Vielä on valoa ja värejä

 

Hyvää huomenta! Eilen oli vielä tuulinen päivä, mutta ei niin paha kuin tiistaina. Kiertelin tyytyväisenä pihalla auringonpaisteessa ja ihastelin sitä, kuinka tuuli oli puhdistanut lehdet pois teiltä ja jättänyt niitä vain kohtiin, jossa ne on maatuvat mullaksi ja ovat hyödyksi. :)

Sekin on hauskaa, että maisemat muuttuvat avarammiksi, kun osa puista on jo melkein lehdettömiä. Vaihtelu virkistää. Sitten keväällä, yli puolen vuoden jälkeen, puihin puhkeavat lehdet ovat taas enemmän kuin tervetulleita. :) Tässä postauksessa on näkemiäni pieniä, iloisia väripilkkuja. Vielä lokakuussakin on kukilla nuppuja!

Pilvipalvelu muistutti, että kolme vuotta sitten tänään herättiin lumiseen maisemaan. (Joinakin vuosina täällä lunta saattaa sataa jo syyskuun puolella.)

Tänään kuitenkin saadaan vielä nauttia kirkkaan sinisestä taivaasta. Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Tuttuun tapaan tähän voi. :) Mukavaa torstaipäivää!

24. syyskuuta

 

Syksyn värit alkavat olla kauneimmillaan ja jouluaattoon on kolme kuukautta. :)

Blogilistat eivät edelleenkään päivity normaalisti. Harmillisesti juuri joulublogilista jumittaa pahiten! Monessa blogissa on uusia postauksia, vaikka ne eivät sivupalkissa näy. Kannattaa klikata blogin nimeä eli mennä blogin pääsivulle.

Syystunnelmaa ja haastevastauksia

Hei taas! Bloggerissa on ollut hieman ongelmia. Onneksi blogipostausten kommentointi näyttää jälleen onnistuvan. 

Syyskuun alun sää on ollut epävakainen. Täällä Itä-Suomessa sade on tervetullutta. Aurinkokin pilkahtelee välillä, ja puiden ja varpujen lehdet alkavat saada syksyistä väriä. :)

Pitemmittä puheitta kivoihin blogihaasteisiin: Riitan haasteessa etsitään henkilöitä, jotka ovat inspiroineet joko ruuanlaitossa/keittiön sisustuksessa tms. keittiöön liittyvässä asiassa. 

En oikeastaan osaa valita henkilöitä, jotka ovat inspiroineet ruoanlaittoani. Äiti tietenkin on ollut ruoanlaittajien numero 1 (ja hänen paistettu kananpoikansa uuniperunoiden kera säilyy ikuisesti perheen lempiruokien ykkösenä). Kuten olen kertonutkin, olen onnekas, koska kaikki perheeni jäsenet ovat innostuneita ja luovia ruoanlaittajia. Inspiraatiota ja reseptejä löydän blogeista ja lehdistä (nykyisin usein niiden verkkosivuilta). Nuorena keräilin reseptejä painetuista lehdistä ja liimailin niitä ruokalajeittain tai valmistusaineittain jaoteltuihin vihkoihin ja kansioihin. On minulla aika paljon keittokirjojakin. Jos niiden määrällä mitattaisiin keittotaitoa, olisin huippukokki. :)

Kuten olen sisustusasioista kertonut, kotoisa maalaiskeittiö on ollut ihanteeni niin kauan kuin muistan. Ymmärrän pelkistettyjen, minimalististen, esimerkiksi harmaiden keittiöiden viehätyksen, mutta omassa keittiössäni toivon näkeväni puuta, peiliovia, ripustustankoja, tekstiileissä ruutuja tai kasviaiheita jne.

Maalaiskeittiössä tehdään ruokaa paikallisista aineksista, ollaan säästäväisiä, kierrätetään, kompostoidaan. Myös vaivaa ja askelia säästetään. "Vie mennessäs, tuo tullessas". Tämän sanonnan opin jo lapsena... ja myöhemmin lisäyksen siihen: Tee ollessas. En tiedä, olinko hieman erilainen nuori, mutta kirjoittelin muistikirjaan perheeltä tai tuttavilta kuultuja tai kirjoista luettuja säästö- ja kierrätysvihjeitä. :) 

Kuten eräässä aiemmassa haastepostauksessa kirjoitin, yksi lempisanontani on "Aika tavaran kaupitsee". On todella mukava tunne, kun keksii jollekin tavaralle uutta käyttöä... tai löytää ihmisen, jolle siitä on iloa. Opin hiljattain ilmauksen "antaa jotain lämpimästä kädestä", joka tarkoittaa jonkin tavaran (tai rahalahjan) antamista omana elinaikana sen sijaan, että se siirtyisi eteenpäin vasta perintönä kuoleman jälkeen.

Kristiinan haasteessa kysytään syyskuussa edelliseen sopivasti: Minkä paikan siivosit viimeksi? Syyskuu on minusta uusien alkujen kuukausi. Olen viime aikoina siivoillut ja järjestellyt inspiraation johdattamana eri huoneissa kaappeja, lipastoja, varastotiloja, löytänyt hyödyllisiä tavaroita, ottanut jotain esille ja käyttöön, vienyt huonokuntoisia kattiloita metallinkeräykseen ja hyväkuntoisia astioita, vaatteita ja muutaman kirjankin hyväntekeväisyystorille, jollainen on onneksi aika lähellä.

Löysin ja otin esille esimerkiksi kuvan lautaset. Ne ovat yksinkertaiset ja kauniin valkoiset... aivan lumivalkoiset esimerkiksi verrattuna Teema-astioiden valkoiseen väriin. Olen ajatellut käyttää niitä tämän vuoden joulukattauksiin. Löysin myös söpöimmän teesiivilämme sekä muutamia keittiötyökaluja, joista en olen aivan varma mihin niitä käytetään, luultavasti esimerkiksi voin vuolemiseen kauniiksi kiehkuroiksi tjsp. :)

Toivottavasti joskus on aikaa ottaa erilaisista kattauksista kuvia ja tehdä niistä postauksia. Silloin voisi myös ostaa kimpun kukkia pöydän kaunistukseksi. Yleensä en poimi kukkia maljakkoon luonnosta tai pihalta, vaan annan niiden mieluummin kukoistaa siellä, minne ne kuuluvat. :) Viime kuun lopulla tein pienen kimpun suunnilleen kaikista kukista, joita pihalta löytyi... ja siinä olikin sitten melkein kaikkia mahdollisia värejä...

Pian täytyy käydä Kuopiossa tutustumassa (ja viemässä tavaraa) elokuussa avattuun Luuppi-kiertotalouskeskukseen, joka yhdistää kierrätyskaupan ja jätteiden lajittelun. Keskukseen tuodut tavarat ohjataan uudelleenkäyttöön sellaisenaan tai kunnostettuina ja jaoteltuna teemoittain omiin ”liikkeisiinsä”. Tiloissa järjestetään myös erilaisia tapahtumia, korjauspajoja yms. Tavarat ja materiaalit, joita ei voida kunnostaa käyttöön, lajitellaan ja hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa. Hienoa!

Kuva: Savonia-Ammattikorkeakoulu CC BY-SA 4.0

Siivoamisesta ja järjestelystä on pelkästään hyötyä. Siivous helpottuu, puhtaus ja viihtyisyys lisääntyvät. Tällä kertaa huomasin myös, että säilytyshuonekalujen paikan vaihtaminen huoneesta toiseen voi olla hyödyllistä. Laatikostot saatiin tehokkaampaan käyttöön uusissa paikoissa. Iloa ja hyötyä on tuottanut myös samantyyppisten tavaroiden kokoaminen yhteen paikkaan. Se on oikea suunta. :)

Repolaisen haasteessa kysytään tässä kuussa, mihin suuntaan nyt ollaan menossa. Tähän on helppo vastata. Minulla on jo suunta kohti joulua. :)

Löysimme puolison kanssa edellisen sukupolven talteen laittamia katajanrunkoja. Yhdestä sopivan paksusta palasta sahattiin, hiottiin ja porattiin adventtikynttilänjalka. Pala oli sen verran kapea, että tämä kynttelikkö on vain ohuille kuusenkynttilöille, mutta isompi versio on suunnitteilla. Siihen minulla on kupariset kynttiläholkitkin odottamassa.

Katajapuu tuoksuu hyvälle. Ehkä sahailemme myös sopivia palasia vaatekaappeihin sen sijaan, että ostaisimme seetripuupaloja/palloja.

Edellisessä postauksessa harmittelin, kuinka Teema-astiaston sesonkiväri "meripihka" ei vastannut odotuksiani. "Espresso" sen sijaan on sitä mitä pitikin eli hyvin samanlainen kuin vuosien takainen tumma ruskea. Kuvan muki on parin vuosikymmenen takaa ja söpö espressokuppi on uusi.

Sitten vielä muutama pakollinen kuva pihalta. On ihanaa, kun sataa. On ihanaa, kun vihdoin on vaahtera, jonka lehtiä voi ihailla. :)

Haavan lehdet alkavat punertaa.

Sammal alkaa vallata hiljaisen tien reunaa. :)

Tunnelmallista iltaa juuri sinulle!

KÄVELYLLÄ lokakuussa - Walk with me

 

KUVAHAASTE - LINK PARTY

Ihanaa ja värikästä lokakuista päivää! Toivottavasti myrsky ei riehunut liian pahasti kotiseudullanne. Meillä kova tuuli epätavallisesta suunnasta aiheutti huolta puiden vuoksi, mutta kovin pahoja vahinkoja ei vielä ole huomattu. Yöuni jäi kyllä lyhyeksi ja katkonaiseksi.

Sitten itse postaukseen. Haapa on yksi suosikkipuuni ja sen voi arvata tästäkin postauksesta. Puu on komea ja tärkeä monimuotoisuuspuu. Tiesittekö että haavoista on Suomessa löydetty viitisenkymmentä uhanalaista eliölajia?

Haavan maahan pudonneet lehdet ovat kuin koruja.

Tämä on lokakuun postaus Kävelyllä-kuvahaasteeseeni, johon olette lämpimästi tervetulleita mukaan. Kuun ensimmäisenä lauantaina aioin kiertää saman polun kuin syyskuun postauksessani... mutta en tälläkään kerralla pystynyt kuvaamaan koko lenkkiä, koska kameran akuista loppui virta, vaikka mielestäni akkujen lataustilannetta kuvaava symboli oli näyttänyt täysiä akkuja aivan äskettäin. :D

Useimmat tämän postauksen kuvista ikuistavat pieniä, kauniita asioita jalkojemme juuresta.

Lehtipuissa näkyy jonkin verran syysvärejä.

Kielon marjoja. (Myrkyllisiä nisäkkäille, mutta eivät linnuille.)

Jäkälätkin ovat kuin koruja, ainakin jos kuvat o(lisi)vat tarkkoja. :)

Hello and welcome! Kävelyllä - Walk with me is a monthly link party and I will try to publish my post at 7:00 a.m. Finnish time on the 10th of every month... but it may also happen earlier or later, depending on the weather conditions, family circumstances, etc. :)

Let's go for a walk (or a bike ride) around our neighbourhood, in a nearby town or a holiday destination and take some photos. A walk in your own garden would be perfect as well. :) You can participate with several posts. 

The idea of this link party is to encourage ourselves to take some exercise in the fresh air and observe the beauty around us... and to find new interesting blogs. Thank you for sharing, commenting on other participants' posts, and for linking back to the party!

N.B. I tried the InLinkz tool for this link party but I noticed some technical and other issues and decided simply to add your links to my post.

Kiinnostavia kävelyretkiä:

Luisella: La funicolare di Turku 

Judee: Halloween in the Neighbourhood

Anna: Walk with me... in my garden 

Kristiina: Lokakuista Ahvenanmaata

Lorrie: October in Vancouver Island

Enkuli: Kävelyllä metsässä 

Terhi: Lokakuinen aamukävely 

Sartsa: Kävelyllä Kymijoen maisemissa

Repolainen: Aurajokirannassa kera silakoiden

Aimarii: Kävellen liikkeellä lokakuussa... pohjoisessa

Lokakuun ensimmäinen: kiva päivä :)

Syyskuun viimeisen ja lokakuun ensimmäisen päivän välisenä yönä lämpötila painui ensimmäisen kerran selvästi pakkasen puolelle. Aamulla täytyi kiiruhtaa kameran kanssa ulos... räpsimään suunnilleen samat kuvat kuin joka vuosi. :)

Syysleimujen kukat eivät hätkähdä pientä pakkasta.

Kuusen oksien alla kasvavat syyshortensiat eivät olleet kuurassa.

Perinteitä noudattaen: kun aurinko alkaa paistaa pihalle, täytyy tehdä toinen kierros. :)

Pikaisesti otetuissa kuvissa on taaskin enemmän väriä ja valoa kuin tarkkuutta. :)

Haavat ovat tärkeitä ja kauniita puita. Harmi että niiden loistokkain osa on korkealla latvassa...

... paitsi silloin kun lehdet alkavat putoilla.

Tiistai oli rauhaisa päivä ja, mikä parasta, posti toi odottamani kirjapaketin. Ruotsalainen bloggaaja Clara Lidström on julkaissut Kodin almanakan vuodelle 2025. Koska rakastan painettuja kalentereita ja vanhojen aikojen tunnelmaa, halusin ehdottomasti itselleni oman kappaleen... ja minulla se on vielä Claran itsensä signeeraamana. :)

Kalenterissa on vanhan ajan Perheenemännän kalenterin tunnelmaa ja kaunis kuvitus. Näin alkaa lokakuu 2025:

Kalenteri on mielenkiintoinen, mutta itse tarvitsen enemmän tilaa päivittäisille muistiinpanoille... ja pidän enemmän kierresidotuista kalentereista. 

Minua alkoi naurattaa, kun huomasin, että joulukuun ensimmäinen on palovaroittimelle omistettu päivä... että tottahan ruotsalaisilla on sellainenkin! :) Mutta hyvänen aika, Suomessakin vietetään marraskuun lopussa paloturvallisuusviikkoa ja 1. joulukuuta on palovaroitinpäivä! 

Ruotsista puheen ollen, Netflix suositteli taannoin vuonna 2022 ilmestynyttä elokuvaa A Man Called Otto, joka on amerikkalaisversio vuonna 2015 ilmestyneestä ruotsalaiselokuvasta En man som heter Ove (Suomessa Mies joka rakasti järjestystä). Maakuntalehden kriitikko kirjoitti, että Otto-versio on melko turha uudelleenfilmatisointi. Kyllä, amerikkalaisfilmi on kuori ja alkuperäisessä ruotsalaisessa on sisältö. Kukapa ei pitäisi Tom Hanksista, mutta ainakin minusta tuntui elokuvaa katsoessa koko ajan, että tässäpä nyt kuuluisa ja menestynyt näyttelijä yrittää esittää masentunutta ja äreää erakkoa... onnistumatta siinä.

Sen sijaan alkuperäistä ruotsalaisfilmiä on vaikea katsoa itkemättä. Musiikkikin on parempaa. :) Lopputekstien alkaessa pärähtää soimaan iranilais-ruotsalaisen Lalehin "En stund på jorden". YouTubessa on videoita, joissa kappaleeseen on yhdistetty kohtauksia elokuvasta. Liitän tähän version, jossa on myös kappaleen sanat ruotsiksi ja englanniksi.

Varoitus teille, jotka ette ole katsoneet elokuvaa: video kertoo tarinasta aika paljon, vaikka kohtaukset eivät ole aikajärjestyksessä. Jotkin kohtaukset myös näyttävät ahdistavilta. Elokuva on kuitenkin komedia, vaikkakin tumma sellainen.