Maaliskuun haastevastaukset :)

 

Hyvää naistenpäivää!

Käydäänpä suoraan asiaan: Repolaisen kuukausihaasteen aiheena ovat maaliskuun maut. Maaliskuussa odotetaan jo pääsiäistä (vaikka se useimmiten on vasta huhtikuussa) ja minulle pääsiäisen ykkösherkku ovat erilaiset rahkaleivonnaiset ja -jälkiruoat.

Maaliskuuhun ei muuten minusta liity mitään erityisiä ruokia. Päätinkin laajentaa makuaihetta myös väreihin ja muotoihin. Niitäkin voidaan kutsua maukkaiksi tai herkullisiksi. :) Maaliskuun väri on minusta vihreä. Olen viime vuosina tykästynyt siihen entistä enemmän ja vihreää löytyykin kodistamme sieltä täältä. Tämä pieni kahvikuppi on yksi suosikkini; sen muotokin on minusta herkullinen.

Lapsuudessani syötiin jouluaaton ateria Krokus-lautasilta. Muilla aterioilla niitä ei muistaakseni käytettykään. Nykyisin käytämme useimmiten Teema-astioita, valkoisina tai punaisina...

... ja tänä talvena tapahtui se, mitä olin toiveikkaana odottanut: joitakin Teema-astioita on saatavana tummanvihreänä! (Kuvassa nämä taitavat näyttää tummemmilta kuin ovatkaan.) Värin nimi on suomeksi "metsänvihreä", englanniksi "hunter" (höh?). Nämä mukit tulevat käyttöön ensi jouluna. 

Astiat on valmistettu Thaimaassa. Tarrat lähtivät hieman huonosti irti. Tästä tulikin mieleen näppärä konsti, jonka opin vasta viime syksynä, kun taistelin kurkkupurkkien etikettien kanssa. (Purkit kullanvärisine kansineen ovat kivoja säilytysastioita keittiössä ja muuallakin.)

Etiketit irtoavat kaikista helpoiten, kun laittaa kuumaa vettä purkin sisälle ja kannen kiinni. Jos veden pinta yltää suunnilleen kanteen asti, myös siinä mahdollisesti oleva etiketin saa poistettua. Etiketti ei saa kastua. Lämpö pehmittää liiman ja etiketti irtoaa vetämällä. Purkin kylkeen jää liimaa, jonka voi poistaa öljyllä. (Minä käytän laventelintuoksuista vartaloöljyä, joka jäisi muuten käyttämättä. :)) Öljy saa vaikuttaa hetken, minkä jälkeen liiman voi pyyhkiä vaikka talouspaperilla. Lopuksi pesu astianpesuaineella. 

Tällä vinkillä osallistun Selättömän puutarhurin vinkkihaasteeseen.

Sattumalta myös uuden ripsivärini hylsy on vihreä. On se vain herkullisen näköinen. :)

Kristiinan kuukausihaasteessa etsitään mietelauseita. "Kyllä aika tavaran kaupitsee" on lausahdus, joka tulee minulla mieleen usein. Paljon on tavaroita tallessa... ja aika monelle löytyy jossain vaiheessa käyttöä. Nyt olemme sellaisessa vaiheessa omaishoidossa, että hoidettava näyttää syövän mieluiten kevyellä ja paksuvartisella muovilusikalla, vaikka tarttumis- ja otevoimaa muuten on vielä hyvin.

Nämä piknik-aterimet ovat siis jälleen hyödylliset. Luulen että myös iloiset värit piristävät.

Vuosikymmeniä sitten olen saanut lahjaksi Kermansaven Heinä-aamiaissettejä. En vieläkään oikein tiedä, pidänkö niistä vai en, mutta nyt keksin käyttöä lautaselle. Se toimii yöpöydälläni tarjottimena vesilasille ja käsivoiteelle yms. Katsokaa kuinka hyvin se sopii kaveriksi Kirnu-kynttilänjalalle! :)

Vesilasin suojana on hillopurkin kansi. Näitä erivärisiä ruudullisia kansia on tullut kerättyä talteen muutamia ja onpas mukavaa, että joskus niillekin tulee käyttöä. :)

Pehmoisen lumikinoksen jälkeen tulee kauhistuttava kuva...

... nimittäin näkymä keittiön yhden laatikoston alimmasta laatikosta. :)

Rimasan keittiöhaasteessa etsitään tässä kuussa keittiössä olevia tavaroita, joiden paikka olisi aivan muualla. Olen joskus kertonutkin, että keittiömme on aika pieni eivätkä sinne edes mahdu kaikki keittiöön kuuluvat tavarat vaan esimerkiksi kodinkoneita on myös "apukeittiössä". 

Yksi hienoimpia asioita keittiössämme ovat laatikostot, joissa säilytetään aterimia yms. Alimmissa laatikoissa sen sijaan on esimerkiksi roskapusseja, keittiön laitteiden käyttöohjeita, kuminauhoja yms. Yhteen laatikkoon oli kerätty teippirullia... ja sitten päätin säilyttää siellä myös muuta sekalaista tavaraa, jolla ei ole tiettyä paikkaa ja nyt laatikosta löytyy esim. merkkausnauhoja, katkoteräveitsiä, pieniä meisseleitä ja työntömitta. Nämä eivät ehkä keittiöön kuulu, mutta toisaalta löytyvät hyvin tarvittaessa. 

Aihetta olisi voinut lähestyä myös toisin: Yhden perheenjäsenen mielestä keittiön vanhan lieden paikka olisi jo jäteasemalla ja taloon pitäisi hankki induktioliesi. Minä taas ihmettelen, miksi keittiössä on muovinen leikkuulauta, kun puisiakin on hankittu (ja tehty)... :)

Kaaoksen jälkeen tarvitaan hieman rentouttavaa vihreyttä. Sitä kohden ollaan taas menossa. Luku- ja kahvihetkiä puiden siimeksessä, poutapilvien lipuessa sinisellä taivaalla.

Täällä on tänäänkin aivan ihana ilma, aurinkoinen ja lämmin. Kevättä tulvii sisäänkin, kun vain ikkunan avaa. Tuskin kevät vielä oikeasti on tullut, mutta nyt nautitaan! :)

Kuukauden hankinta ja muita kivoja juttuja

Hei vain, tammikuu lähestyy jo loppuaan ja nyt on korkea aika julkaista hankintapostaus eli osallistua Kristiinan vuoden 2026 ensimmäiseen kuukausihaasteeseen jonka aiheena on jokin kuun aikana tehty tärkeä HANKINTA.

Ensin ajattelin huijata hieman ja valita jotain mieluista aiemmin hankittua. Syksyllä löysin vihdoin vohveliraudan (Wilfa), joka on tehty Euroopassa. Samasta paikasta eli Verkkokaupasta ostin myös joululahjan itselleni: Suomessa valmistetun Suunto-urheilukellon. :) 

Kehuttavien tuotteiden joukkoon kuuluvat myös suomalaiset Masi-lumikolat ja -lapiot. Veljeni on hankkinut niitä meille. Tänä talvena on toistaiseksi sadellut lähinnä vain kevyttä pakkaslunta, jota on niin hauska työntää, että käyn kolaamassa huvikseni päiväkävelyn sijasta. Viime talvena huomasin eron Masien ja vanhempien kolien ja lapioiden välillä. Märkä lumi ei tarttunut näihin uusiin ollenkaan... tosin myös uutuus voi siinä vaikuttaa. Myös sellaisen asian olen huomannut, että työnnön syvyyttä on minusta helppo hallita tällä kolalla. 

No nyt vihdoin asiaan. Tein nimittäin yhden hyvin tärkeän ostoksen tässä kuussa. Ostin itselleni uuden patjan (ja sijauspatjan). Alla olevassa kuvassa ne taitavat olla vielä palautumassa muotoonsa kuljetuksen jäljiltä. Patjat olivat kohtuuhintaisia (ja muuten valmistettu Virossa) ja käytin hyväkseni asiakasomistajapäivien alennusta. Nyt jo huomaan muutoksen parempaan selän voinnissa. Vanha patjani oli käynyt liian pehmeäksi, varsinkin selällään nukkujalle. Tässä iässä sopiva patja on jo aika tärkeä. :)

Maailman asiat ovat aika sekaisin, mutta onneksi elämään mahtuu kuitenkin pieniä kivoja asioita. Useammassakin blogissa olen nähnyt kiinnostavia postauksia Carin Hjulströmin "pehmodekkareista". Varsinkin Taimitarhamurhat (Säbyholms gröna fingrar) kuulostavat kiinnostavilta. Kirjasarjassa viherpeukalot ratkovat rikoksia Mälaren-järven kauniissa ympäristössä. Kirjoista yksi tapahtuu joulun aikaan ja sen haluan ehdottomasti lukea. Kirjan alkukielisestä nimestä När snön faller vit tulee minulle ensimmäisenä mieleen yksi ihana joululaulu, ja leikittelen ajatuksella, että kirjan nimen olisi voinut kääntää vaikkapa "Kun maass' on hanki"... :) 

Ruotsalaisten puutarhojen kunniaksi lisään tähän yhden vanhan kuvan:

Koska Hjulströmin kirjoja ei tähän hätään ole täällä luettavissa, päätin monen vuoden jälkeen yhdistää vanhan digiboksini televisioon. Muistin nimittäin, että boksille on tallennettuna brittiläistä Puutarhaetsivät-sarjaa. Aika monta jaksoa sitä löytyikin ja olen niistä jo nautiskellut... vaikka useimmista muistan tarinan melko hyvin. Olen ne sen verran monta kertaa katsonut vuosien varrella. :)

Vaan löytyihän sieltä boksilta muutakin, itse asiassa oikea aarre. :) Tänä talvena on harmittanut, ettei TV:stä (eikä suoratoistopalveluistakaan) tunnu löytyvän mitään mieluista, rentouttavaa katsottavaa. No nyt löytyi! Ainakin joitakin jaksoja noin 15 vuoden takaa mm. seuraavista sarjoista: Se on barokkia!, Miranda, Herrasmiesfarmari, Italian puutarhoissa, Sydämen asialla, Grand Designs, Rakkaudesta puutarhaan, Britannian kauneimmat kodit, Ruotsin ihanimmat puutarhat, Arvostele mun illallinen Ruotsi, Bukowskin aarteet, Homes and Property, Rakennustaiteen aarteita, Shakespeare Italiassa, Unelmien puutarhat, Britannian taiteen aikakaudet, Upeat skandikodit, Kerrostaloelämää, Ranskan puutarhahelmet, Kartanopuutarhojen aatelia, Suomen kaunein piha, Suomen kaunein koti... :D

Kuulostavatko tutuilta? (Jotkin näistä sarjoista jatkuvat toki vieläkin.) 

Selvennyksenä yhteen aiempaan postaukseeni. Postauksessa näkyvä virkattu työ oli siis sohvatyyny. Tekeillä oleva matto (alla) näyttää kyllä melko samanlaiselta. Erona on, että "taustavärinä" on tummanharmaa ja lankana on kaksinkertainen sukkalanka. Minulle on kertynyt vuosien varrella paljon erästä tiettyä sukkalankaa, jossa on paljon kauniita värejä, mutta joka ei mielestäni ole kovin kestävää. Ajattelin, että käytän (lahja)sukkiin jotain parempaa lankaa ja käytän tämän langan kaikki ihanat värit työhön, joka säilyy kaikkien ilona pidempään.

Värikkäässä matossa työtapa on siis aivan tavallinen virkkaus. Paksulla koukulla ja langalla se on todella rentouttavaa. 

Alla näkyvässä pyöreässä matossa sen sijaan on virkattu "kudetta" ohuemman langan "sisälle" kiinteillä ja ketjusilmukoilla vuorotellen. Tästä matosta olen postannut kuvan jo aiemmin. Matto on nyttemmin löytänyt paikkansa (osittain) vanhan Ikean maton päällä. On se kumma kuinka pienet langanpätkät ja muut roskat eivät oikeassa elämässä haittaa, mutta valokuvassa niistä tulee sietämättömiä. :D

Kiitos kaikista mainioista kommenteista edellisiin postauksiini.

Mukavaa kuunvaihdetta! Uudet haasteet tulevat pian. :)

Pysykäähän lämpiminä!

P.S. Kävin vajaa tunti sitten kävelyllä. Aurinko oli jo laskenut, mutta lounaassa kajasti vielä hieman valoa ja taivaalla loistivat vain kirkkaimmat tähdet ja kuu, jotka pilkistelivät puiden oksien välistä. Lumiset puut hohtivat hopeisina ja lumi narskui kenkien alla. Toivoin että voisin jakaa tunnelman teidän kanssanne, edes virtuaalisesti... :)

Rauhaisaa adventin aikaa!

Hei taas ja oikein hyvää ensimmäistä adventtia teille kaikille! Syksy on mennyt uskomattoman nopeasti ja joulukuu on pian alkamassa. Sää ei, valitettavasti, ole kovin jouluinen. Leudon sään ja vesisateen on ennustettu jatkuvan myös joulukuussa.

Olen kirjannut muistiin ideoita joulukalenteria varten pitkin vuotta ja minulla oli tarkoitus tänä vuonna tehdä kalenteri käyttäen omia valokuviani. Elämä kuitenkin tapaa toisinaan häiritä bloggaamista eivätkä suunnittelemani postaukset toteudu tänä vuonna. :) Sää on niin sateisen pimeä, että adventtikynttiläkuvakin on muutaman vuoden takaa.  En kuitenkaan halua katkaista pari vuotta sitten alkanutta "perinnettä", joten blogissa on joulukalenteri tänäkin vuonna. Luukuista löytyy jouluisia kuvia, jotka on luotu yhdellä verkon kuvageneraattoreista. Teemana mielessäni on ollut rauhallinen, melkeinpä "vanhan hyvän ajan" joulu.

Edellisvuosien joulukalenterit löytyvät muuten täältä: Joulukalenteri 2024, Joulukalenteri 2023. 

Tuntuuko teistäkin, että yhä useammat kaipaavat aikaisempaa yksinkertaisempaa ja rauhallisempaa joulua? Itäsuomalaisessa paikallislehdessä kirjoittaja oli ilmaissut sen näin:

Määrän sijasta laatua.

Kiireen sijasta rauhaa.

Uupumuksen sijasta lepoa.

Ajatusta on helppo jatkaa monella tapaa:

Metelin sijasta hiljaisuutta.

Yltäkylläisyyden sijasta kohtuullisuutta.

Tyhjyyden sijasta merkityksellisyyttä.

Minulle merkityksellistä on esimerkiksi osallistua tärkeiksi kokemieni asioiden tukemiseen ja kohteitani ovat tänäkin jouluna ainakin nämä: 

Auta Ukrainaa

Pro Ukraina

Ukrainan hätä

Pelastusarmeija

SEY - Suomen Eläinsuojelu

Sotiemme Veteraanit - Sotiemme Naiset 

Kuten olen maininnutkin, koetan opetella olemaan enemmän läsnä ihmisille todellisessa elämässä. Siksipä joulukalenterin luukut on etukäteen ajastettu aukeamaan aamuisin (kello 5 Suomen aikaa) eikä postauksiin voi jättää kommenttia. Tähän postaukseen sen sijaan saa kommentin mieluusti jättää. :)

Toivon teille kaikille hyvää ja rauhaisaa joulunodotusta. 

Maailmanmenoa ja hiljaiseloa

Kolme vuotta sitten, 24. helmikuuta 2022, Venäjä aloitti laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Kolme vuotta raakalaismaista sotaa Euroopassa. Kuinka ukrainalaiset jaksavat, kun suomalaistakin uuvuttaa? "Suomalaisen" sijaan aioin kirjoittaa "sodan ulkopuolella olevassa maassa asuvaakin", mutta kuten olemme nähneet, raja sodan ja rauhan välillä on hämärtynyt.

Viime viikkoina maailmanmeno tuntuu muuttuneen yhä hullummaksi: kaikki on kaupan eikä millään ole enää arvoa.

Minun selviytymisstrategiani ovat olleet luonto, perhe ja käsillä tekeminen. Valon lisääntyminen piristää. Olen vähentänyt Internet- ja TV-aikaa ja viettänyt enemmän aikaa perheen kanssa. Mattojen virkkaus muhkeista materiaaleista on oivaa terapiaa. Olen tyhjentänyt pakastinta ja tehnyt ruokakokeiluja, jotka monipuolistavat perheen ruokalistaa. :)

Huomenna maanantaina järjestetään tukitilaisuuksia rauhan ja Ukrainan puolesta eri puolilla maata. Helsingin Senaatintorilla tilaisuus alkaa kello 18. Tuomiokirkon portaille voi sytyttää kynttilöitä kello 15 alkaen. Ukrainaa voi auttaa monien verkkosivustojen kautta - omia suosikkejani ovat esimerkiksi Pro Ukraina, Auta Ukrainaa sekä Ukrainan hätä. 

Oletteko muuten nähneet mainion Pieni suuri maailma -sarjan jaksot Tšernobylin suojavyöhyke ja Kiova ikuisesti?

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Tapaamisiin vajaan viikon päästä, kun Kristiina ja Repolainen julkaisevat maaliskuun haasteet! Ihan jännittää: mitähän uusia aiheita on tulossa! :)

M niin kuin marraskuu - Muutamia hyviä vinkkejä :)

 

MAKEAA

Hei ja mukavaa juuri alkanutta marraskuuta! Viime yön pakkaslukema oli noin -6 C, kylmin tähän mennessä. Viikonlopulle oli alun perin luvattu runsastakin lumisadetta, mutta nyt ennuste näyttää muuttuneen.

Olen taas liikkeellä hyvissä ajoin eli tässä tulevat kuvani Kristiinan kuukausittaiseen kuvahaasteeseen. Marraskuussa aiheina ovat M-kirjaimella alkavat asiat.

MUUTTOMATKALLA

METALLIA

Ylimääräisessä kuvassa ovat ehkä hienoimmat tekemäni sukat. (Pilvitallennus näistä jälleen muistutti.) Sukissa on kirjoneuletta tehtynä yksivärisellä tummanharmaalla sekä ruskea-harmaasävyisellä raitalangalla. Tulos on aika kiva ja tätä täytyykin kokeilla taas, monen vuoden jälkeen, kunhan löydän mieluisan kirjoneulemallin ja hyvän väriyhdistelmän lankoja.

MUISTO, METSÄSSÄ :)

Sitten niitä vinkkejä. :) 

Maijalinnea-nimisessä blogissa on postaus mielenkiintoisesta tavasta virkata todella kaunis matto. Täytyy sanoa, että kuluneen vuoden aikana olen löytänyt käsitöihin paljon inspiraatiota blogeista.

🤗🍂🤎🍂🤗

Maakuntalehdessä oli juttu positiivisuuden merkityksestä hyvinvoinnille. Tämähän on varmasti kaikille jo tuttu aihe, mutta seuraavat viisi neuvoa positiivisuuden vahvistamiseksi kannattaa kerrata:

1. kiitollisuuspäiväkirja (kirjoita joka ilta muistiin kolme hyvää asiaa päivästä, isoa tai pientä)

2. tee joka päivä yksi tietoinen hyvä teko

3. pysähdy hengittämään (keskity muutaman minuutin ajan)

4. liiku luonnossa

5. tunnista vahvuutesi (asiat joissa olet hyvä) ja käytä niitä tuomaan iloa itsellesi ja muille.

Pienistä hyvistä teoista tuli mieleeni viimeisin käyntini kirkonkylän apteekissa. Eteiseen juuri tullut mies piti minulle ovea auki lähtiessäni ja sanoin tietysti reippaasti kiitos. Mies vastasi "ole hyvä" ja olin havaitsevinani äänessä ilahtumista ja hieman yllättymistä. Kyllä vain, on myös ihmisiä, jotka eivät kiitä vastaanottamistaan pienistä kohteliaista teoista... 

Tietysti joskus voi jokainen olla niin ajatuksissaan, ettei huomaa tai ehdi reagoida, mutta koetetaan antaa myönteistä palautetta toisille aina, kun siihen on aihetta. Taitavimmat meistä osaavat tehdä sen silloinkin, kun aihetta ei ole. :)

🤗🍂🤎🍂🤗

Maakuntalehdessämme oli muutama viikko sitten myös mielenkiintoinen artikkeli 1999 perustetusta eläinten vanhainkodista. Liisa ja Heikki Laaksosen Ylistarossa sijaitseva Wanha Markki olisi kiinnostava vierailukohde kesäaikaan. Heikki Laaksosen maalaamissa joulukorteissa on sympaattisia tonttuja ja lumisia maisemia, jotka sopivat harvinaisen hyvin ainakin minun joulunäkemyksiini. :)

🤗🎄❤️🎄🤗

Tänään ovat käynnistyneet Jouluradion kaikki nettikanavat. Tällä kaudella Jouluradio "aikoo ilakoida uudella joulumusiikilla". Toivottavasti tarjontaa on meillekin, jotka emme tarvitse uutta joulumusiikkia. ;)

😐✉🩺💸😐

Jaa-a, vielä yksi juttu. Muistakaa tarkistaa varsinkin ikäihmisten saamat laskut. Eilen tuli lasku, jossa sairaala haluaa velottaa päiväkirurgiamaksun, vaikka kyseisen päivän käynnistä kuuluu velottaa vain poliklinikkamaksu. Otin tietenkin yhteyttä laskutukseen. Saa nähdä kuinka nopeasti sieltä vastataan...

Päivitys 1. marraskuuta kello 12.02: Asiakaslaskutus ei voi hoitaa asiaa. Asiakkaan pitää itse selvitellä laskua soittamalla hoitavaan yksikköön numeroon se-ja-se ma - pe kello 8 - 15... paitsi että puhelimeen vastataankin vain 9 - 12.

Päivitys 4. marraskuuta kello 10.15: Osastosihteeri vastasi automaattiin jättämääni viestiin, katsoi potilastiedot ja lupasi ilmoittaa oikean laskutusperusteen asiakaslaskutukseen. Vieläkin talouspalvelujen viesti "Me emme valitettavasti voi tässä tilanteessa ottaa laskutuksen puolella laskun hintaan kantaa" huvittaa (tai ärsyttää). Ei heidän olisi tarvinnut "ottaa kantaa" vaan he olisivat voineet itse kysyä asiaa hoitavasta yksiköstä. Mutta hehän toimivat asiakaslaskutuksessa, eivät asiakaspalvelussa. ;)

Tämä ei ole iso asia, mutta se on yksi tapahtuma pitkässä ketjussa. Tänä syksynä on tarvittu 19 puhelua, jotta omaishoidettavalle saatiin varattua ja annettua jotkin toistuvat pistokset. Luvattuja takaisinsoittoja piti odottaa päiväkausia, verikokeiden ottamisesta kului yli kaksi viikkoa ennen kuin lääkäri katsoi tulokset jne.

Oranssia! - Hauskoja kysymyksiä!

Hei ja ihanaa perjantai-iltaa! Tällä postauksella osallistun kahteen haasteeseen: ensin Repolaisen jo tuttuun värihaasteeseen, jossa on vuorossa oranssi. Se on mainio, piristävä väri, ja haasteeseen jo osallistuneet ovatkin postanneet upeita kuvia.

Kuvien jälkeen on vuorossa toinen haaste: Kristiina oli keksinyt loistavia "Oletko koskaan..." ‑kysymyksiä ja niihinhän oli aivan pakko vastata. :)

Ensin kuitenkin elämäni oransseja suosikkiasioita satunnaisessa järjestyksessä:

Olen säästänyt pieniä marmeladipurkkeja, joita voi käyttää, kun haluaa leikkiä hotelliaamiaista. :)

Tällaisiin astioihin keräämme sadevettä, joka käytetään melko pian. Jos vettä säilytetään pidempään, astian pitäisi olla kannellinen ja mahdollisimman varjoisassa paikassa. Se vähentää levien kasvua astiassa.

Tyrnimarjat on kerätty. Osa on pakastettu, osa syöty piirakan päällä.

Keittiön kaapin perältä löytyi tällainen "kone". :) Sanotaan sitä vaikka raastimeksi, ihan vintagea jo. Kurpitsat ovat syksyn herkkua.

Krassi on ihana, nostalginen lapsuudenkodin kukka. Tämä sai köynnöstellä vapaasti. :)

Ylellistä oranssia:

Erikoista oranssia:

Raikasta oranssia:

Makoisaa oranssia. Maisa ja Kaarina -mukit ovat suosikkejani.

Ulkomaista oranssia:

 

Englantilaisen hotellin kirjastossa otetun kuvan jälkeen siirrytäänkin sanalliseen haasteeseen:

Oletko koskaan...

1. Halunnut palata ajassa taaksepäin? 

En oikeastaan, mutta jos ajassa voisi palata taaksepäin, valitsisin toisen opiskelualan ja koettaisin valmistua mahdollisimman nopeasti. 

2. Miettinyt ulkomaille muuttamista?

Kuten blogiani lukeneet tietävät, olen asunut Pohjois-Italiassa ja nauttinut siitä suuresti. Nyt on kotia rakennettu täällä Suomessa, mutta ei ulkomailla asuminen ole mahdoton vaihtoehto jälleen seuraavassa elämänvaiheessa. 

Jos palvelut eivät olisi kuihtuneet olemattomiin, suomalaisella maaseudulla, järven rannalla asuminen olisi minusta aivan ihanteellista. On hupaisaa, kuinka esimerkiksi eduskunnan istunnoissa kaikki ovat Itä-Suomen ystäviä ja pitävät tärkeänä, että alue pysyy asuttuna jo turvallisuussyistä, mutta todellisuudessa esimerkiksi terveyspalvelut on jo täältä purettu lähes kokonaan. Maakuntalehtikin käyttää jonkinlaista uuskieltä: esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloiden sulkeminen on "palvelun uudistamista".

3. Eksynyt ostoskeskuksessa?

Ensiksi aioin kirjoittaa, että en, mutta sitten tuli mieleeni, että olen kyllä liikkunut niin sokkeloisissa ostoskeskuksissa, että todella tarkkana piti olla. Minun makuuni suunnitellussa ostoskeskuksessa on avointa, valoisaa tilaa, joka auttaa hahmottamaan oman sijainnin.

4. Halunnut palata matkalta kotiin aiemmin kuin olit suunnitellut?

En. Minä yleensä viihdyn siellä missä kulloinkin olen. :) Jos matkalla vaikka sairastuisi, varmaan haluaisi palata kotiin, mutta viittaan kakkoskysymykseen ja arvelen, että terveydenhoitopalvelut olisivat todennäköisesti paremmat matkakohteessa kuin kotona. :D

5. Aloittanut laihdutuskuurin tai muuten terveellisemmän elämän?

Kuten Kristiina, joka syksy ja vuoden alussa. :) Yksi lempimottoni on "Joka aamu on armo uus". Eli vaikka välillä tulee repsahduksia, aina voi jatkaa yrittämistä.

6. Miettinyt miten elämäsi olisi muuttunut jos olisit ollut ahkerampi koulussa?

Olisin oppinut nuorempana ponnistelemaan jonkin asian eteen. Minulla oli nuorena sen verran hyvä muisti, että asioiden oppimiseksi ei tarvinnut kuin kuunnella tunnilla. Pidin enemmän matematiikasta ja kielistä kuin reaaliaineista, koska matematiikassa riitti, että ajattelee ja kielissä se, että pitää korvansa auki.

Hauska muisto ala-asteelta on, että kun olin tehnyt matematiikassa asiat, joita muut olivat tekemässä, sain tehdä lisätehtäviä erillisestä kirjasesta ja kun olin tehnyt ne, sain tehdä vielä lisää tehtäviä, joissa vastausten mukaan aseteltiin muovisia palikoita tai laattoja litteään koteloon ja lopuksi käännettiin kotelo toisin päin ja katsottiin muodostavatko palikoiden kääntöpuolet säännöllisen kuvion. Jos muodostivat, tehtävät olivat melko hyvällä todennäköisyydellä oikein. :) Käytettiinkö teidän kouluissa tällaisia?

7. Laulanut karaokessa?

En. Haluaisin osata laulaa paremmin. :)

8. Ajanut autolla kolarin?

Onneksi en. Minulla on taipumus ajaa pikemmin yli- kuin alinopeutta, kun tie on kuiva ja sää hyvä, mutta koetan pitää mielessä, että auto-onnettomuudella saattaa vahingoittaa omaa tai jonkun muun elämää peruuttamattomasti. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta parhaansa pitää tehdä yhteisen turvallisuuden eteen.

9. Tehnyt huonon ostoksen?

No varmasti on tullut esimerkiksi ostettua vaatteita sille henkilölle, joka luulee/toivoo olevansa eikä sille, joka todellisuudessa on. :D Olen keski-ikäinen naisihminen, jonka elämä on tällä hetkellä pääasiassa arkista aherrusta, joten jotkin ihanat juhlavaatteet ovat jääneet hyvin vähälle käytölle. 

Onneksi isompia hankintoja ei (tässä iässä) tarvitse kovin usein tehdä. Tilasin perinteikkään tavarataloketjun verkkokaupasta kodin pienkoneen, jonka ominaisuudet näyttivät tarpeeseemme sopivimmilta. Minulle lähetettiin kone, jonka laatikosta näki selvästi että se oli avattu ja teipattu uudelleen kiinni. Avatessani laatikkoa löysin ensimmäisenä lappusen, jossa laitteen edellinen omistaja kertoo palauttavansa koneen, koska se on lakannut yhtäkkiä toimimasta. :) Asiakaspalvelu (vain) pahoitteli asiaa, ja koska viime viikolla jälkitoimituksena tullut sisustustuote oli pakattu niin pieneen laatikkoon, että se oli jouduttu taittamaan, päätin että nyt kyseinen liike menetti kulta-tason asiakkaansa. :) Ajattelen sen niin, että elämäni muuttui taas hiukan helpommaksi: ostospaikan valinta on nopeaa, teen ostokseni siitä toisesta isosta tavaratalosta, josta saa bonustakin. 

10. Jäänyt luokallesi koulussa?

En, mutta tiedän, että se voi joskus olla hyvä asia esimerkiksi arvosanojen parantamiseksi tai tulevaisuudensuunnitelmien selkeyttämiseksi. 

11. Katunut syvästi jotain tekemääsi?

En ehkä syvästi, mutta usein huomaan, että olisin esimerkiksi voinut olla kärsivällisempi jossain tilanteessa. Silloin kannattaa pyytää anteeksi, sopia, koettaa hyvittää teko ja toimia paremmin seuraavalla kerralla. 

🍂🍂🍂

Nuorena siis muistin melkein kaiken. Ikääntyessä muistin huononeminen aiheuttaa harmia, mutta on sillä hyväkin puolensa. :) Nykyisin unohdan helpommin myös huolenaiheet, tekemättömät työt sekä omat ja muiden tekemät virheet.

Ja joka vuosi esimerkiksi syksyn kauneus yllättää iloisesti. Tänään sataa, mutta keltaiset, oranssit ja punaiset lehdet hehkuvat valoa. Nauttikaa viikonlopusta ja muistakaa osallistua haasteisiin! :)

E niin kuin elokuu - Asiakaspalvelumuistoja

Hyvää huomenta! Kristiinan ihana kuvahaaste on edennyt jo kahdeksanteen kuukauteen, tunnelmalliseen elokuuhun. Minä osallistun tällä kertaa kuvilla, jotka on kylläkin otettu heinäkuussa ja jo vuonna 2015. Pilvipalvelu esitteli kuvia nostalgisesta Italian reissustani ja halusin keksiä syyn esitellä niitä blogissakin. Ja koska olen huono seuraamaan ohjeita (kolme kuvaa), kuvia on peräti kuusi. :)

EKSOOTTISTA

ELÄHDYTTÄVÄÄ

ENTISILLÄ kotikulmilla

ELEGANTTIA

ENNÄTYSKUIVAA

ELINTARVIKKEITA

Nuo alimmassa kuvassa näkyvät Nastrine-nimiset leivonnaiset olivat suosikkejani aamukahvin ja sanomalehden seuraksi. 

Hintalappujen vieressä olevat punaiset lappuset kertovat, että kuva on otettu Auchan-nimisessä isossa marketissa. Ranskalaisen Auchanin "hypermarket" oli aikoinaan ensimmäisiä kotikulmillamme, ja laajan valikoiman sekä kivan lounaspaikan takia siellä oli mukava asioida. Auchan vetäytyi Italiasta viitisen vuotta sitten enkä muutenkaan asioisi sen liikkeissä enää, koska Auchan toimii edelleen Venäjällä ja 2023 tutkivan journalismin ryhmät The Insider ja Bellingcat sekä ranskalaislehti Le Monde julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan se mm. toimittaa elintarvikkeita, vaatteita ja savukkeita venäläissotilaille Itä-Ukrainassa.

Lähikaupunkimme Auchanin kassalla muistan joka tapauksessa tavanneeni yhden parhaista asiakaspalvelijoista koskaan. Joillakin ihmisillä on taito olla niin luontevasti ystävällisiä, että kohtaamisesta jää hyvä mieli pitkäksi aikaa. 

Kun koetan muistella elämäni parhaita asiakaspalvelukokemuksia, tämä kuuluu epäilemättä top viitoseen. Kaikki viisi parasta asiakaspalvelijaa ovat olleet naisia. Auchanin kassahenkilö Italiassa samoin kuin hampurilaisravintolan myyjä samassa maassa olivat muuten molemmat afrikkalaistaustaisia.

Lontoosta muistan John Lewis -tavaratalon vaateosaston jo hieman iäkkäämmän myyjän, joka oli juuri sopivasti huolehtivainen, melkein äidillinen. Ostokseni onnistuivat mainiosti.

Ja hupsista, top viitosesta tuleekin top kuutonen! Muistin juuri yhden turvatarkastuksen Tel Avivissa, vuosia sitten. Myöhästyin lennoltani (lähinnä omasta syystäni, koska saavuin liian myöhään kentälle). Nuori turvatarkastaja järjesti minut toiselle lennolle, joka oli aikaisemmin perillä Helsingissä kuin alkuperäinen lentoni. <3 Israelilaisten turvatarkastajien kanssa minulla on muutenkin mennyt hyvin. Kerran muilla vastaavilla matkustajilla oli varsin hankala turvatarkastus, minulla helppo ja tarkastaja kantoi vielä laukkunikin lähtöportille. Minä olen niin kiltin näköinen. :D

Sitten vielä kaksi muistoa Suomesta. Meillä oli vuosia sitten väliaikaisena postinjakajana (ehkä kesäsijaisena) nuori, vaaleatukkainen nainen, joka säteili iloa kuin aurinko, ei liikaa eikä teennäisesti vaan juuri sopivasti.

Ja sitten vanhin ja vaikuttavin tapaus: Vuosia (lue: vuosikymmeniä :)) sitten Kuopion Sokoksen alakerrassa myytiin käsityötarvikkeita. Olin ostamassa ehkä lankoja ja odottamassa kassalle pääsyä. Paikalle "purjehti" vanhempi rouva turkissaan ja asettautui tiskin eteen ensimmäisenä palveltavaksi. En ehtinyt reagoida mitenkään, muttei minun tarvinnutkaan, koska nuori myyjä sanoi ystävällisesti ja rauhallisesti, että seuraavaksi oli minun vuoroni. Sinä ihana myyjä, missä nykyisin lienetkin, olit esimerkki ihmisestä, joka toimii oikein, vaikka monessa mielessä voisi olla helpompaa ja mukavampaa toimia väärin.

Onko teillä erityisen hyviä muistoja asiakaspalvelutilanteista? Huonojakin saa kommenttiin kirjoittaa, vaikka ne voisivatkin olla toisen postauksen aihe. :)

Asiakaspalvelusta tuli mieleeni toinen asia: Siivoilin lehtiä paperinkeräykseen. Kauppaliikkeen lehden kannessa sanotaan, että "meidän on aika tottua siihen, että palvelua ei aina saa suomeksi". Jos en väärin muista, takavuosina jotkin ruokapaikat halusivat luoda itselleen kansainvälistä brändiä sillä, että asiakaspalvelua sai vain englanniksi. Nyt syynä voi olla myös ulkomaisten työntekijöiden kielitaidottomuus. 

Kyllä, yksityiset yritykset saavat palvella millä kielellä haluavat. Ja minä asiakkaana saan valita. Suomessa asioin vain liikkeissä, joissa saa suomenkielistä palvelua. :)