Helmikuun haastetripla :)

 

Valoisaa kynttilänpäivää! 

Talvi on jatkunut kylmähkönä... ja ihanan kauniina. Valo lisääntyy ja saa aikaan huumaavan keväisen onnentunteen siitä huolimatta, että edessä on vielä pari-kolme lumista kuukautta. :) Lunta on muuten täällä Itä-Suomessa paljon vähemmän kuin normaalisti. Vesivarojen kannalta sitä saisi sataa lisää.

Tuttuun tapaan osallistun blogikavereiden kuukausihaasteisiin, vaikkapa hieman rimaa hipoen. Tällä kertaa haasteita on peräti kolme. Ensimmäisenä vuorossa on Repolaisen HELMIKUUN HALAILUT. Rakkaita ihmisiä halaan aina tilaisuuden tullen.  Haasteeseen olen kuitenkin kuvannut toista halausten kohdetta, nimittäin puita.

Lähimmät halauspuuni pihassa ovat kuusia...

... mutta eilen kävin moikkaamassa yhtä tärkeää mäntyä ja kuvailin sen ja kavereidensa latvuksia.

Männyt ovat kuvauksellisia puita.

Haapa on ekologisesti arvokas puu.

(Huomautus viimeaikaisten kuvien laadusta: Käytän nykyisin uudehkoa Windows 11 -konetta ja koen, että todellakaan kaikki kehitys ei ole edistystä. :) Valokuvien käsittely on muuttunut jokaisen päivityksen myötä hieman hankalammaksi ja nyt esimerkiksi kuvien koon pienentäminen vaatii entistä enemmän klikkauksia ja säätöä. Esimerkiksi tämän postauksen kuviin tuli hieman liian pieni resoluutio. Toivottavasti niistä kuitenkin jotain selvää saa.)

Toinen kuukauden kiinnekohta ja piristys on Kristiinan blogihaaste. Tällä kertaa aiheena on KUUKAUDEN MOKA. Minähän mokailen päivittäin, mutta en ole oikein keksinyt möhläystä, josta saisi postauksen aiheen. Pannulappuihin liittyvä mokani ei ole tältä kuulta vaan jo vanhempi, mutta valitsin sen tähän, koska sen kertominen voi olla hyödyllistä muillekin ja koska samalla voin osallistua kolmanteenkin haasteeseen! :)

Mokani on ollut heittää pois vanhoja kuluneen näköisiä pannulappuja. Ne olisi voinut uudistaa päällystämällä. Varsinkin jos lapun sisällä on jotain tehokasta eristettä, ne ovat arvokasta materiaalia kierrätettäväksi. Lapun päällystyksessä täytyy käyttää luonnonkuitua, puuvillaa, villaa tai pellavaa. Tekokuidut eivät kestä kuumuutta.

Nämä Unikko-pannulaput ovat keittiön väripilkku.

Patakintaat suojaavat parhaiten, mutta myös taskulliset pannulaput ovat käteviä. Näistä lapuista huomaa, että niitä käytetään paljon. Yksi tuleva projektini on päällystää nämä... niin että taskut jäävät auki.

Myös näitä pannulappuja on käytetty pitkään. Ne olen ommellut vuosikymmeniä sitten. :) Pastellivärit ja kukkakankaat olivat silloin suosikkejani.

Näillä pannulappukuvilla osallistun Rimasan keittiöhaasteeseen. Löysin tämän kivan Näpertelijä-blogin Kristiinan monipuolisesta blogilistasta.

Kiitos haasteista, Repolainen, Kristiina ja Rimasa!

Ja kaikille kiitos jo etukäteen kommenteistanne. Näinä päivinä en ehdi kovin pian vastaamaan kommentteihin, mutta tulen vierailulle heti kun pystyn. Ihanaa päivää!

P.S. Rita mainitsi postauksessaan Agatha Christien Miss Marple -filmatisoinnit ja ikäihmisenä aloin muistella suosikkiversiotani (1980-luvulta), jossa pääosassa oli Joan Hickson. Muistan vieläkin sarjan tunnusmusiikin ja oli ihanaa löytää se YouTubesta: 

Tähtimäntyjä ja tikkukoivuja :)

 

Tämä päivä valkeni kylmempänä kuin aikaisemmat. Eilinen sumu ja tihkusade olivat yön aikana jäätyneet ja muuttaneet maiseman kauniin talviseksi. Kuura varsinkin rannan puissa oli veikeän näköistä. Männynoksat neulasineen olivat järven puolelta katsottuna tähtimäisen kuuran peitossa ja rannan puolelta vihreitä.

Koivujen oksat oli koristeltu kuuratikuilla. :)

Kävin kaksi kertaa pihalla ja rannalla pyörähtelemässä ja kuvailemassa puita eri suunnista ja eri valossa. Iltapäivän rupeama oli mukavampi, koska pilviverho rakoili ja hieman näkyi sinistä taivastakin.

Illalla näimme vielä revontuliakin, vaikka taivas oli paikoin ohuen pilviverhon takana. Niistä en yrittänyt kuvia ottaa; nautiskelimme vain. Tämä oli kiva päivä. Hyvää yötä!

(Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.)

Tammikuun tunnelmaa ja touhua

 

Hiphei! Nyt on jälleen se aika vuodesta, jolloin päivän pitenemisen huomaa jo selvästi, vaikkei se vielä kovin nopeaa olekaan. Varsinkin silloin kun taivas on kirkas, sekä aamut että illat tuntuvat jo huomattavasti valoisemmilta. "Pimeän" tultuakaan ei ole pimeää. Vastasatanut, pehmeä, puhdas lumi heijastaa vähäisenkin valon ja tekee iltakävelystä taianomaisen.

Kun kirjoitan tätä, pakkasta on 12 asteen verran ja taivaalta satelee hyvin hennosti lunta. Kun aurinko pilkahti hetken, kiiruhdin vielä rantaovelle ottamaan pikaisia kuvia. Tämän postauksen viimeinen kuva on juuri äsken otettu. 

Meillä ei lunta ole kovin paljon. Kaikki pahuksen heinät ja risut näkyvät selvästi. :)

Tästä on tullut yksi suosikkikuvakulmistani:

Aurinko voittaa jälleen kerran. Väritkin ovat palanneet. Maailma on eri kellonaikoina valkoinen, hopeinen, kultainen, sininen tai vaaleanpunainen tai yhdistelmä useampaa väriä... :)

Osallistun tällä postauksella Repolaisen tammikuun touhuhaasteeseen. Onhan täällä touhuttu vaikka mitä, varsinkin lämmitetty takkaa. (Matalin lämpötila meillä on toistaiseksi ollut noin -28 C, mikä ei ole paljon mitään Lapin pakkasiin verrattuna, mutta aika kylmää kuitenkin.) On ulkoiltu ja kolattu höyhenenkevyttä lunta. On pesty mattoja hangella. On paikattu vanhoja lempivaatteita. On leivottu, kokeiltu uusia ruokareseptejä, tehty viimeiset villasukat loppuun... ja siirrytty hauskempiin käsitöihin. 

Tekeillä (virkkaamalla) olevasta matosta minulla ei ole onnistunutta kuvaa, mutta alla näkyy virkattua sohvatyynyä. Tyynyssä on käytetty aika muhkeaa lankaa, mutta virkkaustöihin käytän myös tavallisia sukkalangan paksuisia lankoja moninkertaisina. Lankavaraston pienentäminen ei ole enää koskaan vaikeaa. :) Mattoihin saa menemään lankaa vaikka kuinka paljon. 

Villasta tehdystä matosta voi tulla liukas, mutta alle voi laittaa liukuestomattoa. Nestemäistä liukuesteainetta voisi myös ehkä kokeilla. Pienehköjä, pyöreitä mattojani olen myös asetellut väreihin sopivien isompien mattojen päälle esimerkiksi sänkyjen vierelle. Pehmeys jalan alla tuntuu ylelliseltä.

Sisäkuvista ei kerrassaan tule mieluisia nyt, mutta tästäkin näkyy kuinka ihania värit ovat. :)

Ja loppuun vielä siis se tämänpäiväinen kuva. Iloa ja valoa elämäänne! ☀️🤗

Kolme haastetta yhdellä postauksella... :)

Hei taas ja hyvää vuoden 2025 viimeistä päivää! Rakkaat jouluvieraat ovat lähteneet ja joulua puretaan pikkuhiljaa pois. Sään puolesta joulu oli pikemmin vihreä kuin valkoinen, mutta nyt on lunta saatu ja lisää vain tulee. Talvi on oikeastaan vasta edessä, mutta ajatukset suuntautuvat jo kohti valoa.

Nyt on aika vastailla joulukuun blogihaasteisiin. 

Ensimmäisenä Selättömän puutarhurin mainio jouluhaaste kysymyksineen:

1. Mikä joulukukka on sinulle tärkein / rakkain, jonka hankit joka jouluksi?

Vastaan hyasintit, ne ovat kaikkein nostalgisimpia. Joulutähtiä saamme usein lahjana ja niistä yksi on jatkanut eloaan huonekasvina jo muutaman vuoden. Oranssinvärinen poinsettia olisi ihana, mutta en ole niitä täällä maalla nähnyt myynnissä. Valkoinen jouluruusu on ihastuttava ja parina vuonna joulupöydässämme on ollut punainen ritarinkukka, todellinen joulun kuningatar. 


2. Mistä jouluperinteistä pidät kiinni?

Periaatteessa kaikista (ruoat, koristelut, kortit, aaton ja joulupäivien ohjelma, musiikki...), mutta varsinkin viime vuosina joulunvietossamme on ollut myös vaihtelua, uusia ruokalajeja ja uutta ohjelmaa.


3. Osaatko mennä siitä missä aita on matalin esim. joulusiivouksen suhteen?

Melko hyvin, mutta kuten olen kirjoittanutkin, joulukoristeet ja sotkuisuus eivät mielestäni sovi yhteen. Kodin pitää olla riittävän siisti juhlaa varten. :)


4. Käytkö joulusaunassa aattona?

Nykyisin en. Käytän aaton kallisarvoiset hetket mieluummin muuhun.

5. Teetkö itse joululahjoja?

Kyllä, yleensä pieniä neuletöitä, kuten villasukkia.

6. Mieluisin syötävä joulupöydässä?

Kaikki. :)


7. Rakkain joululaulusi?

Tämä on hyvin vaikea kysymys. :) Suosikkeja on niin monta. Näin ennen joulua jossain blogissa pienen taulun, jossa oli kehystettynä joululaulun sanat ja aloin miettiä, minkä laulun tai runon minä haluaisin kehystää. Yksi vahva ehdokas on Topeliuksen sanoittama ja Sibeliuksen säveltämä "En etsi valtaa, loistoa", josta olen tehnyt postauksen viime vuoden joulukalenteriin.


8. Onko sinulla aito vai tekokuusi?

Viime vuosina olemme usein käyttäneet pientä tekokuustamme kätevyyden takia. Sitä on käytetty yli 20 vuotta, joten se alkaa olla jo jotakuinkin ekologinen. Oikean kuusen luomaa tunnelmaa ei kuitenkaan mikään voita. Ensin vain täytyisi valita puu, jonka raskii kaataa.

9. Vanhin joulukoristeesi?

Luultavasti jotkin kuusenkoristeet 1960-luvulta.


10. Torttu, pipari vai kuivakakku?

Pitkään piparkakku, mutta nykyisin ehkä joulutorttu, koska olemme innostuneet (sekä itse että nuoriso) leipomaan erilaisia maukkaita versioita. 

Repolaisen bingoon rivini on SAMMUA - RATKOTTU - MÄÄRÄNPÄÄ:

silmä sammunut auringon...

hyvänmielen ratkottavaa

lumihiutaleiden määränpää

Kristiinan vuoden viimeisen kuvahaasteen aiheena on NÄKYMÄ KOTINI IKKUNASTA. Todella monet kuvistani onkin kuvattu ikkunan läpi, mutta tähän postaukseen etsin tietysti kuvia, joissa näkyy se ikkunakin. :)

Tässä vanhassa kuvassa ikkunasta myös heijastuu olohuoneen joulukuusi:

Tässä on aurinkoinen talvinen näkymä:

Bonuksena muutama kesäisempi kuva. :) Nämä näkymät ovat minusta aika rentouttavia, vaikka itse sanonkin.

Kiitos kivoista blogihaasteista! Toivottavasti saamme niitä vastailtaviksi myös ensi vuonna! :)

Postauksen viimeiset kuvat on otettu tämän kuun puolivälissä ja ne ovat miellyttävän aurinkoisia. Vuoden pimein ajankohta on nyt ohitettu ja kevättä kohden ollaan menossa.

Tunnelmallista vuodenvaihdetta ja pirteää alkua uudelle vuodelle 2026!

Maaliskuu

Iloista maaliskuista lauantaita ja hyvää Marian päivää huomenna! Päivä on pidentynyt vauhdilla ja monet bloggarit näyttävät puuhailevan jo puutarhassa ja ihastelevan ensimmäisiä kukkia. Täällä Itä-Suomessa on vielä lunta, vaikkakin vähemmän kuin normaalisti tähän aikaan. Maaliskuun ei tarvitse "maata näyttää", koska lumettomia kohtia esimerkiksi puiden alla on ollut koko talven.

Minun bingorivini Repolaisen maaliskuun haasteeseen on A-P-U. 

ALKU

Jo helmikuussa panin multaan pari Hokkaido-kurpitsasta talteen otettua siementä itämiskokeiluna ja hyvin itivät. Nyt maaliskuussa isoin lehti on jo melkein kymmensenttinen. Hentojahan nämä taimet ovat. Satoa varten kylvän uusia taimia myöhemmin. :)

A-sanana minulla on myös ALPPIRUUSU. Nämä kuvat on otettu ennen kuin peitin havut ja rhodot juuttihupuilla.

ALPPIRUUSU

P niin kuin PUNAINEN. Olen viime aikoina alkanut pitää yhä enemmän (joulun)punaisesta. Tämän potkurin maalasin viime kesänä iloisenväriseksi. 

PUNAINEN POTKUKELKKA

Meillä onkin hyvät tiet nautiskella potkurikyydistä. 

Myös joulutähdessä on taas näkyvissä hieman punaista.

Kun Antikvaari-alessa on lastenkirjaklassikoita hintaan 1,50 euroa/kpl, arvatkaa voinko olla ostamatta...

Viime viikkoina on ollut mahtavia ULKOILUsäitä. Välillä on kyllä ollut liukastakin, kun lämpötilat tekevät siksakkia nollan molemmin puolin. Minäkin muksahdin nurin sinä päivänä, kun jäisten teiden päälle oli satanut lunta ja sairaaloiden päivystyspoliklinikat toivoivat, että ihmiset pysyisivät sisällä. :)

ULKONA

Auringonpaistetta päiväänne! ❤️