Haasteita ja hurahduksia

Terve taas! Huhtikuu on kääntynyt loppupuolelleen. Säät ovat olleet aurinkoisia. Ilma on melko kuivaa, kuten keväisin kuuluu ollakin, ja monenlaisia ulkotöitä on saatu tehdyksi. En tiedä johtuuko se kuivuudesta, mutta varsinkin aamuisin ja iltaisin ilma on aivan ihanan raikas.

Tällä postauksella osallistun kahteen kuukausihaasteeseen. Rimasan huhtikuun haasteessa etsitään "kolmea arkiruokaa, joihin aina palaat". Ensimmäiseksi olen valinnut erilaiset salaatit. Yläkuvan tomaatit ja kurkut ovat suosikkikasviksiamme, tuoretta ruohosipulia ja persiljaa ripottelen melkein kaikkialle silloin, kun niitä on. Myös fetajuusto maistuu kaikille.

Erilaiset pavut ovat yksi suosikkiaineksistamme...

... samoin kuin tonnikala. Tässä kuvassa ei ole kuitenkaan salaatti vaan kolmioleipien täyte odottamassa sekoittamistaan.

Meillä mennään syömisessä maku edellä... eikä niinkään terveellisyys. Hui, uskaltaako tällaista sanoakaan? :) Kasviksia yritetään toki syödä paljon. Värikkäät kasvikset ilahduttavat sielua, mieltä ja kehoa.

Sitten tulevat erilaiset pastat. Kotona on niihin aina aineksia.

Meillä käytetään paljon pakastinta. Sinne säilötään heti aterialta ylijääneet ruoat, jos niille ei ole käyttöä seuraavana päivänä jollain tapaa kierrätettynä. Pakastimessa on aina marjoja... joskus jopa itse kerättyjä. :) Niistä valmistuu hetkessä kiva jälkiruoka...

... tai niillä voi päällystää letut tai vohvelit.

Sitten siirrytään huhtikuun hurjuuksiin eli Repolaisen haasteeseen. Tämä oli hieman vaikea. Minä en taida juurikaan hurjastella. Kahdessa asiassa kontrolli kyllä pettää hiukan. Toinen on kirjojen osto ja toinen kasvien. :)

Olen ostanut huhtikuussa kirjojakin, mutta käytettyinä. Minusta tuntuu, että joskus vuosikymmeniä sitten kirjat tehtiin kestämään. Vanhojen kirjojen ostaminen ja lukeminen uudelleen ja uudelleen tuntuu varsin ekologiselta... ei siis hurjuudelta ollenkaan.

Kasviostoksissa sen sijaan olen hurjastellut. Olin sormet näppäimillä valmiina, kun kasvit tulivat myyntiin useimmiten käyttämässäni verkkokaupassa. Posti toi tilaukseni eilen kotiin. Uudet tulokkaat vihertävät kauniisti. Koska luvassa on vielä lunta ja pakkasta, joudun siirtelemään niitä sisään ja ulos, mutta ei haittaa. Kasvit vain ovat niin ihania.

Olen aivan hurahtanut (tarha)kärsämöihin (Achillea). Ne tulevat somistamaan todella kuivalla ja paahteisella paikalla olevaa "istutusta", jossa erilaiset kärsämöt ovat jo osoittaneet elinvoimansa. Kanukkoja (Cornus) olen lisännyt pistokkaista itsekin, mutta tänä keväänä teki mieli ostaa yksi jo isompi verikanukka. Minulla on tumma- ja punaversoisia kasveja. Haavemaailmassani niiden kavereiksi löytyy vihreä-, kelta- ja oranssiversoisia. Sellaisia jotka pärjäävät meikäläisessä ilmastossa... :)

Kuvassa näette myös herttavuorenkilpeä (Bergenia cordifolia) 'Snowtime'. Vuorenkilpien isot lehdet ovat hienot ja tämä valkoinen väri minusta erityisen tyylikäs.

Hurahduksia on viime aikoina sattunut. 

Kerran avasin TV:n, kun kolmosella oli menossa Kotoisa. Kahdeksannen kauden toisessa jaksossa luotiin vanhasta, huonokuntoisesta mökistä aivan ihana lomaparatiisi. Nyt olen katsonut melkein kaikki kolmen Katsomossa olevan kauden jaksot. Olen nähnyt kauniita (ja varmaan aika kalliita) sisustuksen tai puutarhan uudistumisia, mutta mainitun jakson keltainen keittiö ja houkuttelevat makuuhuoneet ihastuttivat erityisesti. Vessastakin tuli upea. :)

Olen myös innostunut vohvelikankaasta... pyyhkeissä ja varsinkin kylpytakeissa. En ole koskaan erityisesti pitänyt vohvelikankaisten kylpytakkien tyypillisestä mallista (huputon ja V-aukkoinen), mutta materiaali on aivan vastustamaton ja itse voi ommella haluamansa mallin. Ostin lempivieraillemme valmiit kylpytakit ja seuraavan kerran, kun tarvitaan uusia pyyhkeitä, valintani on vohvelikangas. Tämä ei ole mainos, vaan kerron omaksi ja muiden iloksi, että Eurokankaassa on Hanko-nimistä vohvelikangasta 18 eri väriä. :)

Muita tuoreita hurahduksiani ovat suolasuihke hiuksille (ostin Biozell-merkkistä, se on suomalaista, ja olen toistaiseksi ollut todella tyytyväinen), mustapippuri, tonnikalapasteija, lakkahillo, vaaleanruskea väri... No niin, eiköhän tämä nyt riitä! Ihanaa iltaa teille kaikille!

Ja vielä lämmin kiitos kommenteistanne, aiemmista ja tulevista!

Tämä sievä kukkanen yllätti minut tänään paikassa, johon ei muistaakseni ole krookuksia istutettu. 

Kesäkuun kuvia - Happy July!

Hei taas, toivottavasti päättynyt kesäkuu oli teille rentouttava! Minulla elämä jatkuu hyvin kiireisenä, puutarhakin on hieman rempallaan, koska ensin oli pitkä sateinen jakso ja nyt lämpötilat hipovat kolmeakymmentä celsiusastetta. Olen kuitenkin ehtinyt myös nauttia kesästä ja räpsiä muutamia kuvia. Siperiankurjenmiekka kukkii. Se on hienonnäköinen jo nupulla ollessaan:

Satuin saamaan käsiini Crème Fraîche -purkin ja reseptin Lyonin kanaan. Kesäkuun alku oli niin viileäkin, että pakko oli kokeilla lohduttavaa pataruokaa. :) Tämä on luullakseni hieman yksinkertaistettu resepti ja melkein kaikkia aineksia oli kotona valmiina.

Minun poulet au vinaigre à la Lyonnaise ei näytä aivan yhtä kauniilta kuin reseptin kuvassa, mutta neljä ihmistä söi kerralla kaiken. :)

Alkukesän ilta...

Raparperi-kaurapaistosta piti jatkaa omenalla...

... mutta sekin syötiin yhdessä hujauksessa.

Sireenit ovat jo kukkineet.

Isorikko kukkii vielä...

... samoin akileijat...

... ja alppiruusut. 'Haaga' kukkii joka vuosi!

Varhain kesäaamuna...

Verikurjenpolven kukat näyttävät kuvassa hieman liian sinertäviltä.

Tuoksukurjenpolvi 'Spessart' on söpö jo nuppuvaiheessa...

... ja ihastuttavan kaunis kukkiessaan. :)

Aivan samaa voi sanoa seittimehitähdestä!

Tässä postausta kirjoittaessani huomaan, etteivät kuvat ole kovin hyvälaatuisia.

Suosikkitarjottimeni:

Toivottavasti säätiedotus on oikeassa ja ensi viikolla viilenee ja sataa ainakin hieman. Nyt on voimassa metsäpalovaroitus, UV-säteilyvaroitus ja varoitus korkeasta lämpötilasta. Onneksi aivan kaikki ei vielä kuki! Jotain riittää hieman myöhemmäksikin. Pionit alkavat kukkia pian.

Alppipiikkiputki: 

Lopuksi hieman syvällistä pohdiskelua. :)

En tiedä, onko sattumaa vai ei, että tänä keväänä/kesänä blogini seuraamisen ovat lopettaneet muutamat pitkäaikaiset lukijat (jotka muuten ovat blogimaailmassa edelleen). Seuraamisen lopettamiseenhan voi olla monia syitä, seuraajaan (kiinnostusten muuttuminen, vähäinen vapaa-aika...) tai blogiin (blogin aiheiden muuttuminen, blogin kaupallistuminen, kuvien/tekstien tason lasku, postauksia liian usein/liian harvoin...) liittyviä. Luulen, että joskus voi syynä olla se, että bloggaaja ja seuraaja ovat jostain tärkeästä aiheesta eri mieltä. 

Tässä blogissa haluan jakaa kuvia luonnosta ja puutarhasta. Olen välttänyt esimerkiksi politiikkaan ja uskontoon liittyviä aiheita. On kuitenkin aiheita, joista ei voi vaieta. Me nuoremmat sukupolvet mietimme toisinaan, mitä olisimme tehneet, jos olisimme asuneet Euroopassa 1930- ja 1940-luvuilla? Olisimmeko hyväksyneet vaieten hyökkäyssodan ja kansanmurhan vai yrittäneet toimia ihmisyyden puolesta omien mahdollisuuksiemme rajoissa? Mitä teemme nyt, kun Euroopassa on käynnissä Venäjän raaka ja häikäilemätön hyökkäyssota, jonka tavoitteena on tuhota epäinhimillistetyt "fasistit"?

Sami Vainio kirjoitti hyvin Savon Sanomissa 29.6.:

Venäjän toiminta Ukrainassa on moraalisesti yksiselitteisen kuvottavaa, puhumattakaan tulevista askelista, jos operaatio osittainkin onnistuu. Tässä sodassa ovat loppuun asti vastakkain vapaus ja orjuus, totuus ja valhe, sanalla sanoen hyvyys ja pahuus. Valitettavasti lopputulos on kaikkea muuta kuin varma.

Ukrainan taistelu on yhä myös meidän taistelumme. On vain ymmärrettävä, ettei vielä riitä, ei lähellekään. Kovuuteen on vastattava entistä kovemmalla kovuudella. On siedettävä elintason laskua, vähän kärsittäväkin. On pakko pystyä parempaan.

Me hyvinvoivat eurooppalaiset olemme saaneet nauttia pitkästä rauhan ajasta. Nyt kannattaa valmistautua, sekä henkisesti että aineellisesti, kuukausiin ja ehkä vuosiinkin, jotka vaativat uhrauksia myös meiltä. Minä en ole erityisen suurituloinen ja niinpä menojen pienentämisestä on tullut mielenkiintoinen harrastus. Elintason lasku ei harmita, jos samalla puolustetaan hyvyyttä, totuutta ja vapautta.

Niinpä yritän myös pitää Ukrainan asiaa esillä blogissanikin. Jos se karkottaa jonkun lukijan, olkoon sitten niin.

Toinen asia mistä ei voi vaieta, on luonto ja sen uhattu monimuotoisuus. Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLifen tiedotteessa kerrotaan, että Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLifen koordinoimien pesimälinnustolaskentojen mukaan Suomessa monen lintulajin huolestuttava taantuminen jatkuu edelleen. Esimerkiksi erittäin uhanalaisia hömötiaisia havaittiin vain puolet kymmenen vuoden takaisesta määrästä. Tiesittekö että vielä 1950-luvulla hömötiainen oli Suomen neljänneksi yleisin laji pajulinnun, peipon ja metsäkirvisen jälkeen? Se on vähentynyt kaikkialla Euroopassa. Suomella on hömötiaisesta erityisvastuu, koska neljäsosa kannasta pesii täällä.

Oli surullista lukea, että keskustan puoluekokous on päätynyt kannattamaan laulujoutsenen "kannanhoidollisen" metsästyksen sallimista. Savon Sanomat on tietenkin samaa mieltä keskustan kanssa. Perustelu on käsittämätön: Koska laulujoutsen - myyttiemme, kansanperinteemme ja kulttuurimme tärkein lintu - oli metsästyksen ja pesien ryöstelyn takia 1900-luvun alkupuolella melkein hävinnyt sukupuuttoon, suojelun ansioista pelastunut lintu onkin nyt "tulokaslaji"!

Salametsästystä on esiintynyt jo vuosia. Menneiden aikojen itäsuomalaisille joutsen oli pyhä lintu. (Nykyisinhän sana "pyhä" herättää usein huvittuneisuutta, jos ei pilkkaa.) Itse en lapsena osannut edes haaveilla joutsenen näkemisestä. Sydän lyö muutaman ylimääräisen lyönnin joka kerta, kun joutsenpari lentää pihan yli järvelle.

Levollista heinäkuuta!

Wishing you all a blessed and safe July!

Porkkanamuffineja - Carrot muffins

Blogiystävä Railan kanssa on tänä syksynä puhuttu kuivakakuista ja muffineista. (Kaikkien jouluihmisten kannattaa muuten tutustua Railan kauniiseen ja tunnelmalliseen Joulukuusen juurella -blogiin!) Railan leipomissa porkkanamuffineissa on mausteina kanelia, kardemummaa ja neilikkaa. Seuraavaksi minäkin kokeilen joitain jouluisia mausteita.

Sunnuntaina leivottuihin muffineihin käytin K-Ruoan reseptiä. Mantelirouheen korvasin hasselpähkinärouheella, koska sitä sattui kotona olemaan. Muffineita tuli 18 eikä 12... ehkä mittaan ainekset aika suurpiirteisesti. :)

This year our carrot harvest was bigger than ever. :) Now we need to invent many new ways to use those carrots. Four of them went into these muffins, together with cinnamon and chopped hazelnuts. Cream cheese topping with a splash of lemon juice and sprinkled with chopped hazelnuts. I don't have a muffin tin but they came out rather well.

❤

2017 revisited, part 3

From autumn to winter. We had the cloudiest autumn in living memory, but I have chosen mainly sunny photos. Just because. :)

Good time with family and friends, nature's beauty, Christmas preparations...

Syksyn hehkusta talven harmauteen. :)

No added saturation, just some great evening light:

Berries (toxic to humans) of Maianthemum bifolium, false lily of the valley or May lily. Its Finnish name is oravanmarja, "squirrel berry". :)

LuontoPortti on varmaan tuttu sivusto kaikille. Tänään löysin hauskan ja hyödyllisen ruotsalaisen sivuston Den virtuella floran. Tiesin, että oravanmarjan ruotsinkielinen nimi on ekorrbär, mutta en tiennyt, että se on Norjassa maiblom ja Tanskassa majblomst.

"The quiet transition from autumn to winter is not a bad time at all. 

It's a time for protecting and securing things 

and for making sure you've got in as many supplies as you can."

(Tove Jansson)

Nenäpäivän mustarastas

Omnomnom

Maaliskuussa kuvasin liito-oravan pihapuussa. Toinenkin yllätysvieras oli liikkunut pihapiirissä viime vuoden aikana. Joulukuisessa postauksessani pohdiskelin mitä jälkiä nämä voisivat olla. Luulen että ne ovat sittenkin ahman jäljet. Ahmoja on havaittu kuntamme alueella. En tiedä miten tavallista on, että ne kulkevat asutun talon pihalla. :)

Kuvassa näkyvästä tyynystä ja sen kavereista lisää seuraavassa postauksessa... Mukavaa viikonloppua! ♥

As always, I will try to visit you as soon as I can.

Thank you for your patience. Have a great weekend!

xx