Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. Let me know if you like them! 💚

Thank you for your visit.

8.3.2026

Maaliskuun haastevastaukset :)

 


Hyvää naistenpäivää!

Käydäänpä suoraan asiaan: Repolaisen kuukausihaasteen aiheena ovat maaliskuun maut. Maaliskuussa odotetaan jo pääsiäistä (vaikka se useimmiten on vasta huhtikuussa) ja minulle pääsiäisen ykkösherkku ovat erilaiset rahkaleivonnaiset ja -jälkiruoat.




Maaliskuuhun ei muuten minusta liity mitään erityisiä ruokia. Päätinkin laajentaa makuaihetta myös väreihin ja muotoihin. Niitäkin voidaan kutsua maukkaiksi tai herkullisiksi. :) Maaliskuun väri on minusta vihreä. Olen viime vuosina tykästynyt siihen entistä enemmän ja vihreää löytyykin kodistamme sieltä täältä. Tämä pieni kahvikuppi on yksi suosikkini; sen muotokin on minusta herkullinen.






Lapsuudessani syötiin jouluaaton ateria Krokus-lautasilta. Muilla aterioilla niitä ei muistaakseni käytettykään. Nykyisin käytämme useimmiten Teema-astioita, valkoisina tai punaisina...




... ja tänä talvena tapahtui se, mitä olin toiveikkaana odottanut: joitakin Teema-astioita on saatavana tummanvihreänä! (Kuvassa nämä taitavat näyttää tummemmilta kuin ovatkaan.) Värin nimi on suomeksi "metsänvihreä", englanniksi "hunter" (höh?). Nämä mukit tulevat käyttöön ensi jouluna. 

Astiat on valmistettu Thaimaassa. Tarrat lähtivät hieman huonosti irti. Tästä tulikin mieleen näppärä konsti, jonka opin vasta viime syksynä, kun taistelin kurkkupurkkien etikettien kanssa. (Purkit kullanvärisine kansineen ovat kivoja säilytysastioita keittiössä ja muuallakin.)

Etiketit irtoavat kaikista helpoiten, kun laittaa kuumaa vettä purkin sisälle ja kannen kiinni. Jos veden pinta yltää suunnilleen kanteen asti, myös siinä mahdollisesti oleva etiketin saa poistettua. Etiketti ei saa kastua. Lämpö pehmittää liiman ja etiketti irtoaa vetämällä. Purkin kylkeen jää liimaa, jonka voi poistaa öljyllä. (Minä käytän laventelintuoksuista vartaloöljyä, joka jäisi muuten käyttämättä. :)) Öljy saa vaikuttaa hetken, minkä jälkeen liiman voi pyyhkiä vaikka talouspaperilla. Lopuksi pesu astianpesuaineella. 

Tällä vinkillä osallistun Selättömän puutarhurin vinkkihaasteeseen.




Sattumalta myös uuden ripsivärini hylsy on vihreä. On se vain herkullisen näköinen. :)




Kristiinan kuukausihaasteessa etsitään mietelauseita. "Kyllä aika tavaran kaupitsee" on lausahdus, joka tulee minulla mieleen usein. Paljon on tavaroita tallessa... ja aika monelle löytyy jossain vaiheessa käyttöä. Nyt olemme sellaisessa vaiheessa omaishoidossa, että hoidettava näyttää syövän mieluiten kevyellä ja paksuvartisella muovilusikalla, vaikka tarttumis- ja otevoimaa muuten on vielä hyvin.

Nämä piknik-aterimet ovat siis jälleen hyödylliset. Luulen että myös iloiset värit piristävät.




Vuosikymmeniä sitten olen saanut lahjaksi Kermansaven Heinä-aamiaissettejä. En vieläkään oikein tiedä, pidänkö niistä vai en, mutta nyt keksin käyttöä lautaselle. Se toimii yöpöydälläni tarjottimena vesilasille ja käsivoiteelle yms. Katsokaa kuinka hyvin se sopii kaveriksi Kirnu-kynttilänjalalle! :)

Vesilasin suojana on hillopurkin kansi. Näitä erivärisiä ruudullisia kansia on tullut kerättyä talteen muutamia ja onpas mukavaa, että joskus niillekin tulee käyttöä. :)




Pehmoisen lumikinoksen jälkeen tulee kauhistuttava kuva...




... nimittäin näkymä keittiön yhden laatikoston alimmasta laatikosta. :)

Rimasan keittiöhaasteessa etsitään tässä kuussa keittiössä olevia tavaroita, joiden paikka olisi aivan muualla. Olen joskus kertonutkin, että keittiömme on aika pieni eivätkä sinne edes mahdu kaikki keittiöön kuuluvat tavarat vaan esimerkiksi kodinkoneita on myös "apukeittiössä". 

Yksi hienoimpia asioita keittiössämme ovat laatikostot, joissa säilytetään aterimia yms. Alimmissa laatikoissa sen sijaan on esimerkiksi roskapusseja, keittiön laitteiden käyttöohjeita, kuminauhoja yms. Yhteen laatikkoon oli kerätty teippirullia... ja sitten päätin säilyttää siellä myös muuta sekalaista tavaraa, jolla ei ole tiettyä paikkaa ja nyt laatikosta löytyy esim. merkkausnauhoja, katkoteräveitsiä, pieniä meisseleitä ja työntömitta. Nämä eivät ehkä keittiöön kuulu, mutta toisaalta löytyvät hyvin tarvittaessa. 

Aihetta olisi voinut lähestyä myös toisin: Yhden perheenjäsenen mielestä keittiön vanhan lieden paikka olisi jo jäteasemalla ja taloon pitäisi hankki induktioliesi. Minä taas ihmettelen, miksi keittiössä on muovinen leikkuulauta, kun puisiakin on hankittu (ja tehty)... :)




Kaaoksen jälkeen tarvitaan hieman rentouttavaa vihreyttä. Sitä kohden ollaan taas menossa. Luku- ja kahvihetkiä puiden siimeksessä, poutapilvien lipuessa sinisellä taivaalla.






Täällä on tänäänkin aivan ihana ilma, aurinkoinen ja lämmin. Kevättä tulvii sisäänkin, kun vain ikkunan avaa. Tuskin kevät vielä oikeasti on tullut, mutta nyt nautitaan! :)



7 kommenttia:

  1. Olipa tuossa paljon asioita jotka saivat aikaan ihastuksen huokauksia.
    Rakastan vihreää 💚 Tummaa, vaaleaa, kirkasta . . .
    Meillä on kuppeja jotka ovat samaa vihreää kuin teidän
    (kolmas kuva ylhäältä) mutta ihan eri muotoisia.
    Lumikinoskuva on hurmaava 💙

    VastaaPoista
  2. Aivan ihana väri tuo vihreä. Astiasto satumaisen kaunis.
    Nauratti tuo teidänkin keräyspiste....hah...hah...Toki tuollaiset piene asiast löytyy ehkä helpommin, mutta, mutta...kuuluuko ne sittenkään keittiöön...hah, hah....
    Aivan valloittavaa uutta viikkoa, iloa ja valoa siihen!

    VastaaPoista
  3. Happy Spring, my dearest friend.

    VastaaPoista
  4. Kauniita nuo vihreät astiat. Ehdoton lempivärini.
    Mukavaa Naistenpäivän iltaa sinulle

    VastaaPoista
  5. Monenlaista herkku tarjoiletkin, kaunista ja maistuvaa kaikille aisteille!

    VastaaPoista
  6. Vihreiden astioiden viehkeys, romanttisuus, selkeys ja erilaisuuskin...
    ihanan monipuolista makustelua - jota omassa päässäkin ajoin takaa, kun haastetta mietin.
    Kiitos... ja hih... niin hyvä vastaus myös Rimasan haasteeseen...
    Ilo kun koppaat ja avarrat maailmaamme miettein... aamiaissettejä meilläkin Kermasavelta jo 40-vuoden takaa - saimme häälahjaksi Perhosarjaa... jotenkin hankalia malliltaan, säilytykseltään, mutta tunnesyistä yhä tallessa, yläkerran laatikossa, hmm...
    Maaliskuun maistelua jatkoonkin... tätä kuuta tuntuu riittävän ja jospa itsekin saisi kiinni sen makustelusta ja arjesta, onhan onneksi vasta 9.päivä!

    VastaaPoista

Thank you for your comment! It is very much appreciated.
It may take awhile but I will always visit you back.

Kiitos kommentistasi!

Grazie del tuo commento!