Mänty

 

MÄNTY

Kristiinan kuvahaasteessa kuvien aiheet alkavat tässä kuussa tietenkin m-kirjaimella. 

Minulle m-aiheita pulpahtaa mieleen niin paljon, etten osaa valita. 

Niinpä postailen, varsinaisen kolmen kuvan postauksen lisäksi, 

m:llä alkavia kuvia koko maaliskuun... tai ainakin yritän. :)

Kommenttiosio on auki ja kiitän jo etukäteen kommenteistanne. 

Koetan ehtiä vastavierailuille pikaisesti, mutta tässä kuussa on niin paljon kiireitä, ettei se välttämättä onnistu.

Kotikuusen viimeiset kyyneleet

Viime viikonloppuna kesä vaihtui loppukesäksi. Viileiden, kirkkaiden öiden jälkeen järvellä on sumua ja sumussa siintävät nousevan auringon rantamme isoista kuusista luomat varjot. Linnut alkavat kerääntyä yhteen ja valmistella matkaa kohti etelää.

Pihassamme kasvaa itsenäisen Suomen ikäisiä kuusia. Kevättalvella niistä joitakin kaadettiin. Niiden juuret olivat vaurioituneet vuosikymmenien kuluessa pihassa liikkuneiden koneiden tai autojen renkaiden alla. Viime vuosien kovissa tuulissa kuusenlatvoja oli jo katkennut. Kotikuusten muistoksi juotiin kahvit.

Vaihtelu virkistää kotipihassakin, ja uudet, hieman avoimemmat ja valoisammat näkyvät virkistävät, vaikka samalla kuusten kohtalo surettaa. Kun kesällä huomasin pihkapisaroita kuusen kannossa, minuakin alkoi itkettää. 

Kotikuusen viimeiset kyyneleet.

Ennen puun kaatamista sen kylkeen pitää koputtaa kirveen hamaralla, jotta puun sielu ehtii poistua.

Uskontotieteilijä ja pappi Risto Pulkkinen on tutkinut suomalaista muinais- ja kansanuskoa. Pulkkisen mukaan uhripuita ja pyhiä lehtoja on ollut kaikilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Pyhien puiden juurelle tuotiin lahjoja. Lehtipuiden kautta saattoi saada yhteyden jumaliin ja haltioihin. Esimerkiksi kuusi ja mänty taas olivat vainajien puita.

Kiinnostavaa luettavaa:

Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko. Samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus 2014)

Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko (SKS Kirjat 2018)

EDIT 25.8. Unfortunately these books seem to be available only in Finnish.

Tässä postauksessa on kuvia myös männynoksista, koska rakastan mäntyjäkin. :)

Muistakaa halata puita, tällä viikolla ja myöhemminkin! :)

Ja muistakaa, että jos haluatte suojata varttuneita kuusia metsässänne tai pihapiirissänne, jättäkää niiden suojaksi kasvillisuutta. Esimerkiksi kirjanpainajat (Ips typographus) valitsevat uhreikseen auringon paahteesta kärsiviä puita. Ne eivät iske varjossa oleviin eivätkä (yleensä) terveisiin puihin, jotka pystyvät puolustautumaan hyönteisiä vastaan pihkanerityksellä.

Lääkäri ja kirjailija Joel Haahtela on kirjoittanut suhteestaan puihin Suomen Luonto -lehdessä 5/2019 ja päättää kirjoituksensa näin: 

Me kaikki kuolemme, maadumme, meistä tulee tomua, ja lopulta kenties puita. Minkälainen puu sinusta tulee? Tuleeko sinusta kirsikkapuu kesäiseen puutarhaan vai käppyräinen mänty tunturin rinteelle? Peruskuusi? Kenties joen ylle kaartuva hopeapaju, jonka oksat viistävät vettä? Vai tuleeko sinusta jättimäinen tammi, joka saa kasvaa villisti, vapaasti ja rauhassa, ja jonka oksilla lapset vielä satojen vuosien päästä kiipeilevät?

Hyvää Suomen luonnon päivää lauantaina 26.8.!

Puunhalausviikko 22. - 28.8.2022

Puunhalausviikko lähestyy!

Osallistuminen on helppoa. Etsi lähiympäristöstäsi puu, josta pidät. Se voi olla itsessään kaunis, tehdä vehreydellään paikasta viihtyisämmän, se voi olla pieni tai suuri, vanha tai nuori, kuten halaajansakin. Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Ajankohdan voi jokainen päättää itse. Puita voi halata esimerkiksi juoksulenkillä, sieniretkellä tai kiireisen työpäivän päätteeksi. Ja tietysti puita voi halata kaikkina muinakin viikkoina. :)

Viherympäristöliiton sivustolta löydät toimintavinkkejä puunhalausviikon viettoon sekä tietoa puiden merkityksistä ja hyödyistä. Puunhalausviikon logon ja erilaisia materiaaleja voi ladata sivulta Materiaalit. Voit myös jakaa oman puunhalauskuvasi ja -kokemuksesi sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko #trädkramarveckan. Tunnisteella löydät myös muiden ottamat halauskuvat Instagramista ja Twitteristä. Puunhalausviikolla on oma Instagram-tili @puunhalausviikko.

Tämä juliste isommalla resoluutiolla osoitteessa https://www.vyl.fi/site/assets/files/4348/puunhalausviikko_juliste_print.pdf

Halaa puuta ja juhli Suomen luontoa 27.8.2022!

Elokuun viimeisenä lauantaina juhlitaan Suomen luonnon päivää. Päivää voi viettää monella tavalla: lähde liikkeelle luontoon ja halaa puuta, liputa Suomen luonnolle, kutsu kaverisi mukaan tai järjestä oma tapahtuma - tyyli on vapaa. Jaa tunnelmasi #luonnonpäivä #liputanluonnolle. Katso lisätiedot Suomen luonnon päivän sivuilta.

Jaa tietoa puunhalausviikosta! :) Materiaalit ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Nämä kuvat on suunnitellut Julia Prusi.

🌲💚🌳

Metsäpoluilla - Through the woods

Rauhaisaa viikonloppua!

Have a lovely weekend!

Harcourt Arboretum - Alppiruusujen ystävän taivaassa

Hei taas! Yksi toukokuisen Oxfordin-matkan kohokohdista oli vierailu Harcourt Arboretumissa noin 10 km Oxfordista etelä-kaakkoon. Etukäteen jännitti kuinka säät vaikuttaisivat alppiruusujen kukintaan. Onni oli mukana, rhodoja oli paljon kukassa, joidenkin harvojen kukat olivat jo kuihtumassa ja paljon näkyi pensaita vielä nupulla. (Nämä kuvat on otettu 16. toukokuuta, iltapäivällä.)

Arboretum on ollut osa Oxfordin yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa vasta vuodesta 1963, mutta se on perustettu jo 1835. Alla näkyy yksi puiston ihanista mammuttipetäjistä... tai siis pieni osa siitä. :) Ne on tuotu Kaliforniasta 1850-luvulla.

Lisää tietoa arboretumista löytyy puutarhan sivulta, jolta löytyy myös tämänkeväinen kartta. (Saapa nähdä miten nämä karttalinkit toimivat myöhemmin, toivottavasti ne johtavat aina päivitetylle, senhetkiselle sivulle.)

Alla näkyy puutarhan opaskirjasesta kopioitu kartta. Opaskirjasen voitte nähdä tässä kesäkuisessa postauksessa ja kaikki Oxford-aiheiset postaukseni aukeavat tästä linkistä. Tästä tulikin mieleen, että Blogit.fi-sivuston aihehaku toimii muuten todella hyvin. Ennen matkaa etsiskelin juuri Oxford-aiheisia postauksia ja löysin useita mielenkiintoisia postauksia ja blogeja.

Arboretum on reilut puoli neliökilometriä kooltaan, mutta nähtävää on niin paljon, että lyhyellä iltapäiväretkellä ehdimme ihailla pääasiassa vain alppiruusualuetta!

Alppiruusuja, atsaleoita ja havupuita... aivan ihanaa!

Tämä eri havupuiden muodostama korkea "seinä" oli todella vaikuttava:

Mikä puu! :)

Osa isoistakin alppiruusuista oli vasta nupulla.

Useimmat magnoliat olivat jo kukkineet...

Myös kamelioiden kukinta oli jo ohi.

Sää oli pilvipoutainen, mutta valaistus vaihteli.

Halesia carolina 'Rosea'. In English: Snowdrop tree. Suomeksi karolinanvitikellopuu tai lumikellopuu. :)

Ihanaa kesäpäivää!

Have a lovely day!