Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Betula. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Betula. Näytä kaikki tekstit

20.1.2026

Tähtimäntyjä ja tikkukoivuja :)

 


Tämä päivä valkeni kylmempänä kuin aikaisemmat. Eilinen sumu ja tihkusade olivat yön aikana jäätyneet ja muuttaneet maiseman kauniin talviseksi. Kuura varsinkin rannan puissa oli veikeän näköistä. Männynoksat neulasineen olivat järven puolelta katsottuna tähtimäisen kuuran peitossa ja rannan puolelta vihreitä.





Koivujen oksat oli koristeltu kuuratikuilla. :)




Kävin kaksi kertaa pihalla ja rannalla pyörähtelemässä ja kuvailemassa puita eri suunnista ja eri valossa. Iltapäivän rupeama oli mukavampi, koska pilviverho rakoili ja hieman näkyi sinistä taivastakin.










Illalla näimme vielä revontuliakin, vaikka taivas oli paikoin ohuen pilviverhon takana. Niistä en yrittänyt kuvia ottaa; nautiskelimme vain. Tämä oli kiva päivä. Hyvää yötä!





(Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.)



26.8.2025

Taivasmatkalla ja muita kuvia :)




Viime vuoden syyskuussa kirjoitin "iäkkäitten" kimalaisten viimeisistä viikoista ja tänäkin vuonna minua liikuttavat nämä hidastuvat pörriäiset, jotka lepäilevät kukissa. Niiden ahkera ja hyödyllinen elämä alkaa olla lopussa. Lohduttaudun ajatuksella, että pian ne lentelevät taivaan äärettömillä, värikkäillä kukkaniityillä, joilla riittää ravintoa, mutta myös levolle on aikaa. :)




Seuraa kimara elokuisia kuvia, jotka toistuvat joka vuosi melkein samanlaisina. :) Tänä vuonna on erityisesti iloittu sateesta (vaikkakin melko vähäisestä) ja jännätty hokkaidonkurpitsan kasvua ja kypsymistä.

Syyshortensiat kasvavat hieman huonolla paikalla, mutta kukkivat sentään. - Monien kasvien kukinta meni heinäkuun helteissä ohi aivan hujauksessa. - Siemenet ja marjat kypsyvät. - Meidän pihassamme harakat eivät ole vähentyneet. - Repaleisista ja kauhtuneista perhosista tulee aina mieleeni Eeva Kilven novelli Erakko. - Hämähäkki on pyydystänyt verkkoonsa paljon... koivunsiemeniä. -  Koivun kantovesoilla on eksoottisen isot lehdet. - Koivuangervon syksyiset lehdet ovat kuin koruja. Angervojen seassa kasvaa tuntematon kasvi, jonka Google tunnisti ensin jaakonvillakoksi (Jacobaea vulgaris) ja toisella kertaa peltovillakoksi. Jokin villakko se varmaankin on. On hauskaa löytää pihalta kasveja, joista ei ole koskaan kuullutkaan. :) Harmi, että sillä on keltaiset kukat. Olisipa vaikka pinkit tai siniset, silloin se saisi rauhassa kasvaa paikallaan. - Muistoja, kukkia... ja halauksia.




























Muutama viikko sitten meillä oli ilo saada kahvipöytään iäkäs sukulainen, jota tapaamme harvoin. Yksi vierailun aiheista oli hänen muistojensa kirjaaminen ja niistä keskusteleminen. Tärkeät asiat ovat painumassa unholaan, kun vanhempi sukupolvi yksi toisensa jälkeen lähtee. Omasta puolestani koetan pitää muistoja elossa... mutta harmttelen, että näistä, kipeistäkin asioista olisi pitänyt alkaa puhua jo vuosikymmeniä sitten. Haluan antaa ohjeen kaikille: 

Puhukaa (perheenne kanssa) asioista, kun se vielä on mahdollista!





Yllä: Parasta puutarhasta. :)

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Voikaa hyvin!




3.6.2024

Kaikkea kivaa

 


Aivan ensiksi: Kiitos taas kerrassaan mainioista kommenteistanne! Minulla on ollut monta iloista hetkeä lukiessani niitä.

Tämän postauksen kommenttiosio on kuitenkin suljettu. Ukkonen pitää minut usein poissa koneelta ja Internetistä, ja silloin kun ei ukkosta, pitää olla ulkotöissä, pian myös taimenistutuksessa. Onneksi vettä on vihdoin saatu!

Ensimmäisenä kivana kuvana on kanadanatsalea 'Violetta', joka vieläkin kukkii heikosti jänisten/rusakoiden tuhotöiden jäljiltä, mutta sentään kukkii.

Tuomenkukkien tuoksu huumaa.




Aurinko laskee jo melkein pohjoiseen. :)




Kimalaisia on paljon. Tämä kuva on kyllä vanha, mutta se on suosikkini. Tästä ei hyönteinen söpömpi voi olla.




Punakoivun lehdet alkavat punertaa. Tässä kuvassa ne ovat vielä siitepölyn peitossa, mutta nyt on sade puhdistanut ilman ja pinnat. 







Kesäinen kahvihetki...




En syönyt kolmea leivonnaista, ne ovat lautasella vain kuvan takia. Italian tuomisia, söpöltä nimeltään strudelini... :)





Joutsenten synkronoitu uinti eli taitouinti ihastuttaa aina vain. :)




Tämä suloinen pikkuorvokki oli syntynyt todella kuivalle ja paahteiselle paikalle. Olen kastellut sitä ja nyt sillä on jo vaikka kuinka monta kukkaa. Toivottavasti se tekee siemeniä ja ensi vuonna paikalla on monta kukkasta.





Tuoksuvia kesäpäiviä!