Kesälukemista (alehintaan) - July photos

Lapsuudessa ei ole alkukesää ja loppukesää, on vain Kesä, aurinkoinen ja melkein ikuinen. Päättyihän se lapsuudenkin kesä joka vuosi, elokuun alkupuolella koulun alkamiseen. Nyt heinäkuun puolivälissä keski-ikäinen leikkaa nurmikkoa, haistelee kosteaa ilmaa ja sen tuoksuja, tunnustelee auringonsäteiden lämpöä ihollaan ja toteaa, että kesä on kääntynyt loppupuolelleen. :)

On ilmoja pidelly... Neljän vuoden sääpäiväkirja (koonnut Maarit Varpu) on kirja, johon saan vihdoinkin useamman vuoden sää- ja puutarha-asioita siististi muistiin. Jokaiselle päivälle on oma sivunsa, joten tästä kirjasta on iloa pitkään.

Plussaa: myös vanhan kansan sanontoja ja tilastotietoa säästä.

Miinusta: jos nyt jotain pitäisi keksiä... tilaa on varattu aamun ja illan lämpötiloille, mutta ne eivät itseäni kiinnosta, koska kirjaan vuorokauden maksimin ja minimin. :)

Luovasti koetan löytää tällekin kirjalle paikan Helmet-haasteeseen. Parhaiten sopisi ehkä kohta 31: Kirjassa on jotain sinulle tärkeää. Seuraan säätä ja luonnonilmiöitä päivittäin.

Niin, perheen kanssa oli puhetta, että nyt pidetään hieman taukoa kirjojen ostossa. Hahaa, päätökseni piti parisen tuntia. Kun huomasin netin ruokaostoksilla, että alekirjoja oli tavallista enemmän, löysin valikoimasta heti paljon kiinnostavaa. :)

Tässä lyhyet kommentit ostoksistani ja niiden jälkeen vielä monta kuvaa kuluvasta heinäkuusta. :)

Ilona Pietiläinen: Kotona. Parhaat ideat kotiin, puutarhaan ja kesän juhliin

"Miltä näyttää koti ranskalaisin maustein tai sisustettuna boho-henkeen? Miten vanha navetta saa uuden elämän kesätalona? Kuinka koti sisustetaan pikkurahalla?"

Plussaa: aivan ihanaa inspiraatiota kodin sisustukseen, kunnostukseen, puutarhaan jne.

Miinusta: häitään juhlistavat pariskunnat voisivat olla erillisen kirjan aihe.

Helmet-haasteen kohtaan 18: Kirjan on kirjoittanut toimittaja.

Varpu Tavi ja Riitta Lahtonen: Muistisairaan selviytymisopas

Molemmilla kirjoittajilla on käytännön kokemusta vanhustenhoidon surullisesta nykytilasta.

Plussaa: mielenkiintoinen, käytännönläheinen, kansantajuinen tietopaketti muistisairauksista. Kuvituksena mm. aivan ihania valokuvauksen opiskelijoiden toteuttamia ikäihmisten haavekuvia.

Miinusta: Virkkeet kuten "Tässä vaiheessa kaikkein tärkeintä on lakata keskittymästä pelkästään siihen, miltä sinusta itsestäsi tuntuu, ja suunnata huomio myös siihen, miltä muistisairaasta tuntuu" hieman ärsyttävät. Eiköhän monen omaistaan hoitavan (sopimuksen tehneen tai ei) ongelma ole pikemminkin se, että koko elämä pyörii muistisairaan tarpeiden ja tuntemusten ympärillä ja hoitaja itse unohtuu!

Helmet-haasteen kohtaan 4. Kirja, jonka tapahtumissa et itse haluaisi olla mukana. Muistisairautta ei toivoisi itselle eikä muille.

365 tapaa lisätä onnea elämään - bucket list onnelliseen elämään (365 Ideen, die glücklich machen - die Bucket List für ein glückliches Leben)

Tähän ikään mennessä uskon oppineeni, että onni muodostuu pienistä hyvistä hetkistä, joita kokee, jos osaa ne huomata. Olen kuitenkin aina avoin uusille ideoille.

Plussaa: kaunis kansi ja joitakin hyviä ohjeita parempaan ja mielenkiintoisempaan elämään :) Suosikkejani ovat esimerkiksi: 

⬜ Opettele tunnistamaan viisi tähtikuviota 

⬜ Käperry koko viikonlopuksi romaanien pariin - lue, lue, lue äläkä tee mitään muuta 

⬜ Opettele kaikkien aikojen paras runo ulkoa 

⬜ Valmista seitsemän ruokalajin ateria pelkästään itsellesi. Jos se meni täysin poskelleen: 

⬜ mene kokkauskurssille!

Miinusta: Sanotaan ettei rahalla voi ostaa onnea. Tämän kirjan "tavoista lisätä onnellisuutta" monet vaatisivat aika paljon rahaa toteuttamiseen. Matkustamalla voi kokea kiinnostavia elämyksiä, mutta lisäävätkö ne onnellisuutta? Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut ratsastamaan kamelilla, polttamaan vesipiippua beduiiniteltassa tai edes kävelemään Punaisen torin poikki... Jotkut ohjeista ovat suorastaan ärsyttäviä, kuten "Anna kuuluttaa itseäsi lennolle lähtiessäsi". Justiinsa!

Helmet-haasteessa tämä kirja kuitenkin sopii kohtaan 38: Kirjassa toteutetaan unelma tai haave! ;)

Muuten, yksi vinkeistä on "Aja asuntoautolla mukana Tour de Francella". Tiesittekö, että itäisessä Ranskassa, Haute-Saônen departementissa on osittain viimeisimmän jääkauden, osittain ihmisen muovaama alue nimeltään Plateau des Mille étangs ("tuhannen lammen ylätasanko"), joka tunnetaan myös nimellä Petite Finlande?! En minäkään tiennyt ennen kuin kuuntelin Peter Selinin selostusta Ranskan ympäriajosta. :)

Piritta Porthan ja Timo Porthan: Joogaa Suomessa

Tätä kirjaa olin katsellut jo pitkään ja harkinnut sen ostamista.

Plussaa: mielenkiintoinen esittely eri joogalajeista Suomessa ja samalla kirjoittajan oma matka suorittamisesta joogaan.

Miinusta: metsäjooga mainitaan vain lyhyesti - kirjallisuutta aiheesta muuten löytyy myös suomen kielellä.

Helmet-haaste: 3. Kirja, jonka tapahtumissa haluaisit olla mukana. Haluaisin harrastaa joogaa ohjatusti, mieluiten metsässä, laiturilla, kalliolla... :)

Aarre löytyy metsästä...

Lopuksi siis kuvia, satunnaisessa järjestyksessä, kuluvalta kuulta. Kiitos taas kommenteistanne. Nähdään pian!

Sirokannusruoho 'Licilia Peach'. Nämäkin kasvavat meillä verkon suojissa, etteivät loikkivat ahmatit söisi niitä:

Puutarhurin ihana pikkuapulainen kirvojen ja muiden tuholaisten kimpussa:

Kerrankin hienon värisiä krasseja! :) Isoköynnöskrassi 'Purple Emperor':

🤗💟😘

Nostalgia - Helmet-haasteen kohta 2

Flowers and a book from childhood. Happy September to you all! 

Kuvaan mielelläni vastavaloon. Sormustinkukkien paraatipuoli on aurinkoon päin, mutta hienoiltahan nämä näyttävät myös takaapäin. :)

Ja sitten postauksen toiseen aiheeseen: Tammikuussa aloitin hauskan Helmet-lukuhaasteen reippaasti. Jos olisin pitänyt samaa vauhtia yllä koko vuoden, olisin saattanut ehtiä lukea haasteen 50 kirjaa ja postata niistä vuoden loppuun mennessä. Kevään ja kesän aikana tahti hidastui, ja nyt alkavatkin jo syksyn kiireet ja joulun valmistelu. :)

Lukemiani kirjoja taitaa olla tällä hetkellä - tämän postauksen kirja mukaan lukien - 22.

Olen muuten aloittanut tarpeettomien-tavaroiden-myynti-kirpputorilla -projektin. Kerron sen sujumisesta myöhemmin.

Siivoillessani löysin kaksi lasten/nuortenkirjaa, joita en ollut muistanut pitkään aikaan. Helmet-haasteen kohdassa 2 haetaan kirjaa, jossa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä. Tässä Ponikerho ja hevosvarkaat -kirjassa etsitään kadonnutta (varastettua) ponia. Laajennan siis kakkoskohtaa kattamaan myös kadonneet eläimet. Toisessa minulla olevassa kirjassa, nimeltään Ponikerho ja hevossaaren seikkailu, etsitään muistaakseni nimenomaan kadonnutta ihmistä... mutta kirja on tällä hetkellä kateissa. :)

Rolf Lengstrandin ja Pierre L. Rolénin kirjoittama alkukielinen Ponnyklubben och hästtjuvarna on vuodelta 1965. Inkeri Pitkäsen sujuva suomennos on ilmestynyt 1974. Kirjan valokuvat on ottanut Arthur Svenonius ja ne ovatkin tärkeä osa kirjaa. Kirjan takakannessa sanotaan, että "Ponikerho-kirjat ovat jännittäviä valokuvakertomuksia" ja jatketaan: "kaikille tytöille, jotka pitävät hevosista ja seikkailuista" ja minä tietenkin lisään, että voivat näitä pojatkin lukea.

Ponikerho ja hevosvarkaat, kuvat Arthur Svenonius

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Skåneen, Ruotsin eteläisimpään kärkeen. Itäsuomalaista lukijaa viehättävät maakunnan merellisyys, laajat viljavat pellot, pyökkimetsät ja vanhat linnat.

Louise nousi istumaan vuoteessaan.
Hän oli herännyt useaan otteeseen yön aikana. Ikkunaluukut olivat kolahdelleet seinää vasten ja myrskynpuuskissa portti oli heilahdellut edestakaisin.
Kello oli vasta neljä aamulla. Myrsky oli laantunut ja nyt kuului ainoastaan maininkien kohinaa.
Mutta mikäs se oli? Eikö se ollut hevosten hirnuntaa?
Hän hiipi ikkunaan. Mereltä leijuvien keveiden sumuharsojen läpi hän näki kalastusveneen juuri irtaantuvan rannasta. Hän painautui lähemmäksi ruutua nähdessään jotain liikettä tien suunnalla. Siellä oli kaksi miestä, jotka kumpikin taluttivat hevosta hevoskuljetusautoon.

Oli ihanan nostalgista lukea tämä lapsuuden seikkailukirja...

Ponikerho ja hevosvarkaat, kuvat Arthur Svenonius

Antoisaa syyskuuta!

(Flowers of) June - Juhannuksen kukat

The same flowers and views as every summer... :) With this post, I say "thank you" to June (so beautiful, fresh and green) and welcome July, the month of holidays and friends and family coming together.

Once more, comments are closed until I have visited you all. Thank you very much for your comments on my previous posts! Have a wonderful July!

Tämä on pikainen välipalapostaus. Minulla on tarkoitus julkaista vielä kolme Oxford-aiheista postausta... ja vain vähän nettiaikaa kesän kiireiden (ihanien kiireiden, tottakai) välissä. Juhannus oli tunnelmallinen ja ruusut puhkesivat kukkaan juuri oikeaan aikaan. Kuten muissakin blogeissa on kerrottu, monet pensaat kukkivat runsaasti tänä kesänä, mutta myös tuhohyönteisiä on tavallista enemmän.

Kuovilla on ainakin kaksi poikasta tänä vuonna. Iltahämärissä ne saapuvat ruokailemaan rantanurmelle. Koetamme silloin välttää liikkumista lähistöllä, ettei emon tarvitse kipaista äänekkäälle hämäyslennolleen.

Rosa 'Ilo'

Rosa 'Sävel'

'Sävel' on tarhakurtturuusu. Näitä saa siis edelleen kasvattaa ihan rauhassa. :)  Se on lähtöisin risteytyksestä Rosa rugosa -siementaimi × polyantharuusun siementaimi. Risteytys on tehty vuonna 1994 Helsingin yliopiston silloisella Kasvinjalostustieteen laitoksella.

Kaunista sunnuntaita ja ihanaa heinäkuuta!