Pilviä, pakkasta ja piparkakkujäätelöä

 

Viikon loppupuolen sateet alkoivat väistyä lauantaina ja illalla sää kirkastui. Lauantain ja sunnuntain välinen yö oli toistaiseksi kylmin tänä syksynä, yön alin lämpötila oli mittarissamme noin -3 C. Sunnuntailounaan valmistelu vei aikaa aamupäivällä, mutta muutama kuurakuva piti käydä pihalla nappaamassa, kuten joka syksy. :)

Viikonlopun kunniaksi on maisteltu kotimaista Jymyn Piparkakkujäätelöä. Kuten ostojäätelöt yleensä, se oli kahden hengen raatimme mielestä hieman turhan makeaa, mutta muuten oikein hyvää. Piparkakku maistui mukavasti.

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Tähän voi. :)

Mukavaa iltaa, hyvää yötä ja kivaa uutta viikkoa! <3

Se on sitten lokakuu...

... ja syksy näyttää olevan jo aika pitkällä. Täällä ei ole vielä ollut kylmiä öitä, mutta syyssateita on saatu runsaasti. :)

Näpertelijän keittiöhaasteessa etsitään tässä kuussa keittiöön tai ruokailuun liittyviä sanontoja. Nämä kolme tulivat ensimmäisinä mieleeni ja ne ovatkin varmaan melko tuttuja kaikille.

"Kyllä tätä ennen syö kuin selkäänsä ottaa."

Äitini tapasi sanoa näin yleensä itse laittamastaan ruoasta, muistaakseni varsinkin silloin, kun ruoka oli erityisen herkullista.  Netin mukaan tässä näkyy suomalainen vaatimattomuus: ruoan onnistumista kehutaan vertaamalla sitä fyysiseen rangaistukseen tai kuritukseen (selkäänsä ottamiseen eli selkäsaunaan). Tämäntyyppisiä sanontoja on muissakin kielissä, mutta en lisännyt niitä tähän, koska ne taitavat usein olla yleisempiä eivätkä liity välttämättä ruokaan.

"Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa."

Tätä sanontaa käytti usein isäni. Netin mukaan sillä viitataan siihen, että vaivannäkö ruoanlaitossa (tai elämässä yleensä) palkitaan hyvällä lopputuloksella. Minä olen kyllä ymmärtänyt tämän aivan kirjaimellisesti ja yksi herkkuni ovat edellisestä ateriasta jääneet keitetyt perunat, jotka on lohkoina paistettu pannulla ja maustettu eri tavoilla. :)

"Kyllä puuro miehen tiellä pitää..."

on perinteinen suomalainen sananlasku, joka tarkoittaa, että kunnollinen ja ravitseva ruoka antaa voimaa tehdä töitä, harrastaa yms. Valitsin sen tähän, koska siitä tuli lempisanontani, kun opin siihen hauskan jatkon kirjasesta, jonka sain ensimmäisessä kesätyöpaikassani. 

"... vellillä ei pääse kuin veräjälle asti."

Seuraavissa kuvissa on kuunvaihteen tunnelmia. Jos näette alla olevan kuvan suurena, erotatte parven etelään suuntavia kaakattajia, hanhia ne kai olivat. :)

Näissä kahdessa kuvassa näkyy suunnilleen sama paikka, mutta erilainen valaistus ja tunnelma. Puhelimella otetut kuvat eivät ole erityisen hyvälaatuisia, mutta kuten sanotaan, paras kamera on se, joka on mukana. :)

Pari vanhaa tunnelmakuvaa... :)

Oikein mukavaa viikonloppua ja kaunista lokakuuta kaikille!

Taivasmatkalla ja muita kuvia :)

Viime vuoden syyskuussa kirjoitin "iäkkäitten" kimalaisten viimeisistä viikoista ja tänäkin vuonna minua liikuttavat nämä hidastuvat pörriäiset, jotka lepäilevät kukissa. Niiden ahkera ja hyödyllinen elämä alkaa olla lopussa. Lohduttaudun ajatuksella, että pian ne lentelevät taivaan äärettömillä, värikkäillä kukkaniityillä, joilla riittää ravintoa, mutta myös levolle on aikaa. :)

Seuraa kimara elokuisia kuvia, jotka toistuvat joka vuosi melkein samanlaisina. :) Tänä vuonna on erityisesti iloittu sateesta (vaikkakin melko vähäisestä) ja jännätty hokkaidonkurpitsan kasvua ja kypsymistä.

Syyshortensiat kasvavat hieman huonolla paikalla, mutta kukkivat sentään. - Monien kasvien kukinta meni heinäkuun helteissä ohi aivan hujauksessa. - Siemenet ja marjat kypsyvät. - Meidän pihassamme harakat eivät ole vähentyneet. - Repaleisista ja kauhtuneista perhosista tulee aina mieleeni Eeva Kilven novelli Erakko. - Hämähäkki on pyydystänyt verkkoonsa paljon... koivunsiemeniä. -  Koivun kantovesoilla on eksoottisen isot lehdet. - Koivuangervon syksyiset lehdet ovat kuin koruja. Angervojen seassa kasvaa tuntematon kasvi, jonka Google tunnisti ensin jaakonvillakoksi (Jacobaea vulgaris) ja toisella kertaa peltovillakoksi. Jokin villakko se varmaankin on. On hauskaa löytää pihalta kasveja, joista ei ole koskaan kuullutkaan. :) Harmi, että sillä on keltaiset kukat. Olisipa vaikka pinkit tai siniset, silloin se saisi rauhassa kasvaa paikallaan. - Muistoja, kukkia... ja halauksia.

Muutama viikko sitten meillä oli ilo saada kahvipöytään iäkäs sukulainen, jota tapaamme harvoin. Yksi vierailun aiheista oli hänen muistojensa kirjaaminen ja niistä keskusteleminen. Tärkeät asiat ovat painumassa unholaan, kun vanhempi sukupolvi yksi toisensa jälkeen lähtee. Omasta puolestani koetan pitää muistoja elossa... mutta harmttelen, että näistä, kipeistäkin asioista olisi pitänyt alkaa puhua jo vuosikymmeniä sitten. Haluan antaa ohjeen kaikille: 

Puhukaa (perheenne kanssa) asioista, kun se vielä on mahdollista!

Yllä: Parasta puutarhasta. :)

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Voikaa hyvin!

Sydänkesällä talvikki kukkii

 

Kaunista sunnuntai-iltaa!

Uskoisitteko, että minä huomasin vasta aikuisiällä, että täällä Itä-Suomessakin on useita talvivihreitä kasveja? Valokuvien ottaminen blogiin tutustutti minut esimerkiksi talvikkeihin. Yllä olevassa kuvassa on luullakseni pikkutalvikki (Pyrola minor). Talvikki on minusta hurmaava nimi ja niin on myös englannin wintergreen, jota muuten käytetään myös monista muista ainavihannista kasveista.

Säät ovat olleet vaihtelevia. On saatu sadetta ja paistetta. On ollut lämpimiä, pilvisiä öitä ja kylmiä, kirkkaita öitä. Aamukaste innostaa valokuvaajaa. Koivuangervolla on suloiset lehdet (ja myös ihana syysväri)...

... ja somia ovat kukatkin.

Pionit ovat vielä nupulla. Hyvä niin, koska ylihuomiseksi on luvattu 40 mm sadetta.

Koreakärsämö on mainio kasvi. Se onnistuu hyvin kamppailemaan rikkaruohoja ja heiniä vastaan. Terveisin nimimerkki "Ei ole tullut kitkettyä riittävästi tänäkään kesänä". 

Se saa taustatukea kylä- ja verikurjenpolvilta. 

Niittyhumala alkaa kukkia. Se leviää meillä hyvin ja mikäs sen hauskempaa.

Mukavaa oli myös huomata viime vuonna, että maariankämmekkä on jostain tupsahtanut pihapiiriimme.

Ylempänä oli kuva isabellansyreenin kukista illanhämyssä. Iloiseksi lopuksi tässä samoja kukkia aamuauringossa. :)

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.

Mukavaa uutta kesäviikkoa kaikille. 

Toivottavasti säät pysyvät suunnilleen miellyttävinä ja turvallisina!