Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. Let me know if you like them! 💚

Thank you for your visit.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste humour. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste humour. Näytä kaikki tekstit

11.3.2023

Sairaita ja kyvyttömiä terveisiä, tekoälyä ja Instagramia 😊




Yllä olevassa kuvassa tekoälyn näkemys tyytyväisestä ihmisestä istumassa oliivipuun alla. :)

Ja heipä taas! Yksi hiljattaisista puheenaiheista täällä päin on ollut Ylen uutinen "Suomen sairaimpaan maakuntaan tulee mielenterveyskokeilu, jota ei ole tehty missään muualla". Pohjoissavolaiset aikuiset voivat täyttää verkkokyselyn ja kokeilla terveyttä tukevaa mobiilisovellusta ilmaiseksi kuukauden ajan. (Itse en aio kyselyä täyttää - osallistumista varten täytyisi antaa puhelinnumero ja sähköpostiosoite eikä missään nähdäkseni kerrota kuinka tietoja käytetään, säilytetään ja suojataan.)

Uutisen kommenttiosiossa viriteltiin myös keskustelua siitä, miksi ihmiset voivat huonosti Pohjois-Savossa. Erään nimimerkin mukaan "koulutustaso on melko alhainen ja geneettisiä sairauksia on alueella runsaasti. Siellä on ollut pitkään voimakas muuttotappio, joten voisiko osasyynä olla se, että jäljelle ovat jääneet sairaimmat ja kyvyttömimmät ihmiset?". 

Niin, usein pohdimme sitä, miksi mekin koetamme asua täällä Savossa vaikka voisimme istua Välimeren rantamilla oliivipuun alla odottamassa, että oliivi putoaa cocktaillasiin... :) Myönnän että täältä esimerkiksi Italiaan on sekä työntäviä että vetäviä tekijöitä. 

 A. Oksasen (eli August Ahlqvistin) sanoittaman "Savolaisen laulun" säkeet vastasivat tähän kysymykseen jo 1850-luvulla. (Onpa mielenkiintoista nähdä miten Google onnistuu kääntämään tämän.)

Mun muistuu mieleheni nyt
suloinen Savonmaa.
Sen kansa kaikki kärsinyt
ja onnehensa tyytynyt,
tää armas, kallis maa!

Kuin korkeat sen kukkulat,
kuin vaarat loistoisat!
Ja laaksot kuinka rauhaisat,
ja lehdot kuinka vilppahat,
kuin tummat siimehet!

Sen salot kuin siniset on,
puut kuinka tuuheat,
ja kuin humina hongikon
syv' on ja jylhä, ponneton,
ja tuulet lauhkeat!

Ja kussa tähdet tuikkivat
kovalla talvella,
ja kussa Pohjan valkeat
suloisemmasti suihkavat
kuin Savon taivaalla?

---

Me emme liioin kerskuko,
sanomme kumminkin:
Muu Suomi ellös ilkkuko,
jos meill' on hoikka kukkaro,
jos köyhiks' keksittiin.

Useinpa pelto kultainen
se sulla kellerti,
kun meidän vaivan, viljehen
kumohon löi vihollinen
ja poltti tuhkaksi.

Ja monta kertaa sattui niin,
kun meitä vainot löit,
kun vaimot, lapset kaadettiin
ja miehet sortui sotihin,
sä rauhan leipää söit.

Jos kielin voisi kertoa
näkönsä vanhat puut,
ja meidän vaarat virkkoa,
ja meidän laaksot lausua,
sanella salmensuut;

Niin niistäpä useampi
hyv' ois todistamaan:
"Täss' Savon joukko tappeli,
ja joka kynsi kylmeni
edestä Suomenmaan!"

Siis maat' en muuta tietää voi
Savoa kalliimpaa,
ja mulle ei mikään niin soi
kaikesta, minkä Luoja loi,
kuin: "armas Savonmaa!"




Yllä toisen tekoälyä käyttävän verkkopalvelun generoima "pastellivärimaalaus" edelleen sieltä oliivilehdosta. :) Nämä ja alla olevat kuvat on tuotettu maksuttomilla palveluilla, perusasetuksilla ja aika nopeasti. En ole vielä oppinut parantelemaan kuvia, mutta tulokset ovat kiinnostavia. Kuten näette, minua eivät niinkään kiinnosta unimaailmat, kaukaiset planeetat kaukana tulevaisuudessa tai historialliset tapahtumat vaan ne tavallisen elämän aiheet, joita koetan itsekin kuvata. Kokeilu on tosi hauskaa. Seuraavassa kahden eri tekoälyn samalla ohjeella tuottamat "valokuvat" lumisesta maisemasta. Ensimmäisessä kuvassa lumiset oksat ovat hieman hassun näköisiä, mutta tunnelma on juuri sitä mitä tarkoitin.




Ohjeessa oli sana "auringonnousu", joka alemmassa kuvassa jää hieman epäselväksi pilvisen taivaan takia. :) En huomannut pyytää kirkasta taivasta. Aika realistisen tuntuinen kuva:




Toinen värikäs näkymä:




Kertoilin tässä vuoden vaihduttua joillekin blogiystäville, että olen vähentänyt esimerkiksi puhelimen käyttöä... ja kuitenkin samanaikaisesti olen aktivoinut uudelleen Instagram-tilini. (𝅘𝅥𝅮𝅘𝅥𝅯 La donna è mobile...♩)

Postailin IG-kuvia jonkin aikaa vuosina 2017 - 18 ja sitten kyllästyin. Muistaakseni yksi syy oli, että minulle tärkeiden tilien päivitykset hukkuivat kuvatulvaan. Edelleenkin seuraamieni tilien postauksia löytyy joskus vasta "menneitä julkaisuja" selaamalla. 

Joulun alla halusin vilkaista Instagramia uudelleen ja huomasin ilokseni, että monet viiden vuoden takaiset kauniit Instagram-tilit ovat vielä olemassa ja aktiivisia. Seuraamistani tileistä kuitenkin suurempi osa on hiljaisia ainakin tällä hetkellä. Olen etsiskellyt täältä blogista tuttuja ihmisiä ja onneksi löytänytkin muutamia. Tilaa kuitenkin seurattavien listalla olisi. Siispä jos teillä, hyvät blogiystävät, on Instagram-tili, kertokaa se kommentissa!

Postailen tililläni (sara.villaemilia) suosikkikuviani blogista sekä toisinaan pieniä hetken tunnelmia, joista ei ihan blogipostaukseksi ole. On mukavaa, kun voi moikata blogituttavia melkein päivittäin. "Stooreja" ja "keloja" en muuten tee enkä niitä myöskään yleensä katsele. :)

Instagram esittelee käyttäjälle paljon sälää, joka ei kiinnosta ollenkaan. Pahimpana löydöksenä tällä hetkellä pidän kuitenkin sitä, että vaikka käytän Instagramia selaimella enkä ole ladannut sovellusta enkä mielestäni todellakaan antanut lupaa yhteystietojeni kaappaamiseen, Instagram ehdottelee minulle seurattavaksi naapureita, jotka ovat puhelimeni yhteystiedoissa! Onkohan tässä syynä yhteystietojen tallentaminen Google-tilille? Se on kätevää, mutta näköjään vielä haitallisempaa kuin luulin.

Kulunut viikko on ollut säältään oikea kunnon vanhan ajan talviviikko. Aurinko paistaa nytkin joten mennäänpäs ulos nauttimaan kevättalvesta! Mukavaa viikonloppua kohti valoa ja kevättä!




21.7.2022

BBC Planet Ukraine 😄 Luontovideoita


An amazing insight into the ecology of Javelin missiles and Russian tanks!


David Attenborough (impersonator) & Saint Javelin present "BBC Planet Ukraine: The Javelin"




"David Attenborough Narrates The Life Cycle of Russian Tanks in Ukraine":






Saint Javelin on Twitter

Saint Javelin on YouTube

Clothing, posters, stickers + more: Saint Javelin

Another great Twitter account to follow: Darth Putin



6.7.2022

Hellepäivinä luettua - Arhippa, Olsson & Materazzi :)





Hei taas ja hyvää Eino Leinon päivän iltaa! Toivottavasti sää on viilentynyt myös teidän kotikonnuillanne. :) Täällä puhalsi tänään raikas lounaistuuli ja maksimilämpötila oli noin 20 astetta.

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, vapaa-aikaa ei minulla kesälläkään juuri ole. Tänä vuonna olen kuitenkin päättänyt nauttia hellepäivistä ja ottaa aikaa lukemiselle. Kuumalla säällä on niin ihanaa istua varjossa kirjan kanssa. Leppeä tuuli pitää hyttysetkin loitolla (niitä on tavalliseen tapaan ollut runsaasti näin metsäisellä tontilla). Lämpö rentouttaa lihaksia ja välillä alkaa melkein nukuttaa... :)

Muuttolaatikoita availlessani löysin kaksi kirjaa, joita olin etsinyt jo pitkään, sekä hieman paremmin järjestellystä kirjahyllystä kolmannen, jota en ollut koskaan huomannut, mutta joka vaikutti kansitekstin perusteella varsin kiinnostavalta.

Tämän postauksen kuvissa on mm. iki-ihana puistoatsalea 'Adalmina'. Sen nuputkin olivat hienot. Ne näyttivät tältä:




Ruotsalaissyntyisen Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja ilmestyi ensimmäisen kerran 2005 ja se on arvioitu suomalaisissa kirjablogeissa jo vuosia sitten. Sain aikoinaan tämän pokkarin lahjaksi. Ottaessani kirjan nyt käteeni tuli mieleeni ajatus, että ehkä se oli valittu nimen perusteella. Se sanoi jotain, mitä antaja ei ollut koskaan minulle sanonut. Laulaisin sinulle lempeitä lauluja... Haluaisin laulaa sinulle lempeitä lauluja... Olisin halunnut laulaa sinulle lempeitä lauluja... Oliko hänelle itselleen laulettu? Oliko kukaan tarjonnut hänelle metsämansikoita?




Luin kirjan vuosia sitten - enkä nyt muistanut sen juonesta mitään. Muistan tunteneeni itseni hieman pettyneeksi. Ehkä kirjan nimi lupasi enemmän kuin antoi. Takakannen tekstistä tuli mieleen talvella lukemani Sofia Lundbergin romaani Tapaa minut tammen alla: Kaksi eri-ikäistä naista kohtaa ja heidän välilleen kasvaa yhteys ja ystävyys. Myös tässä kirjassa yhtenä keskeisenä teemana on päähenkilöiden vaikea suhde joihinkin heidän elämänsä miehiin. Jossain kirja-arviossa luin, että Astrid ja Veronika alkavat vähitellen raottaa toisilleen sieluaan. Minusta sen sijaan tuntui, että he alkoivat vyöryttää elämäntarinaansa toisilleen epäuskottavan nopeasti. Tuskallisia muistoja on molemmilla. Kirja on kuitenkin miellyttävä lukukokemus. Se sivuilla tehdään kävelyjä luonnossa, istutaan huolellisesti katetun pöydän ääreen... ja sovitetaan uimapukua. :) Suosittelen kesälukemiseksi.

Helmet 2022 -haasteessa kirja sopii kohtaan 45: Palkittu esikoisteos. Alla olevassa kuvassa koristemansikka 'Pink Panda'.




Toinen muutamia vuosia kateissa ollut kirja on Marco Materazzin Che cosa ho detto veramente a Zidane ("Mitä todella sanoin Zidanelle").




Jalkapalloa seuraavat arvaavat nimestä ja kirjan kansikuvasta, että kirja liittyy Saksan jalkapallon MM-kisojen finaaliin Berliinissä heinäkuussa 2006. Materazzista tuli toinen ottelun "hahmoista", kun hän ensin aiheutti Ranskalle rangaistuspotkun, jonka seurauksena Zinédine Zidane laukoi maalin Ranskalle. Myöhemmin Materazzi puski Italian tasoituksen. Jatkoajalla hän ajautui pelitilanteen ulkopuolella sanailemaan Zidanen kanssa, minkä seurauksena Zidane puski päällään Materazzia rintaan. Zidane sai tilanteesta punaisen kortin. FIFA rankaisi lopulta molempia pelikielloilla ja sakoilla. (Italia voitti rangaistuspotkukilpailun 5-3.)

Kirja julkaistiin pikavauhtia syyskuussa jo 2006. Siinä on yli 250 mahdollista Materazzin lausumaa enemmän tai vähemmän tehokasta loukkausta. Voimme olla melko lailla varmoja, että kirjan kirjoittaja ei ole Materazzi itse. :) Kirja on nimittäin varsin nokkela. (En tosin oikein muista miksi olen tämän kirjan aikoinaan ostanut. Materazzi ei nimittäin koskaan ollut suosikkipelaajani. :)) Tässä muutamia lausahduksia vapaasti käännettynä:

Nro 101: Näin meidän kesken, mitä shampoota käytät?
181: Kuules nyt, Château Lafite Rothschild on kelvotonta juotavaa, Tavernelloa [ital. kartonkiviini] sen olla pitää.
192: Olen vakavissani: arvostan enemmän Wittgensteinin varhaiskautta ja Battistin myöhempää tuotantoa.
227: Hei Zizou, näitkö maalin jonka tein? Osaisitko sinä puskea yhtä hyvin?

Italian kielen harrastajille vielä yksi esimerkki, italialaista urheilupuhetta lyyrillisimmillään (kirosanat pois lukien), nro 155: Zinédine, tu sei uno stronzo perché io, in quel pallone liftato a palombella centrale per regalare l'uno a zero ai Bleu, ci ho visto il massimo dell'irrisione nei confronti del mio amico Francesco Totti.
Noi, nel nostro numero dieci, ravvisiamo un calciatore totemico, il diamante tattico della verticalizzazione. E tu hai voluto di dimostrare all'italiano dal sorriso neorealista e derisorio, al campione romano tanto autoironico da avere firmato un libro di barzellette che lo sfottono, che l'ombelico del mondo pallonaro alloggia ancora oltre le Alpi. 

Vuonna 2019 etsin tätä kirjaa Helmet-haasteen kohtaan 44: Kirja kertoo Berliinistä. :) Vuoden 2022 haasteeseen sijoitan tämän kohtaan 1: Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota.




Tämän postauksen kolmas kirja sujahtaa kohtaan 44: "Kirjan nimessä on kaupungin nimi". Pirkko Arhipan Osta aikaa Naantalista (julkaistu vuonna 1972, hankittu kirjaston poistohyllystä vuosia sitten) oli mukava yllätys. En ole lukenut Arhipan muita kirjoja, mutta tekisi mieli sanoa häntä aliarvostetuksi jännityskirjailijaksi. Lukisin mielelläni lisää tämänkaltaista, koska 
- juoni on mielenkiintoinen, jännittäväkin. 
- henkilöt ovat melko uskottavia; päähenkilö toimittaja Ahtola, jonka elämän käännekohdat selviävät lukijalle vähitellen, on hankkinut kannuksensa sensaatiolehden toimittajana, muttei ole niin yksiulotteinen hahmo kuin voisi kuvitella
-kirjassa on mielenkiintoista pohdintaa esim. talouselämästä, talouden vaatimuksista suhteessa vanhan ja kauniin säilyttämiseen, lehtien kustantamisesta jne.
(Tämä kuun puolivälissä alkavat Naantalissa asuntomessut. Olisipa mukavaa päästä käymään messuilla ja tutustumaan kaupunkiin!)
- pidän kirjoittajan tyylistä; minua miellytti esimerkiksi, kuinka dialogien puhuttu kieli elää kirjoitettuna tyylikkäästi, siis henkilöiden repliikit ovat mielestäni sopivat sekoitus puhutun ja kirjoitetun kielen ominaisuuksia. 




Lämmin kiitos kaikille kommenteistanne edelliseen postaukseen. Tämän postauksen kommenttiosio on jälleen ajanpuutteen takia suljettu. Voikaa hyvin!




Briefly in English: Dear all, thank you for your kind and thoughtful comments on my previous post. This bite-sized book review is unfortunately in Finnish only. Pirkko Arhippa's enjoyable detective story located in Naantali, a picturesque resort town in southwestern Finland, and Marco Materazzi's tongue-in-cheek look at what he might have said to prompt Zinedine Zidane to headbutt him in the 2006 World Cup Final haven't, to my knowledge, been translated into English. Linda Olsson's warm-hearted novel Let me sing you gentle songs, on the other hand, was originally published in English. 

Stay safe and well!


20.4.2022

Ukrainian Memes Forces

Ukrainian Memes Forces is on Twitter. Here are some of my favourites:








💙💛



23.7.2020

Hauska kuva - A curious reflection in a photo :)



Hei taas, täällä Itä-Suomessa sataa jo toista päivää. Selailin puhelimen kuvia ja postaan sadepäivän iloksi kuvan heinäkuun alusta. Kuvasin puhelimella tuota alapilviä ylempänä olevaa pilveä, joka näyttää nousevan taivaanrannalta. (Tietääkö kukaan onko se esimerkiksi verhopilvi tai untuvapilvi?)

Kuvaan jäi näköjään jonkinlainen valopiste, vaikka yritän aina pyöritellä puhelinta, ettei tulisi heijastuksia. Zoomataanpa hiukan...


... sehän näyttää aivan jättimäiseltä virukselta!


Kesällä on paljon tehtävää, joten kommenttiosio on suljettu tässä postauksessa. Pysykäähän terveinä!



27.3.2020

Näinä päivinä - Last days of March



Hei ja mukavaa perjantai-iltaa! Toivottavasti olette pysyneet terveinä. Kunpa uusien tartuntojen, sairastumisten ja kuolemantapausten määrä kääntyisi pian laskuun, meillä ja muualla.

Blogeissa on kyselty, miten itse kukin viettää näitä enemmän tai vähemmän epätavallisia päiviä. Tässä postauksessa keskitytään lisääntyneen kotonaolon kevyempiin puoliin. Varoitus: tämä on siis hömppäpostaus. :)

Viime viikkojen tapahtumat ovat muuttaneet monen suunnitelmia. Kuten ehkä muistatte, näinä päivinä minunkin oli tarkoitus olla Italiassa. Minulla oli ylellinen matkakosmetiikkasetti jo valmiina. :) No, nyt hemmottelen itseäni siis kotona... ja täytän näppärät, pienet purkit uudelleen sitten, kun on taas matkustamisen aika.



Huumori auttaa. Linkin John Atkinsonin hauskoihin piirroksiin löydätte myös blogin sivupalkista.

Cartoon by John Atkinson

Italiasta tulee keväisiä kuvia melkein päivittäin. Tämän kuvan valkokukkainen kasvi ei ollut meille tuttu, joten taas ryhdyttiin "puutarhaetsiviksi"...


Luullakseni kasvi on Pieris japonica, japaninkellovaivero. Onpa sillä kauniit kukat... ja kuulemma myös hyväntuoksuiset.


Maalla asuvat ovat onnekkaita näinä aikoina. Kuluneella viikolla oli kauniita, aurinkoisia päiviä. Kova tuuli sai sään tuntumaan aika kylmältä, mutta niin lämmintä kuitenkin oli, että lumet ovat sulaneet melkein silmissä. Siirsin jo pienelle kuistille puutarhapöydän ja tuoleja... tietäen toki, että ensi viikolla sataa lunta. :)

Luontokuvia olen ottanut aika vähän. Nämäkin veikeät joutsenet olivat monen sadan metrin päässä, joten kuvasta ei tullut kovin tarkka.


Ruokaostoksia on tehty hieman eri tavalla kuin ennen. Veljeni Lidlissä tekemät ostokset ilahduttivat monella tapaa. (Meidän lähellämme ei valitettavasti ole Lidliä.) Esimerkiksi Pohjolan meijerin piimätölkissä (rasvaton, laktoositon) ei ollut korkkia. Hyvä, hyvä! Muovinen korkki on täysin tarpeeton! Pahvinokka on ekologisempi - ja helpompi avata.


Kevät tulee tänäkin vuonna. Olettehan lukeneet Irene Vellan runon poikkeusajasta? Onneksi Kirjasähkökäyrän Mai jakoi sen blogissaan. Minulta se oli jäädä huomaamatta. Italian tilanne surettaa niin paljon, että en lue sieltä uutisia kovin usein.


Olen tietysti lukenut kirjoja, soitellut... ja kyllä, selaillut myös Netflixin tarjontaa. Brittisarja nimeltä IT-porukka on yksi kestosuosikkini.  Kun hoksasin, että Uusi Sherlock -sarjassa saa englanninkielisten tekstien lisäksi myös englanninkielisen kuvailutulkkauksen, olen alkanut oppia Lontoosta paljon uutta!

En tiedä alla olevan kuvan alkuperäistä lähdettä. Pinterestissä näkyy olevan fanien kuvakokoelmia, joissa on tuhansia Sherlock-kuvia. :)


Talven ylellisyyttä on itse puristettu appelsiinimehu. (Tämä on muuten vanha kuva. Tänään ottamani kuvat olivat niin pilvisen harmaita.)


Koristelen kalenteria jopa värikkäillä kuvilla Hullujen päivien luettelosta. :D Tilasinkin jotain, mutta kaikki tarpeellista ja hillityissä väreissä.


Ja sitten olen koonnut palapelejä. Olisin toivonut voivani näyttää tämän kauniin kuvan valmiina, mutta pilveilevä sini/harmaa/vaalea taivas on niin hidasta tehtävää... Tästä aiheesta lisää myöhemmin.

Mukavaa viikonloppua!


Lisätty lauantaina 28.3.: Huomasin YLEn sivulta jutun nallehaasteesta. Meillä on istunut tämä nuorimman sukupolven lapsuusajan nalle ikkunalla katselemassa järvimaisemaa siitä lähtien, kun yksi puu kaadettiin talon vierestä näköalan avartamiseksi. Meidän olohuoneen ikkunassa olevaa nallea ei oikeastaan kukaan voi nyt nähdä, joten otin siitä kuvan itse. :) Nalle näyttää miettiväisemmältä kuin yleensä, mutta elämmehän poikkeuksellista ja vakavaa aikaa.


I hope you are well!
Have a happy weekend! 
xoxo




23.3.2020

Camelia & Rosmarino - "Kerro itsestäsi kirjahyllysi avulla"




Hello again! To cheer us all up, here some flowers from Italy.




Hei taas! Kieltenopen kotiblogissa oli hauska postaus Kerro itsestäsi kirjahyllysi avulla. Tämä haaste on kiertänyt blogeissa ja myös Facebookissa ja on jo aivan klassikko. :)


1. Oletko mies vai nainen? Nainen ryhmäkuvassa

2. Kuvaile itseäsi? Humanismi elämänasenteena

3. Mitä elämä sinulle merkitsee? Kohtaaminen

4. Kuinka voit? La ginnastica zen

5. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi? Wood and Garden

6. Mihin haluaisit matkustaa? L'Italia dei giardini

7. Kuvaile parasta ystävääsi? Ystävyyden lahja

8. Mikä on lempivärisi? Sininen linna



9. Millainen sää on nyt? Tuulj vei piirustukset 

10. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? Talvi-iltain tarinoita

11. Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi? Latinaa puutarhureille

12. Millainen on parisuhteesi? Filosofisia huomautuksia

13. Mitä pelkäät? Länsimaiden tuho

14. Päivän mietelause? In giardino non si è mai soli (Puutarhassa et ole koskaan yksin)

15. Minkä neuvon haluaisit antaa? Va' dove ti porta il cuore (Kulje sydämesi tietä)


Pysykäähän terveinä! Halauksia!



Stay safe and healthy! Hugs!


A new one added on 24 March. :)




24.6.2019

Helmet-haasteen kohta 14 - Books!


blackwell's bookshop oxford

Hei taas, rakkaat lukijat! Juhannus on juhlittu ja jouluaattoon on tasan kuusi kuukautta. :) Tänään jatkan, tauon jälkeen, Helmet 2019 -lukuhaastepostauksia.

Oxford on unelmien kaupunki myös kirjojen ystävälle. Blackwell's-kirjakauppa Broad Streetillä ja sen Norrington Room (5 hyllykilometriä kirjoja) saa melkein kyyneleet kohoamaan silmiin. Yllä oleva kuva on otettu Norrington Roomin "fotopisteestä", muttei siitä saa käsitystä tilan koosta. (Netistä löytyy paljon vaikuttavampia kuvia.) Kirjakaupassa kuvaaminen tuntuu hieman nololta ja kuvat ovat vaivihkaa otettuja puhelinräpsyjä. Pitäisiköhän hankkia salaisten agenttien kameralasit?

Myös Muumeja esittelevästä pöydästä piti ottaa kuva:

blackwell's bookshop oxford moomins

Ennen matkaa luin tarkkaan Kirsin kirjanurkan ja Lukulampun erinomaiset Oxford-aiheiset postaukset. (Suosittelen lämpimästi.) Kaikkia vinkkejä en ehtinyt itse kokeilla, valitettavasti. Minäkin kävin myös Waterstones-kaupassa. Molemmat ihania paikkoja, mutta Blackwell's ihastutti paremmin järjestetyillä kirjoilla. Esimerkiksi musiikkiosastolla olivat kirjat barokkimusiikista selvästi omalla hyllyllään, kun taas Waterstonesin hyllyssä kaikki musiikkilajit olivat sekaisin ja klassinen musiikki olisi pitänyt etsiä poptähtien seasta. :)

blackwell's bookshop oxford theology reformation

Koska matkustan yleensä vain käsimatkatavaran kanssa, isoille kirjaostoksille ei ollut tilaa. Ostin pari ihan pientä, mutta kiinnostavaa, kirjaa, jotka olivatkin näppärää matkalukemista. Yksi pyhiinvaelluspaikka oli tietysti Oxford University Pressin kauppa High Streetillä. A Very Short Introduction -nimikkeitä on melkein 700.

oxford university press, OUP, a very short introduction

Minähän olen ollut OUP:n uskollinen asiakas jo pitkään... :)


Sitten Helmet-lukuhaasteeseen: Kohdassa 14 "kirjailijan sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin oma sukunimesi".  D:llä alkavia kirjailijanimiä ei olekaan kovin monia! Duras tuli ensimmäisenä mieleen, mutta käytän sen tässä haasteessa toisessa kohdassa. Toinen ehdokas oli Terry Deary, jonka (enemmän tai vähemmän hauskoja) historiankirjoja meillä on italiaksi useita. Tämän englanninkielisen Oxford-kirjan huumori on tuttua tavaraa, veri lentää ja päät putoilevat. (Kirjan kansi johtaa hieman harhaan.) Keski-ikäinen tätilukija ei täysin innostu, mutta kohderyhmä ovatkin paljon nuoremmat. Lapset/nuoret oppivat historiasta, arkkitehtuurista, kirjallisuudesta... kuin itsestään.

"It's HISTORY with the NASTY bits left in! Discover all the foul facts about OXFORD - all the gore and more!"


Meillä on siis Dearyn hirveää historiaa italiaksi. Ensin ajattelin esitellä kirjan ryökälemäisistä roomalaisista:


Löytyy tiedekirjoja (eri tekijöiltä)...


... elämäkertoja...


... ja muitakin kiinnostavia aiheita:


Sitten siirrymme rauhallisempiin aiheisiin. :) Tämänkertaisen hotellin yksi parhaista puolista oli sen viihtyisä kirjasto, jossa valitettavasti en ehtinyt kovin paljon viettää aikaa.

the old bank hotel, oxford, library

the old bank hotel, oxford, library

the old bank hotel, oxford, library

the old bank hotel, oxford, library

the old bank hotel, oxford, library, penguin books

Bill Brysonia - hän näyttää muuten olevan monen bloggaajan suosikkikirjailija.


Colin Dexteriä...


Tämän olisin halunnut lukea...


Tärkeä aihe! :)


Tyylikäs kansi. :)


Eliane Wilsonin ja Valerie Pettsin Oxford-kirjan olisin mahduttanut matkatavaroihin, jos sitä olisi ollut vielä saatavana kirjakaupoissa. (Verkkokaupoista näkyy kyllä löytyvän käytettynä...) Kaupoissa oli muuten uusi, hyvin samantyyppinen kirja, mutta tämän kuvitus oli mielestäni kauniimpi ja tekstilainaukset kiinnostavampia.


Wilson - Potts: Oxford - words & watercolours. Illustrations by Valerie Petts
From Wilson - Petts: Oxford - words & watercolours. Illustrations by Valerie Petts

Wilson - Potts: Oxford - words & watercolours. Illustrations by Valerie Petts
From Wilson - Petts: Oxford - words & watercolours. Illustrations by Valerie Petts


Kiitos jo etukäteen kommenteistanne! Tulen vierailulle heti kun ehdin.

💚

Have a lovely week ahead!