Hei taas, pitkästä aikaa! Kevät on kiireistä aikaa ja vasta nyt ehdin miettiä kuvaa Kristiinan kuukausihaasteeseen, jonka aiheena toukokuussa on KAATUNUT/VINOSSA.
Kuvat lontoolaisesta tammesta ovat toukokuulta kahden vuoden takaa. Alla voitte lukea puuvanhuksen 1100-luvulla alkanutta tarinaa ja Greenwichin museon sivulta voi lukea hieman pidemmän tekstin. Vielä kuolemansa jälkeen puu sinnitteli pystyssä pitkään, kuten tammilla on tapana.
Kevät on ollut melko viileä ja se onkin ihan hyvä juttu. Näin se kestää pidempään. :) Täällä alkaa ruoho olla vihreää, mutta puut eivät vielä. Pikkulinnut näyttävät onneksi löytävän syötävää melko hyvin.
Kimalaisillekin on ollut aika mukavasti ainakin leskenlehden ja pajun kukkia. Lämpimien päivien aikana siirsin ulos myös kurpitsan taimet. En tosin nähnyt yhtään pörriäistä silloin lähistöllä.
Joskus talvella syödystä Hokkaido-kurpitsasta talteen otetuista siemenistä on kasvanut mainioita huonekasveja. Nämä lienevät hedekukkia...
...ja nyt on alkanut kasvaa myös emikukkia. :) Harmi että ulkona on vielä aika kylmää.
Tuholaisia liikkeellä. Huhtikuun puolivälissä tekemäni postauksen orvokki on kadonnut parempiin (?) suihin.
Jäät lähtivät täältä ripeästi jo huhtikuun puolella. Toukokuun ensimmäisinä päivinä tuuli aika kovaa etelästä ja hauskana luonnonilmiönä tuuli työnsi lahteemme takaisin hieman jäätä tällaisena kapeana suikaleena. Voisi kuvitella, että se olisi ollut lähinnä sohjoa, mutta se oli kuitenkin sen verran vahvaa, että lokit ja jotkin pienemmät linnut matkustivat sen mukana. :)
Nämä lokit seisovat pyrstö menosuuntaan päin. :)
Kevään suurimpia iloja ovat tämä krookus...
... ja tämä narsissi, muistoja vuosikymmenten takaa. Ne kukkivat uskollisesti melkein hylätyssä pihapiirissä.
Itä-Suomen vähäsateisuus kyllä ihmetyttää. Uusi paras kaverini on tämä pieni sankko, johon aamulla ensimmäiseksi valutan hanasta vettä ennen kuin otan sitä kahvinkeittimeen. :) Muutaman tunnin lämpenemisen jälkeen vesi pääsee ilahduttamaan kasveja pihalla.
Vähäsateisuus ei ole estänyt minua ostamasta sademittaria. :) Sademäärien seuraaminen onkin kiinnostavaa puuhaa.
Sammakot ovat sympaattisia...
Yksi blogini sivupalkin luetteloiden mielenkiintoisista blogeista on Petteri Järvisen Havaintoja digimaailmasta. Vuodesta 2020 alkaen Järvisen upeana projektina on ollut Suomen kirkkojen kuvaaminen dronella. Järvinen kertoo työn etenemisestä tässä blogipostauksessaan. Projekti alkaa nyt olla valmis ja sivulta https://www.suomi-ilmasta.fi/kuvat/Kirkot/ löytyy yli 800 suomalaista (luterilaista) kirkkoa.
On kiehtovaa nähdä kuinka erilaisia kirkkoja Suomesta löytyy. Yksi itseäni ihastuttaneista on esimerkiksi nro 623, Soukaisten Perttelin kirkko Laitilasta. Kirkko nro 779 on Vöyrin kirkko... ja siitä tulikin mieleeni, että pitääpä mennä tänään aikaisin nukkumaan, jotta jaksan huomenna lauantaina olla valveilla tavallista pidempään ja
äänestää ihanaa KAJ'ta Euroviisuissa. :)
Lisäys 18.5.:
Viisuvoittoa ei tullut,
mutta kuten monet ovat kommentoineet,
kuluneiden viikkojen aikana
Kevin, Axel ja Jacob voittivat sydämet puolelleen. :)
