Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. 🤎 From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!
Hyvää huomenta! Repolaisen ihana värihaaste jatkuu sinisellä värillä.
Kaikki taitavat pitää sinisestä. Se on yksi minunkin lempiväreistäni ja sitä löytyy myös vaatteistani. Tähän postauksen valitsin kuitenkin kuvia luonnosta ja lisään väliin muutaman astian/sisustusesineen.
Sää on useimmiten pilvisempää kuin säätiedotuksessa on luvattu. Niin nytkin. Lämpötilat ovat kuitenkin jo aika miellyttäviä. Eilen meni täällä rikki 10 asteen raja. :)
Hyvää huomenta! Olinkin ajatellut postata näin pääsiäisen edellä kuvan keltaisesta lempimukistani ja sitten ilmestyi Repolaisen värihaastepostaus, jossa tällä kertaa etsitään keltaista väriä.
Mitä keltaista on sun elämässä - riittää yksikin asia, mutta saa niitä olla paljonkin! Kerro/kuvaa omalla tavallasi!!
Minulla ei taida olla keltaisia vaatteita ollenkaan, paitsi turvasaappaat. :) Keltaista ei löydy pihaltakaan kuin satunnaisesti, mutta jotkin lempiastiani ovat keltaisia. Lempisävyjäni keltaisessa ovat ehkä hempeä sitruunankeltainen ja pirteä auringonkeltainen. Onhan tämäkin kukkanen kuin itse aurinko!
Pitkäaikaiset lukijani ovat jo nähneet useimmat näistä kuvista. Minulla on pilvipalvelussa melkein neljännes-teran verran kuvia, joten uusien kuvien ottamisen sijaan käytän arkistoani. Keltaisia kukkia on nähty reissussa...
Suomen luonnossa on paljon keltaisia kukkia:
Syksyn vähenevässä valossa värikkäät lehdet ilahduttavat:
Tiedän jo nyt, että tästä postauksesta tulee yksi suosikeistani. Kristiinan kuvahaasteessa oli tälle viikolle erityisen hauskat aiheet, joista ainakin minun mielessäni muodostui levollinen, mietiskelevä kokonaisuus. :) Pidän myös kuvien väreistä.
13.2. Keramiikka. Ensimmäiseen kohtaan minulla oli useita ehdokkaita, joista valitsin eteläkorealaisen ystävän lähettämän kahvittelukuvan. En osaisi kuvitella kauniimpaa kuppia ja kakkulautasta.
14.2.: Kuten hyvin tiedetään, on kataja Suomen kansan vertauskuva. :) Näin kirjoitti Juhani Aho vuonna 1891:
KATAJAINEN KANSANI
Ei ole suinkaan sattuman oikku, että
juuri me suomalaiset olemme tänne Suomenniemelle pysähtyneet ja täällä näihin
päiviin saakka pysyneet.
(...)
Suomalaiset, ne olisivat kai nekin löytäneet mehevämpiä maita, joissa rieska ja hunaja vuotaa. Mutta heidän halunsa näyttää aina vieneen heitä kuta karuimmille
maille. Ihan kuin uhalla he ovat hakeneet
kuivia kankaita, veteliä soita ja synkkiä
routapohja-korpia.
On niitä, jotka ovat sanoneet sitä pakolliseksi siirtymiseksi muiden väkevämpien
tieltä. Minä luulen, että se on ollut esi-isiemme käytännöllisin kuninkaan-ajatus.
He ovat tunteneet omien sivujensa sitkeyden, ja siinä, missä toisten selkäranka olisi
rusahtanut poikki, siinä on h e i d ä n selkärankansa vain voimistunut. Kuokka on
ollut heidän miekkansa ja sillä ovat he valloittaneet itselleen maan, jonka voittajakin
on tunnustanut heidän omakseen. Minkä
nimellinen hän lienee milloinkin ollut, puhuipa hän ruotsia, tanskaa tai venäjää, lopputulos taisteluista on ollut se, että taistelutanner jäi suomalaisille itselleen. Ulkolaisille uudisasukkaille on se ollut liian kova
pähkinä purra. Ja niin se on vieläkin. Jos
me ojentaisimme sen vieraalle ja sanoisimme: »tuoss' on . .
. tule ja ota!» —
niin ei hänessä
kuitenkaan olisi sen ottajata.
Sentähden me kaikesta huolimatta saatamme istua jotenkin rauhallisina ja mitään
hätäilemättä, »vaikk' onni mikä tulkohon».
Me saatamme tyynesti kuunnella taivaan
tuulien huminata, niinkuin kataja kivisellä
mäellä. Ylä-ilmoista iskevä ukkonen musertaa pirstaleiksi korpikuusen, mutta katajikkoon se tupsahtaa voimatonna. Sotaratsut ajavat siitä ylitse ja kanuunavaunujen
rattaat saattavat taivuttaa sen maata myöten. Mutta kataja ei katkea. Ei synny verihaavaa, ei tule luun vikaa. Kun meteli on
ohitse, ojentaa pieni puu lyhyen jäntevän
vartensa ja oksa risahtaa oksalle: »kasva sinä
sinnepäin, minä kasvan tänne». Eikä kestä
kauvan, ennenkuin on jo jalkain jälki ja
pyöräin uurtama ura peitossa. Ja kun yliajaja huomenna hakee eilisiä jälkiään, ei
hän enää niitä löydä. Tie on kasvanut umpeen ja katajikko näyttää koskemattomalta.
Niiden meidän veljiemme viljelyksiin,
jotka ovat asuinsijoikseen hakeneet pehmeämpiä peltomaita, ovat uurrokset tunkeneet syvemmälle. Mutta juuri se, että me
valitsimme kovimman kallioniemekkeen,
jossa ainoastaan meidän kaltaisemme katajat voivat kasvaa, se oli meidän suurin viisautemme. Se Mooses, joka meidät tänne
luvattuun maahamme johti, hän ymmärsi
sen sitkeyden voiman, joka piili hänen kansansa katajuudessa.
Valitettavasti minulla ei ole kiinnostavia kuvia katajista. Näissä seuraavissa kuvissa sen sijaan saattaa olla katajiakin. :)
Hei taas ja ihanaa syksyistä lauantaita! Tänään leppoisa tuuli puhaltaa etelästä ja aurinkokin välillä pilkahtaa pilvien lomasta.
Yksi synkän koronapandemian iloista ovat olleet palapelit. Clementonin "Venice evening sunset" (6000 palaa) on varmaan hienoin palapeli, jonka tulen koskaan kokoamaan. Sen valmistuttua oli hieman tyhjä olo: mitä nyt? :) Päätin kokeilla kolmiulotteista palapeliä. Tilaamani pelin aiheena on "Downton Abbey" eli ihastuttava Highclere Castle eteläisessä Englannissa. TV-sarja ei oikeastaan ollut suosikkini, mutta kuvauspaikkana toiminut rakennus on aivan huikean hieno.
Tämä Wrebbit-palapeli on valmistettu Kanadassa ja siinä on 890 (en ole laskenut :)) vaahtomuovitaustaista palaa.
Puu tai pahvi olisivat minusta arvokkaampia materiaaleja, mutta ehkä painavammista paloista koottu linna ei pysyisi niin hyvin kasassa. :)
Pakkauksen mukana tulevaa ohjetta seuraten linnan kokoaminen on helppoa. Ensin kootaan litteät osat ja sitten rakennetaan.
Tämä peli on hieman kalliimpi kuin yllä mainitsemani 6000 palan peli, ja sanoisin, että rahalle saa enemmän vastinetta tuossa perinteisessä pelissä, mutta tähänkin tulee riippuvuus - täytyy taistella itsensä kanssa, jotta pystyy keskeyttämään kokoamisen ja jatkamaan myöhemmin. :)
Ottamani kuvat eivät tee oikeutta pelin tarkoille yksityiskohdille. Henkilöiden kasvojen pituus on noin 2 mm, mutta jos tuntee TV-sarjan hahmoja, heidät tunnistaa vaivatta.
Highclere Castle sijoitsee Hampshiressä, noin 70 km Lontoon keskustasta länteen. Paitsi Downton Abbey myös Kyllä Jeeves hoitaa -sarjaa on kuvattu siellä. Pitäisikin katsoa verrattomia Jeevesiä ja Woosteria uudelleen ja tarkkailla tapahtumapaikkoja.
Highclere Castle on (English) country house, siis kakkosasunto maaseudulla. Country house ei yleensä ole linnoitettu, ja hyvä käännös sille olisi usein "kartano". Linnoitettu country house on castle, mutta myös linnoittamaton country house, kuten esimerkiksi juuri H. C., voi olla nimeltään castle. :)
Linnan on suunnitellut Charles Barry, joka oli myös Britannian parlamenttitalon (Palace of Westminster) pääarkkitehti. Linnan puistolla on yli tuhatvuotinen historia. Lancelot "Capability" Brownin suunnittelemista puistoista ainakin Blenheim Palace ja Highclere Castle ovat pukettilistallani, unelmieni käyntipaikkoja.
Castle Geek -bloggari Maria on muuten tehnyt H. C.:stä kauniin postauksen.
Briefly in English: I completed this lovely 890-piece 3D jigsaw puzzle - a replica of the magnificent "Downton Abbey" - already some weeks ago. Completed, it's dimensions are 42 cm x 38 cm x 29 cm. The details are amazing.
Thank you for your comments! Stay safe and well!
Linnan nykyiset asukkaat ovat Carnarvonin kahdeksas jaarli ja kreivitär. Lady Carnarvon on näköjään julkaissut viime vuonna kirjan Christmas at Highclere: Recipes and Traditions from The Real Downton Abbey, josta löytyy kuvia tästä jutusta. Näyttää oikein tunnelmalliselta.
Kirjan kuvat saivat minut niin jouluiselle mielelle, että päätin lisätä tähän kaksi videota, jotka olin ajatellut postata lähempänä joulua. Näistä saa inspiraatiota myös syksyiseen kotiin, jos ei halua ajatella vielä joulua. :)
En ole koskaan ostanut kyseisestä yrityksestä (Zara Home) mitään, ja tiedän että sekä yritys että nämä videot ovat saaneet myös varsin kriittisiä arvioita. Minusta näistä videoista saa kuitenkin paljon aivan ihania ideoita, joita voi kotonaan toteuttaa ostamatta mitään uutta. :)
YouTube ehdotti minulle myös tätä vanhempaa videota. Sekin on kaunis, vaikka taustamusiikki soi mielestäni liian kovaa.
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille. Kiitos kommenteistanne, tulleista ja tulevista. :) Tulen vastavierailulle heti kun ehdin.
