36 x 54 cm. Palapelin koko on 48 x 67 cm ja siinä on rajattu alkuperäisteoksesta osa pois. Palapeli ei ollut helppo koottava, mutta en aiokaan koota sitä enää vaan kehystää sen seinälle. :) Ainakin keinovalossa varjoisa etuala tuntui todella tummalta. Jos asuisin Helsingissä, kävisin Ateneumissa katsomassa miltä teos oikeasti näyttää...

Internetin kuvat maalauksesta nimittäin ovat yleensä selvästi vaaleampia kuin palapeli. Kansallisgallerian verkkokaupasta voisi ostaa maalauksen itselleen suunnilleen palapelin kokoisena julisteena. :) Tämän Museoshopin sivulle löydettyäni tunsin itseni hetkeksi Himoshoppaaja-kirjasarjan Beckyksi. Mitä, onko täällä kauppakin? Ooh, taidemuistipelin avulla voisi harjoittaa muistia JA oppia taiteesta. Olisipa hyödyllistä ripustaa seinälle taideseinäkalenteri! Onpa hienoja kasseja! Tuollainen olalla olisi kiva liikkua kaupungilla...

En kuitenkaan tilannut mitään edellä mainituista. "Laadukkaat, vastuullisesti tuotetut" kassit on muuten valmistettu Kiinassa. :(

Päätin kuitenkin palkita itseni eräästä saavutuksesta ja tilasin itselleni huivin, johon on painettu osa Albert Edelfeltin teoksesta Lumpeita. Ihastuin valkoisiin lumpeisiin ja veden syvänsiniseen väriin, odotin huivin saapumista innokkaana... ja petyin hieman, kun vihdoin pakettia avasin: Värit ovat tummemmat kuin verkon kuvassa näyttäisi ja huivin alaosan vesi näyttää kokonaan mustalta. 

ODOTTAA

Bingorivini viimeinen verbi on tutkia. Saamistani joululahjoista erityisin oli samettinen pheran, ihanan lämmin pitkä tunika, jonka alkuperä on Kashmirissa, Intiassa. (Tässä kuvahaun linkki naisten nykyisin käyttämiin "ferraneihin".) 

Kauniita kirjailuja on mukavaa tutkia. :)

TUTKIA

Kalentereista puheenollen, kuten blogiystävälle kommentissa mainitsin, yksi tämän vuoden seinäkalentereistamme on vuodelta 2003. :D Se toimii täydellisesti; jopa pääsiäinen on oikealla paikallaan. Onneksi meiltä löytyy vaikka mitä, myös nippu vanhoja seinäkalentereita, joissa ei ole merkintöjä.

Pyhät ovat siis ohi ja "härkäviikot" alkaneet. (Tämäkin sana, härkäviikot, olisi levikiltään selvästi länsimurteinen, mutta aivan tuttu kyllä meilläkin.) Uusi vuosi on kuitenkin tuonut uudet herkut. Myös meidän S-marketissamme toimii nyt ruoan verkkokauppa ja hyvin toimiikin. Palvelun hinta on erittäin edullinen. Minun ostoksistani tulee paljon paremmin suunniteltuja, kun tietystä tuotteesta koko valikoima on verkkokaupassa nähtävissä ja helposti verrattavissa. Avainlippu, EU:n luomutunnus, joutsen- ja sydänmerkki näkyvät helposti. Tuotteita voi hakea myös alkuperämaan mukaan, joten osasin ostaa mm. Xtra-hankaussieniä, jotka on tehty Ukrainassa. :)

Niitä uusia herkkuja ovat Kotimaista-mustaherukkajäätelö, saman tuotesarjan maustamaton jugurtti (muovikorkittomassa pakkauksessa, jippii)...

... sekä Coop-pakastecroissantit, joita on kiva paistella sunnuntaiaamun iloksi. :)

Herkuttelun vastapainoksi pitäisi sitten liikkua! Nautitaan talvisesta luonnosta tai vaikkapa kaupunkimaisemista. Kävelyllä-haasteeseen ovat jo ehtineet osallistua...

Sartsa: Kuusankoski kauniina talvipäivänä 

Luisella: A walk among the stars

Aimarii: Omia latuja Koillismaalla

Repolainen: Fantastista Turkua

Anu: Kohti tammikuista merenrantaa

Kristiina: Ahvenanmaalla näyttää keväiseltä

Terhi: Jäisiä teitä ja herkkuja keittiössä

sekä sokerina pohjalla

Sartsa: Kesäisessä Verlassa

Lämmin kiitos osallistumisesta! Nämä minun kuvani eivät ole uusia, mutta sopivat maisemaan... vielä eilen. Lunta on melko vähän ja eiliseen asti se oli ihanan pehmeää ja puhtaanvalkoista. Nyt lämpötila on +3 C, lumettomat puut heiluvat tuulessa ja katolta lumi liukuu alas.

Taikapölyä luonnosta. :) Iloa päiväänne!

Oranssia! - Hauskoja kysymyksiä!

Hei ja ihanaa perjantai-iltaa! Tällä postauksella osallistun kahteen haasteeseen: ensin Repolaisen jo tuttuun värihaasteeseen, jossa on vuorossa oranssi. Se on mainio, piristävä väri, ja haasteeseen jo osallistuneet ovatkin postanneet upeita kuvia.

Kuvien jälkeen on vuorossa toinen haaste: Kristiina oli keksinyt loistavia "Oletko koskaan..." ‑kysymyksiä ja niihinhän oli aivan pakko vastata. :)

Ensin kuitenkin elämäni oransseja suosikkiasioita satunnaisessa järjestyksessä:

Olen säästänyt pieniä marmeladipurkkeja, joita voi käyttää, kun haluaa leikkiä hotelliaamiaista. :)

Tällaisiin astioihin keräämme sadevettä, joka käytetään melko pian. Jos vettä säilytetään pidempään, astian pitäisi olla kannellinen ja mahdollisimman varjoisassa paikassa. Se vähentää levien kasvua astiassa.

Tyrnimarjat on kerätty. Osa on pakastettu, osa syöty piirakan päällä.

Keittiön kaapin perältä löytyi tällainen "kone". :) Sanotaan sitä vaikka raastimeksi, ihan vintagea jo. Kurpitsat ovat syksyn herkkua.

Krassi on ihana, nostalginen lapsuudenkodin kukka. Tämä sai köynnöstellä vapaasti. :)

Ylellistä oranssia:

Erikoista oranssia:

Raikasta oranssia:

Makoisaa oranssia. Maisa ja Kaarina -mukit ovat suosikkejani.

Ulkomaista oranssia:

 

Englantilaisen hotellin kirjastossa otetun kuvan jälkeen siirrytäänkin sanalliseen haasteeseen:

Oletko koskaan...

1. Halunnut palata ajassa taaksepäin? 

En oikeastaan, mutta jos ajassa voisi palata taaksepäin, valitsisin toisen opiskelualan ja koettaisin valmistua mahdollisimman nopeasti. 

2. Miettinyt ulkomaille muuttamista?

Kuten blogiani lukeneet tietävät, olen asunut Pohjois-Italiassa ja nauttinut siitä suuresti. Nyt on kotia rakennettu täällä Suomessa, mutta ei ulkomailla asuminen ole mahdoton vaihtoehto jälleen seuraavassa elämänvaiheessa. 

Jos palvelut eivät olisi kuihtuneet olemattomiin, suomalaisella maaseudulla, järven rannalla asuminen olisi minusta aivan ihanteellista. On hupaisaa, kuinka esimerkiksi eduskunnan istunnoissa kaikki ovat Itä-Suomen ystäviä ja pitävät tärkeänä, että alue pysyy asuttuna jo turvallisuussyistä, mutta todellisuudessa esimerkiksi terveyspalvelut on jo täältä purettu lähes kokonaan. Maakuntalehtikin käyttää jonkinlaista uuskieltä: esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloiden sulkeminen on "palvelun uudistamista".

3. Eksynyt ostoskeskuksessa?

Ensiksi aioin kirjoittaa, että en, mutta sitten tuli mieleeni, että olen kyllä liikkunut niin sokkeloisissa ostoskeskuksissa, että todella tarkkana piti olla. Minun makuuni suunnitellussa ostoskeskuksessa on avointa, valoisaa tilaa, joka auttaa hahmottamaan oman sijainnin.

4. Halunnut palata matkalta kotiin aiemmin kuin olit suunnitellut?

En. Minä yleensä viihdyn siellä missä kulloinkin olen. :) Jos matkalla vaikka sairastuisi, varmaan haluaisi palata kotiin, mutta viittaan kakkoskysymykseen ja arvelen, että terveydenhoitopalvelut olisivat todennäköisesti paremmat matkakohteessa kuin kotona. :D

5. Aloittanut laihdutuskuurin tai muuten terveellisemmän elämän?

Kuten Kristiina, joka syksy ja vuoden alussa. :) Yksi lempimottoni on "Joka aamu on armo uus". Eli vaikka välillä tulee repsahduksia, aina voi jatkaa yrittämistä.

6. Miettinyt miten elämäsi olisi muuttunut jos olisit ollut ahkerampi koulussa?

Olisin oppinut nuorempana ponnistelemaan jonkin asian eteen. Minulla oli nuorena sen verran hyvä muisti, että asioiden oppimiseksi ei tarvinnut kuin kuunnella tunnilla. Pidin enemmän matematiikasta ja kielistä kuin reaaliaineista, koska matematiikassa riitti, että ajattelee ja kielissä se, että pitää korvansa auki.

Hauska muisto ala-asteelta on, että kun olin tehnyt matematiikassa asiat, joita muut olivat tekemässä, sain tehdä lisätehtäviä erillisestä kirjasesta ja kun olin tehnyt ne, sain tehdä vielä lisää tehtäviä, joissa vastausten mukaan aseteltiin muovisia palikoita tai laattoja litteään koteloon ja lopuksi käännettiin kotelo toisin päin ja katsottiin muodostavatko palikoiden kääntöpuolet säännöllisen kuvion. Jos muodostivat, tehtävät olivat melko hyvällä todennäköisyydellä oikein. :) Käytettiinkö teidän kouluissa tällaisia?

7. Laulanut karaokessa?

En. Haluaisin osata laulaa paremmin. :)

8. Ajanut autolla kolarin?

Onneksi en. Minulla on taipumus ajaa pikemmin yli- kuin alinopeutta, kun tie on kuiva ja sää hyvä, mutta koetan pitää mielessä, että auto-onnettomuudella saattaa vahingoittaa omaa tai jonkun muun elämää peruuttamattomasti. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta parhaansa pitää tehdä yhteisen turvallisuuden eteen.

9. Tehnyt huonon ostoksen?

No varmasti on tullut esimerkiksi ostettua vaatteita sille henkilölle, joka luulee/toivoo olevansa eikä sille, joka todellisuudessa on. :D Olen keski-ikäinen naisihminen, jonka elämä on tällä hetkellä pääasiassa arkista aherrusta, joten jotkin ihanat juhlavaatteet ovat jääneet hyvin vähälle käytölle. 

Onneksi isompia hankintoja ei (tässä iässä) tarvitse kovin usein tehdä. Tilasin perinteikkään tavarataloketjun verkkokaupasta kodin pienkoneen, jonka ominaisuudet näyttivät tarpeeseemme sopivimmilta. Minulle lähetettiin kone, jonka laatikosta näki selvästi että se oli avattu ja teipattu uudelleen kiinni. Avatessani laatikkoa löysin ensimmäisenä lappusen, jossa laitteen edellinen omistaja kertoo palauttavansa koneen, koska se on lakannut yhtäkkiä toimimasta. :) Asiakaspalvelu (vain) pahoitteli asiaa, ja koska viime viikolla jälkitoimituksena tullut sisustustuote oli pakattu niin pieneen laatikkoon, että se oli jouduttu taittamaan, päätin että nyt kyseinen liike menetti kulta-tason asiakkaansa. :) Ajattelen sen niin, että elämäni muuttui taas hiukan helpommaksi: ostospaikan valinta on nopeaa, teen ostokseni siitä toisesta isosta tavaratalosta, josta saa bonustakin. 

10. Jäänyt luokallesi koulussa?

En, mutta tiedän, että se voi joskus olla hyvä asia esimerkiksi arvosanojen parantamiseksi tai tulevaisuudensuunnitelmien selkeyttämiseksi. 

11. Katunut syvästi jotain tekemääsi?

En ehkä syvästi, mutta usein huomaan, että olisin esimerkiksi voinut olla kärsivällisempi jossain tilanteessa. Silloin kannattaa pyytää anteeksi, sopia, koettaa hyvittää teko ja toimia paremmin seuraavalla kerralla. 

🍂🍂🍂

Nuorena siis muistin melkein kaiken. Ikääntyessä muistin huononeminen aiheuttaa harmia, mutta on sillä hyväkin puolensa. :) Nykyisin unohdan helpommin myös huolenaiheet, tekemättömät työt sekä omat ja muiden tekemät virheet.

Ja joka vuosi esimerkiksi syksyn kauneus yllättää iloisesti. Tänään sataa, mutta keltaiset, oranssit ja punaiset lehdet hehkuvat valoa. Nauttikaa viikonlopusta ja muistakaa osallistua haasteisiin! :)