Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. Let me know if you like them! 💚

Thank you for your visit.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste onnellisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste onnellisuus. Näytä kaikki tekstit

17.6.2024

Onnea on... kesäkuu




Oi ihanuutta, blogiystävältä saamani akileijojen siemenet ovat vihdoinkin tuottaneet kukkia, kun viime kesänä siirsin pienet taimet parempaan paikkaan kasvamaan. Minulla on tapana yrittää saada monia kasveja kasvamaan "metsäpuutarhassa" ja sitten todeta, että ne viihtyvät paremmin "tavallisessa puutarhassa". :D

Nyt minulla on kauniimpia akileijoja kuin koskaan. 




Uudet komeat akileijat varmaankin innostivat vanhemmat, pihaan itsestään tulleet lehtoakileijatkin kukkimaan hienosti. :) Minulle kävi nimittäin niin, että yhden taimena ostetun akileijan hankkimisen jälkeen omat, mukavasti levinneet akileijat alkoivat sairastella ja taantua. (Sattumaa tai ei.) Jostain syystä tänä kesänä ne näyttävät aika terveiltä, ainakin toistaiseksi.




Uusia akileijoja on hieman hankala kuvata. Ne kasvavat verkkojen takana, kuten melkein kaikki koristekasvimme, koska...




... tällaiset otukset nauttivat rauhaisasta olostaan pihassamme.




Toistaiseksi tämä kesä on ollut kuin kesät vanhaan hyvään aikaan: hellettä jonkin aikaa ja sitten viileämpää ja raikkaita sadekuuroja melkein joka päivä... Puuntaimia on istutettu ja pihassa joitakin kasveja siirretty, ja siksikin sade tuntuu erityisen suurelta siunaukselta.





Jos jokin kasvi viihtyy pihassamme, se on raparperi. Siitä on nautittu kiisselinä ja piirakkana. Pari päivää sitten tein RAPARPERIPAISTOKSEN mukaillen netistä löytynyttä reseptiä. Etsin tietenkin mahdollisimman helppoa reseptiä ja yksinkertaistin vielä sitäkin. Määränikin olivat noin-määriä. :)

500 g raparperia
1 dl sokeria

3 dl kaurahiutaleita
100 g pehmeää voita tai margariinia
1/2 dl sokeria
1 tl kardemummaa tai kanelia
1 tl vaniljasokeria

Paloiteltu raparperi (lisäsin myös yhden omenan paloina) tai muut hedelmät tai marjat sekoitetaan sokeriin ja levitetään voideltuun uunivuokaan.

Muruseoksen tein löytämääni vinkkiä seuraten kattilassa, jossa ensin hieman sulatin Oivariinia. Sekoitin kuiva-aineseoksen rasvaan lusikalla ja aivan hyvin onnistui. Muruseoskerroksesta kannattaa kuulemma tehdä melko ohut, jotta siitä tulee rapea eikä puuromainen. :)

Paistoaika 200-asteisessa uunissa oli noin 25 - 30 minuuttia. 




Päälle jäätelöä tai vaniljakastiketta... tai kuten tässä, vaniljajugurttia. :)




Jemmasin yhtä palaa illaksi, että voisin ottaa piirakasta ja teekupposesta tunnelmallisen kuvan ulkona terassilla...




... ja sytytin jo lyhtyyn kynttilät... Hyttysiä oli kuitenkin liian paljon ja kun pienen valokuvauskierroksen jälkeen housun lahkeella käveli puutiainen, pakenin sisälle. :)




Tämä keltainen kukka (sen lehtiä ei näy kuvassa) on kai aivan tuttu niittynätkelmä. Hetken aikaa luulin sitä joksikin itselleni uudeksi kasviksi, koska kukkatertussa oli auennut vasta muutama kukka. :)








Kuinka ihanalle tuoksuukaan suomalainen kesäyö! Joskus kannattaa olla hereillä puoli kolmelta. :)




Nämä ihananväriset orvokit kertovat kaksi asiaa, ensinnäkin sen, että en osaa asetella kukkia maljakkoon kuvauksellisesti sekä sen, että seuraavassa postauksessa vastataan Repolaisen haasteeseen ja ilotellaan kaikilla sateenkaaren väreillä. Näkemisiin!





19.3.2022

Menneen talven kuvia - Q & A




Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää! (Liputuspäivän kunniaksi liput liehuvat myös header-kuvassa. :)) Huomenna on kevätpäiväntasaus eli tähtitieteellisesti ensimmäinen kevätpäivä. Korkeimmaksi lämpötilaksi on ennustettu tänne Itä-Suomeenkin yli +10 astetta, mikä tuntuu aika jännältä yhdistelmältä korkeiden lumikinosten kanssa. Tässä helmikuussa katolta pudotettuja lumia...


Talven kuva-anti on aika niukka... ja hiukan harmaa. Tammi-helmikuussa satoi paljon lunta ja näkymä ikkunasta oli hyvin usein tämä:


Maaliskuu sen sijaan on ollut aivan ihana sään puolesta. Pakkasta yöllä ja lämpöasteita päivällä, ja vihdoinkin taas kunnollisia auringonnousuja ja -laskuja. :)


Blogeissa näkee usein erilaisia ystäväkirjapostauksia ja koska ne ovat minusta aina mielenkiintoista luettavaa, tein taas kysymyksiä ja vastauksia -postauksen. Jos innostut tekemään samanlaisen, muista kertoa siitä kommenttiosiossa! Kysymyksiä voi tietenkin muokata itselle paremmin sopiviksi. Näkemässäni postauksessa ensimmäisenä kysymyksenä oli...

1. Pienenä olin varma, että isona minusta tulee… ja vastauksen osalta viittaan noin viisi vuotta sitten tekemääni postaukseen, jossa onkin muuten erityisen hyvät valokuvat. Kannattaa katsoa. :)

2. Kolme parasta asiaa elämässäni ovat... perhe, asuminen lähellä luontoa, musiikki.

3. Lempivuodenaikani on… syksy, edelleenkin. Hehkuvat värit saavat tavanomaisetkin paikat näyttämään upeilta. On myös mukavaa, kun kiireisen kesän jälkeen voi hidastaa vauhtia ja nauttia kodin lämmöstä ja rauhasta.


4. Suosikkikasvini on... mahdoton valita. Pidän hyvin paljon puista, tällä hetkellä erityisesti havupuista. Pensaista pidän erityisesti alppiruusuista ja atsaleoista. Kukista pidän esimerkiksi esikoista. Jos olisi pakko valita vain yksi kasvi, se olisi metsäkuusi.

5. Suosikkieläimeni on...  hömötiainen. <3 Olen todella onnellinen siitä, että lintulaudalla on näkynyt tänäkin talvena useita hömppiä. Metsäkauppojen yhteydessä metsään jätetään lehtipuita tekopökkelöiksi ja teemme niitä myös asumuksen läheisyyteen. Ensi syksynä täytyy miettiä, kuinka pitää oravat poissa lintulaudalta. Tämänvuotinen lauta on helppo täyttää ja puhdistaa, mutta oravat hyppäävät helposti sen katolle syömään siemeniä ja pudottelemaan niitä maahan.


6. Haluaisin matkustaa… Italiaan tai Etelä-Ranskaan. Löysin lipastosta vanhan laventelipussin, joka tuoksuu vieläkin ihanalta. Puutarha, jossa kasvaa laventelia, olisi erittäin tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. :)


7. Lempiruokani on… ehkä jokin kasvispasta. Tai täytetyt kasvikset. Joskus jokin yksinkertainen yhdistelmä, kuten ruisleipä, sen päällä suolakala ja juomana piimä, tuntuu aivan mielettömän ihanalta.
 
8. Suosikkijuomani on… tilanteen mukaan vesi, virvoitusjuoma, mehu. Lapsuudessani meillä oli paljon mustaviinimarjapensaita, joista äiti teki kymmeniä litroja mehua. Sitä juotiin koko talvi laimennettuna kuumana juomana tai laimentamattomana "shottina". Eikä sairastuttu nuhaan koskaan. :)

9. Kahvin juon… kaurajuoman kanssa.

10. Viikonloppuisin herkuttelen… todellakin! :) Arkiruoat teen yleensä minä, mutta viikonloppuisin tai lomilla, kun on enemmän väkeä koolla, meillä tehdään esimerkiksi pizzaa tai grillataan. Perheessä on pizzauuni... sekä jäätelökone, josta kirjoitin hieman esimerkiksi tässä postauksessa.


11. Lempiblogini, joita seuraan säännöllisesti, ovat…
 no, tehän tiedätte ne hyvin. Sivupalkista löytyvät kolmessa luettelossa kaikkein lähimmät blogiystävät, iso joukko muita kiinnostavia blogeja sekä joulublogit erikseen listattuina. Näinä vaikeina aikoina minua ovat ilahduttaneet esimerkiksi blogiystävät Helen ja hänen patikkaretkillään kuvaamansa huikeat maisemat ja kasvit Australiassa sekä Barb ja Karen, jotka asuvat vuoristossa USA:ssa.

12. Kirjat, joita olen lukemassa nyt, ovat... nimenomaan monikossa. Luen tilanteen ja tunnelman mukaan, ja nyt on tosiaan kesken useampia. Ainakin Solženitsynin Ivan Denisovitšin päivä, painotuore Tuomo Kesäläisen Suomen upeimmat muinaiskohteet ja Mark Coeckelberghin Tekoälyn etiikka. Saa nähdä, milloin saan ne luettua ja Helmet-postaukset kirjoitettua...

13. Minulle rakkain kirjallisuuden laji on… puutarhakirjallisuus. Ja puista ja metsistä kertovat kirjat.

14. Viimeisin kirjaostokseni on...  Muinaiskohde-kirjan lisäksi Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri: Metsätyypit ‒ kasvupaikkaopas

15. Viimeisin elokuva, jonka olen nähnyt elokuvateatterissa...  Tätä täytyi miettiä hetki; siitä on kauan, kun olen ollut viimeksi elokuvateatterissa! Melko varmasti vastaus on Metsän tarina. Nyt Tunturin tarina kiinnostaisi. Olettehan nähneet mielenkiintoisen dokumenttifilmin Näin tehtiin Tunturin tarina?

16. Suosikkisovellukseni kännykässä on… WhatsApp, edelleen. 

17. Viimeisin sisustusostokseni on… Aioin kirjoittaa, etten ole aikoihin shopannut muualla kuin omissa kaapeissa, mutta eihän se ole totta. :) Jouluksi ostin Ikeasta punaisia istuintyynyjä ja samalla tummanharmaita pahvilaatikoita papereiden arkistointiin.

18. Viikkorutiineihini kuuluu… omaishoitoa seitsemän päivää viikossa. :) Tästä ei sen enempää, mutta haluan kehottaa kaikkia omaistaan hoitavia, sopimuksen tehneitä tai ilman, tutustumaan Omaishoitajaliiton toimintaan ja palveluihin. 


19. Rentoutuakseni… teen monenlaisia asioita:
- liikun luonnossa tai ainakin pihalla
- otan valokuvia ja julkaisen niitä blogissa, luen muiden ihania blogeja :)
- luen, kuuntelen musiikkia, soittelen itsekin vähän pianoa ja nokkahuilua
- katson televisiosta maantiepyöräilyä ja snookeria. Ensimmäinen laji on nykyään aivan parasta 
nojatuolimatkailua. Toissa viikolla ajettiin Pariisi‒Nizza (ja muuten myös "kahden meren kisa" Tirreno–Adriatico) ja katsoja sai nauttia, paitsi Peter Selinin ja Matti Heikkisen hyvistä selostuksista, myös Välimeren kimmellyksestä, ihanista vuorista, linnoista ja kirkoista sekä vehmaista puutarhoista. Helposti saattoi kuvitella varsinkin vuoristoetapeille havupuiden, maatuvien lehtien, ensimmäisten kukkien ja muita keväisen luonnon tuoksuja. :)
Tänään poljetaan Milano Sanremo. Reitti kulkee meidän Italian-kotikulmien läheltä.
 
Kolmen vallin kara (three-cushion billiards) on vielä meditatiivisempaa kuin snooker, mutta sitä näkee urheilukanavallakin vain harvoin.
 

20. Elämänlaatuani on parantanut...
  huonelämpötilan alentaminen kaikissa huoneissa. :) Säästyy energiaa, säästyy rahaa, ja varsinkin olen huomannut muuttuneeni vähemmän viluiseksi! Jalat ovat lämpimät vähemmillä sukilla ja nukunkin hyvin.

Ja elämänlaadusta puheen ollen, World Happiness Report -raportin mukaan Suomi on, viidennen kerran peräkkäin, maailman tyytyväisin maa. :)

Jos minulta kysyttäisiin, mikä on salaisuutemme, se olisi tietysti metsät...


... ja järvet. :)




Näinä vaikeina aikoina on helppoa olla onnellinen, 
koska tutkimusten mukaan toisten auttaminen tekee onnelliseksi. ;)






30.6.2017

Welcome, July!






Tervetuloa, ihana heinäkuu!






In Finland, July seems to be the summer holiday month for most people. The weather has been a little bit rainy and cool in many parts of the country, but warmer weather is expected soon. To all readers, wherever you are, here's to a beautiful and sunny July!






























The "national bird" of our country, the whooper swan had become rare in Finland, but recently the population has rebounded. They are magnificent birds.

Concerning the English language, I have now learned that a male swan is called 'cob' and a female one 'pen'. The Oxford English Dictionary tells these names were already known in the 16th century: "c1550 Order for Swannes §27, The cignettes shalbe seazed to the King, till due proof be had whos they are, and whos was the swan that is away, be it cobb, or penne..."

I have a charming little book, a recent print of Robert Cawdrey's A Table Alphabetical (1604) titled The First English Dictionary 1604 (Bodleian Library, 2007). You can't find 'swan', 'cob' nor 'pen' in it, perhaps because everyone knew these words and Cawdrey wanted to draw up a table of "hard" words (i.e. adopted from other languages, such as Greek and Latin) “for the benefit & helpe of Ladies, Gentlewomen, or any other vnskilled persons”. :)






These are my only photos of baby swans. Three years ago, a couple with five cygnets was often seen near our home. When they noticed me, calmly and in good order, they started to move further... :)






Laulujoutsenen äänet ovat kiehtovia. Sen Pohjois-Amerikassa elävän lähisukulaisen nimi onkin trumpettijoutsen.






Rentouttavia kesäpäiviä niin lomalaisille kuin muillekin!

Wishing you relaxing and "soul-nurturing" summer days!






♥♥♥♥♥


27.5.2017

Zen :)





Nämä kuvat kevätpurosta metsässä ovat odottaneet postausta jo jonkin aikaa, ja nyt on niin paljon kiirettä ja stressiä, että on hyvä aika julkaista ne. :)

These photos have been taken already several weeks ago. The snow has disappeared by now and the woodlands look more green. I hope you can feel the refreshing scent of the woodland and enjoy the babbling of the brooklet.

For fun and for an extra calming effect, I added also some photos of piled pebbles. :) The small stones have been picked on the shores of the Lake Kinneret.

























































Hyvää viikonloppua!

Have a lovely weekend!