Blogi taitaa jäädä syyslomalle :)

Kesä jatkuu vielä, lämpimänä ja kosteana. Kesävieraitakin on pian tulossa. Sadetta oli toivottu... ja sitä saatiin tiistaiaamuna. Koivuissa alkaa olla keltaisia lehtiä ja jotkin kasvit, kuten maitohorsma, loistavat upean värikkäinä.

Kuten olen kertonut, seuraan kiinnostuneena pilvipalvelun esittelemiä kuvia vuosien varrelta. Olen jo pitkään kiinnittänyt huomiota siihen, että takavuosina olemme varsinkin kesän aikana tehneet perheen ja ystävien kesken monenlaista kivaa yhdessä, retkiä kävellen, pyörällä, autolla, rantapiknikkejä, vähintäänkin lounaita ja kahvihetkiä ulkona terassilla. 

Miksi viime vuosina nämä perinteiset kivat jutut ovat harvinaistuneet? Vaativan omaishoitajuuden ja muutamien ylimääräisten työurakoiden lisäksi luulen syynä olevan sen, että me kaikki käytämme enemmän aikaa verkossa, selaillen puhelinta, tietokonetta, katsoen ohjelmia suoratoistopalveluista yms. 

Omalta osaltani aion tehdä hieman muutoksia elämääni. Käytän vähemmän aikaa tietokoneen äärellä ja sen sijaan 

- liikun (luonnossa)

- neulon, virkkaan, kokeilen myös ompelemista

- kokeilen uusia ruoka- ja leivontareseptejä

- yritän herätellä henkiin vanhaa piirustusharrastusta

- luen Raamattua ja hartauskirjoja säännöllisemmin 

- luen muutenkin enemmän kirjoja ja nautiskelen kauniista aikakauslehdistä, joita on kertynyt

- nautin syksyn väreistä ja tunnelmasta

- valmistelen joulua

- ja pidän enemmän yhteyttä ihmisiin oikeassa elämässä. :)

Tällä PEHMEÄn kuumavesipullon suojuksen kuvalla osallistun Kristiinan kuvahaasteeseen.

Repolaisen syyskuun bingoon kuvani tulevat tässä:

vÄrit

YÖ

näitä hienonvärisiä lillukanlehtiä on jokin ÖtÖkkÄ syönyt

Ja näin tuli bingorivi täytettyä. :)

Pitkin kesää kuvaamani hokkaidonkurpitsa kerättiin talteen tämän kokoisena.

Olin jo aikaa sitten ajatellut lopettaa tämän postauksen lainaten Rexin eli Raimo Keron hienon kappaleen "Puhtaat purjeet" (1977) sanoja. Sattumalta tämä Raul Reimanin säveltämä ja sanoittama laulu on ollut esillä TV:ssäkin ilmeisesti pari päivää sitten. 

Annan toisten elää

enkä kulje surun suolla,

silmistäsi en mä anna

unelmien kuolla...

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.

Voikaa hyvin!

Suukkoja ja halauksia!

Hellepäivinä kuvattua

 

Hyvää sunnuntai-iltaa! Tässä pikaisessa postauksessa kuvia samoista ruusuista, pioneista, tuoksuvadelmista, jotka kuvaan joka kesä... :D

Lisäksi myös kypsyviä, suloisenvärisiä mustikoita, kesän ensimmäinen herkkutatti sekä blogiystävältä saaduista siemenistä kasvaneita ketoneilikoita, joiden aivan ihanaa, tummaa pinkkiä väriä en onnistu saamaan kuvaan.

Tähänkään postaukseen ei voi jättää kommenttia. :)

Ihania heinäkuun päiviä kaikille!

Toinen kierros pihalla: suosikkeja ja yksi ei-suosikki :)

 

Ihanaa kesäistä huomenta! Nyt sataa (hieman), joten istahdan koneen ääreen ja postaan eilen otettuja kuvia. Yllä kukkii kanadanatsalea 'Violetta'. Jänis söi sen pahasti muutama vuosi sitten, joten se on vieläkin toipilas. Ja ympäri vuoden verkon suojaamana.

Tähänkään postaukseen ei voi jättää kommenttia. Täällä ei edelleenkään juuri sada (lomalaisen unelma :)), joten kaikki vapaa-aika menee pihatöissä. 

Alla minulle tuntematon angervo. En oikein tiedä pidänkö siitä vai en, mutta sen kukkien voimakas tuoksu on osa alkukesän tunnelmaa.

Alppiruusujen kukinta lähestyy.

Puolukkakin kukkii pian. On lohdullista nähdä mustikanvarvuissa rehevää uutta kasvua.

Polkua pitkin...

... punatammien luo.

Arkkivihollinen valmistelee iskua. :)

Verikurjenpolven ensimmäinen kukka:

Olen aivan hullaantunut ojakellukkaan, jota näitte jo edellisessä postauksessa. :)

Tyrnin lehdet ovat ihastuttavan kauniit:

Tänäkin kesänä ikkunalaatikoissa kasvaa orvokkeja. Nämä liilat tuoksuvat ihanalta.

Pannaanpa tähän väliin kuva (sisällä) uskollisesti kukkivasta joulutähdestä. 

Alkukesän vihreys on ollut taas niin suloista. Haavanlehtien väri on juuri nyt kauneimmillaan. Samaa voi sanoa vaahterasta.

Myös metsäkuusten asu on nyt heleimmillään. :)

💚 Voikaa hyvin! 💚

Mitä yhteistä on usvalla ja ruskalla...

 

... paitsi jotkin samat kirjaimet ja se, että niitä tavataan (erityisesti) syksyllä? :)

No se, että kumpikin niistä tekee kauniista maisemasta ihanan ja tylsästäkin näkymästä mielenkiintoisen. :)

Varsinaista ruskaa ei vielä ole ainakaan meillä, mutta värikkäitä lehtiä näkyy sekä puissa että maassa, luultavasti kesän kuivuuden takia.

Tänä kesänä on (tähän mennessä) yhtenä päivänä satanut enemmän kuin säätiedotuksessa luvattiin, mutta kaikilla muilla kerroilla sadetta ei joko ole tullut ollenkaan tai sitä on saatu ennustettua vähemmän.

Kesä on ollut lämmin. Oma tuntemus oli, ettei päiviä, jolloin maksimilämpötila jäi alle + 20 asteen, ollut yhtään, mutta kyllä niitä kalenterin mukaan on ollut kuusi. Lämpötilat ovat olleet niinäkin päivinä lähellä kahtakymmentä astetta, ei siis mitään koleita alle + 15 asteen päiviä, joita niitäkin Suomen kesään yleensä kuuluu. :)

Tässäkin postauksessa kuvia riittää. Elokuu vain on niin tunnelmallinen kuukausi, että haluaisi ottaa kuvia vähän kaikesta. Hyviä usvakuvia en kyllä vielä ole ottanut ja upeat revontuliyöt hukkasin menemällä aikaisin nukkumaan. :)

Kotipihan antimia...

Keltainen krysanteemi muuttuu koko ajan kauniimmaksi, kun sen terälehdet vaalenevat. <3

Kultasateiden versot ovat taas kasvaneet yli puoli metriä kesän aikana. Jotain pitäisi muistaa tehdä ennen lumisateita...

Aamukasteen lumoa:

Tämänvuotisessa äitienpäiväruusussa on tummanpunaiset kukat:

Seuraan punahattujen kukkien kehittymistä joka vuosi samalla hartaudella. :) Kukkia ei ole tänäkään vuonna monta, mutta onneksi joitakin kuitenkin. Oletteko huomanneet kuinka ihanasti ne hehkuvat hämärtyvässä illassa?

Ihanaa viikonloppua kaikille!