Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 80 vuotta. Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus astui voimaan 13. maaliskuuta 1940. Sain idean tähän postaukseen helmikuussa, kun tiedotettiin, että sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa talvisodan päättymisen juhlapäivänä. Tänään liputetaan blogissakin. :)
Osallistun tällä kirjalla Helmet 2020 -haasteen kohtaan 37: Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa.
 |
| Carl Gustaf Emil Mannerheim |
In English: Today is the 80th anniversary of the end of the Winter War and we Finns fly our national flag. Below you can listen to two of my favourite marches (in instrumental versions). :)
Jääkärimarssi
säv. Jean Sibelius - san. Heikki Nurmio
Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Kun painuvi päät muun kansan, maan,
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjan taivaan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa,
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
Yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
Sillanpään marssilaulu
säv. Aimo Mustonen - san. Frans Emil Sillanpää
Kotikontujen tienoita tervehtien
tämä laulumme kaikukoon,
yli peltojen, vetten ja tunturien
aina Hangosta Petsamoon.
Sama kaiku on askelten,
kyllä vaistomme tuntee sen,
kuinka kumpujen kätköistä, mullasta maan
isät katsovat poikiaan.
Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin,
mikä retkemme tänne toi.
Ilomielin me riensimme sinnepäin,
missä yhteinen kutsu soi.
Tapa tuttu jo taattojen
nyt on hoidossa poikasten:
Kun on vaaralle alttiina syntymämaa,
kotiaskaret jäädä saa.
Mitä lieneekin aarteita Suomessa,
toki kallehin on vapaus.
Tääll' on suorana seistä ja kaatua
joka miehellä oikeus.
Siis te lapset ja vanhukset,
ja te äidit ja morsiamet,
niin kauan teillä on suojattu lies
kun on pystyssä yksikin mies.
Kiitos.
