Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

NÀytetÀÀn tekstit, joissa on tunniste minun suosikkini. NÀytÀ kaikki tekstit
NÀytetÀÀn tekstit, joissa on tunniste minun suosikkini. NÀytÀ kaikki tekstit

23.10.2026

Lempijoululauluni

 


Olin jo pitkÀÀn miettinyt seinÀlle jotain jouluaiheista kehystettyÀ tekstiÀ. Ainakin verkkokaupoista saisi tilattua monenlaisia julisteita, mutta pÀÀtin tulostaa tekstin itse ja ensimmÀiseksi versioksi valitsin sanat yhdestÀ lempijoululauluistani, "En etsi valtaa, loistoa". Jean Sibeliuksen sÀveltÀmÀn laulun Zacharias Topeliuksen sanoihin voitte kuunnella tÀÀllÀ. Ihanan suomennoksen tekijÀ on tuntematon; sitÀ on joskus arveltu Martti Korpilahden tai Aino Suonion tekemÀksi.

YLEn artikkelin mukaan "suosittu joululaulu otettiin uudelleensanoitettuna virsikirjaan vuonna 1986. Suomalaiset eivĂ€t ole ottaneet nurkumatta vastaan 1980-luvun virsikirjauudistuksen versiota tekstin suomennoksesta. [...] Esimerkiksi laulun kolmannen sĂ€keistön vaikuttava "Luo köyhĂ€n niin kuin rikkahan saa, joulu ihana" on suomennettu "Jo, joulurauha, saavu, jÀÀ nyt joka sydĂ€meen". Monelle tĂ€mĂ€ idea joulun saapumisesta köyhÀÀnkin taloon on joululauluversion punainen lanka". 

NiinpÀ, en todellakaan ymmÀrrÀ, miksi hienot, vanhat sanoitukset tÀytyy "uudistaa" latteiksi ja mitÀÀnsanomattomiksi. :)




TauluseinÀllÀni on myös kaksi joulukorttia kehystettyinÀ. TÀllÀ hetkellÀ kortit ovat Annariikka Qvistin viehÀttÀviÀ kuvia. Valitettavasti nÀiden Ikean kehysten mittasuhteet ovat hieman kummalliset ja kortteja piti kaventaa, jotta ne mahtuivat kehyksiin. Olisi oikeastaan pitÀnyt ottaa korteista kopiot ja kehystÀÀ vain ne.

Finlandia-kuulien vÀrit sopivat hyvin tÀmÀn postauksen loppuun. :)





Tuttuun tapaan kommenttiosio on auki tÀÀllĂ€. 
LĂ€mmin kiitos kommenteistanne!
Mukavaa viikonloppua!


đŸ€Ž


LisÀys illalla 23.10.:
Olipa taas niin kiinnostava perjantai-illan Ukraina-Raportti, 
ettÀ tÀytyy suositella sitÀ tÀÀllÀkin.
Jakson voi katsoa Permanto-palvelussa tai YouTubessa.



11.10.2026

Viisi vuodenaikaa :)

 


HyvÀÀ huomenta! Eilen lauantaina satoi parin minuutin ajan ohuesti rÀntÀÀ. :) SiitÀ tulivat mieleen vuodenajat ja nÀmÀ kollaasit, jotka on tehty kaukaisena ensimmÀisenÀ blogivuotenani. PidÀn niistÀ vielÀkin ja voin ne hyvin postata, koska suurin osa teistÀ nykyisistÀ lukijoista ei varmaankaan ole niitÀ nÀhnyt. :)

Aikaisemmin ajattelin vuoden kierron kulkevan nÀin kevÀt-kesÀ-syksy-talvi. Nyt kuitenkin talvi saattaa alkaa tÀÀllÀkin vasta joulun jÀlkeen, joten vuosi meneekin nÀin: talvi-kevÀt-kesÀ-syksy-joulu. Joulu on tarpeellinen vuodenaika, koska muuten syksy kestÀisi enemmÀn kuin neljÀ kuukautta... ja se olisi aika pitkÀ aika. :) Alkusyksy on ihanaa aikaa, mutta jos lunta ei sada, loka-, marras- ja joulukuukin ovat pimeitÀ ja hieman ankeita kuukausia.

Ihanaa sunnuntaita kaikille!







(Kommenttiosio auki tÀÀllÀ.)


30.5.2026

Armas aika, suloinen suvi




Hei taas! Toivottavasti kaikki olette jo saaneet sopivasti sadetta. TÀmÀn postauksen kuvat on otettu ennen viime pÀivien sateita, jotka ovat saaneet luonnon viheriöimÀÀn ihanasti. ViileÀ sÀÀ ei ole haitannut ollenkaan, koska se saa alkukesÀn raikkaan vihreyden sÀilymÀÀn pidempÀÀn.

Ihanaa ettÀ koulujen pÀÀttÀjÀispÀivÀÀ saadaan viettÀÀ kauniissa sÀÀssÀ. (Ainakin tÀÀllÀ ItÀ-Suomessa aurinko paistaa pilvettömÀltÀ taivaalta.) TÀstÀ tulikin mieleeni, ettÀ en lakkaa ihmettelemÀstÀ sitÀ, ettÀ opetusministerimme kampanjoi koulun kesÀlomien siirtÀmiseksi myöhemmÀksi, vaikka varsinkin opettajat ja suuri osa perheistÀ sitÀ vastustavat. Opetusministerin luulisi ja toivoisi ajavan koulutuksen ja sivistyksen etua eikÀ vaikkapa elinkeinoelÀmÀn. "Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinÀ ja yhteiskunnan jÀseninÀ sekÀ opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja." Opetuksen korkea taso sekÀ pÀtevien ja motivoituneiden opettajien halukkuus alalle ovat Suomen tulevaisuuden perusta.

Erityisesti minua ihmetyttÀÀ matkailualan etu kesĂ€lomien myöhentĂ€misen perusteena. Miksi koko yhteiskunnan aikatauluja pitĂ€isi muuttaa yhden toimialan vuoksi, varsinkin kun turismin haittoja (ympĂ€ristö- ja ilmastovaikutukset, ruuhkat, luonnon ylikuormittuminen, roskaaminen, hintojen nousu, kulttuurin kaupallistuminen...) on koettu jo Suomessakin? 

TÀmÀn olen kirjoittanut jo varmasti monta kertaa, mutta henkilökohtaisesti pidÀn alkukesÀÀ vuoden kauneimpana aikana ja soisin myös koululaisten saavan nauttia valosta ja luonnon herÀÀmisestÀ.

Ja kuten blogiani seuranneet tietÀvÀt, toivon erityisesti, ettÀ koululaiset saavat kirmata kesÀlaitumille Suvivirren suloisten sÀvelten kaikuessa. :)




IhmettelenpÀ samalla kertaa muutakin. MaakuntalehdessÀmme on joskus yllÀttÀvÀn tiedostavia kirjoituksia. MitÀ arvelette kolumnin nimeltÀÀn "Puutarha on elÀmÀn ja kuoleman taistelutanner" kÀsittelevÀn? Kirvoja, lehtikotiloita, kasvien elintilaa, kitkemistÀ? :) Ehei, puutarha-aiheisen kolumnin kirjoittaja oli saanut noin 350 sanan tekstiinsÀ mahtumaan noitavainot, roviolla polttamisen, vallan ja vastakulttuurin, yhteiskuntajÀrjestelmien nousun ja tuhon, talonpoikien verotuksen, ylimystön mahtailun, työntekijöiden nÀkymÀttömÀn työn, siirtomaamahtien harjoittaman riiston ja kaikenlaisen eriarvoisuuden ylipÀÀtÀÀn. :)

Kolumnisti tunnustaa kuitenkin rakastavansa puutarhanhoitoa ja kirjoittaa lopuksi viisaita sanoja siitÀ, kuinka puutarhanhoito on jatkuvaa keskenerÀisyyden ja epÀvarmuuden sietÀmistÀ. Puurtamisen tuloksia emme voi etukÀteen tietÀÀ ja ehkÀ vasta jÀlkipolvet nÀkevÀt ne. Silti jatkamme muokkaamista ja kylvÀmistÀ.




PÀÀrynÀpuut kukkivat tÀnÀ vuonna hyvin meillÀkin.




Edellisvuoden orvokkien siemenistÀ syntyy joka kevÀt uusia söpöjÀ kukkasia. NÀmÀ kaikki ovat kasvaneet urheasti melko kuivalla paikalla. Ne olisivat varmasti isompia ja rehevÀmpiÀ, jos sadetta olisi saatu aiemmin.

Kollaasin keskimmĂ€inen orvokki on parvekelaatikosta, tĂ€mĂ€nvuotinen tarhaorvokkiostos, Viola × wittrockiana 'Cool Wave'.




Rentukat ovat pirteitÀ vÀripilkkuja.




KeskenerĂ€isyyden ja epĂ€tĂ€ydellisyyden sietĂ€misestĂ€ tuli mieleeni, ettĂ€ vaikka ihailen suuresti siistejĂ€ puutarhoja rajattuine kukkapenkkeineen ja kantattuine kĂ€ytĂ€vineen, taidan kuitenkin pitÀÀ eniten hieman rennommin hoidetuista pihoista. Pyysin "tekoĂ€lyĂ€" (vaikka muuten alan vĂ€lttÀÀ sen kĂ€yttöÀ) kuvailemaan tĂ€llaista ihmistĂ€ ja sain seuraavan vastauksen:

Ihminen, joka viihtyy luonnonmukaisessa ja vĂ€hĂ€n rĂ€nsistyneessĂ€kin puutarhassa, arvostaa usein enemmĂ€n tunnelmaa, elĂ€vyyttĂ€ ja aitoutta kuin tĂ€ydellistĂ€ kontrollia. TĂ€llainen puutarhamaku voi kertoa esimerkiksi seuraavista piirteistĂ€: 
  • Luontosuhde on tĂ€rkeĂ€: villiintynyt kasvusto, sammal, vanhat omenapuut tai vĂ€hĂ€n huojuvat kukkapenkit voivat tuntua elĂ€viltĂ€ ja rauhoittavilta.
  • Estetiikka kallistuu romanttiseen tai boheemiin: tĂ€ydellisen siistit linjat eivĂ€t vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ tunnu yhtĂ€ kiinnostavilta kuin kerroksellisuus ja ajan jĂ€ljet.
  • KĂ€rsivĂ€llisyys ja hyvĂ€ksyntĂ€: kaiken ei tarvitse olla jatkuvasti “viimeisteltyĂ€”. Luonnon annetaan tehdĂ€ osa työstĂ€.
  • Ekologiset arvot: luonnonmukainen puutarha houkuttelee pölyttĂ€jiĂ€, lintuja ja muuta eliöstöÀ, eikĂ€ vaadi yhtĂ€ paljon kemikaaleja tai jatkuvaa trimmausta.
  • Nostalgia ja tarinallisuus: vanhat rakenteet, kuluneet penkit tai rehevĂ€ksi kasvanut piha voivat herĂ€ttÀÀ muistoja lapsuudesta, mökkeilystĂ€ tai vanhoista maalaistaloista.
  • Luovuus ja individualismi: tĂ€llainen puutarha ei aina noudata “oikeita” puutarhasÀÀntöjĂ€, vaan nĂ€yttÀÀ omistajansa nĂ€köiseltĂ€.

Moni myös kokee, ettĂ€ hieman villi puutarha tuntuu psykologisesti lempeĂ€mmĂ€ltĂ€ kuin tĂ€ysin hallittu ympĂ€ristö — siellĂ€ saa itsekin olla keskenerĂ€inen.

Tyylillisesti tĂ€llainen maku liittyy usein esimerkiksi: 
  • englantilaiseen cottage garden -perinteeseen
  • metsĂ€mĂ€iseen puutarhaan
  • permakulttuuriin
  • vanhoihin maatilapihoihin
  • romanttiseen tai rustiikkiseen estetiikkaan 
Se ei yleensÀ tarkoita vÀlinpitÀmÀttömyyttÀ. Usein kyse on siitÀ, ettÀ ihminen nÀkee kauneutta myös epÀtÀydellisyydessÀ ja luonnon omassa rytmissÀ.

Aamen! :)




Suuri kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseeni.
TÀhÀn postaukseen ei voi jÀttÀÀ kommenttia.

Ihanaa kesÀkuun alkua kaikille!





21.4.2026

Haasteita ja hurahduksia




Terve taas! Huhtikuu on kÀÀntynyt loppupuolelleen. SÀÀt ovat olleet aurinkoisia. Ilma on melko kuivaa, kuten kevÀisin kuuluu ollakin, ja monenlaisia ulkotöitÀ on saatu tehdyksi. En tiedÀ johtuuko se kuivuudesta, mutta varsinkin aamuisin ja iltaisin ilma on aivan ihanan raikas.

TÀllÀ postauksella osallistun kahteen kuukausihaasteeseen. Rimasan huhtikuun haasteessa etsitÀÀn "kolmea arkiruokaa, joihin aina palaat". EnsimmÀiseksi olen valinnut erilaiset salaatit. YlÀkuvan tomaatit ja kurkut ovat suosikkikasviksiamme, tuoretta ruohosipulia ja persiljaa ripottelen melkein kaikkialle silloin, kun niitÀ on. Myös fetajuusto maistuu kaikille.

Erilaiset pavut ovat yksi suosikkiaineksistamme...




... samoin kuin tonnikala. TÀssÀ kuvassa ei ole kuitenkaan salaatti vaan kolmioleipien tÀyte odottamassa sekoittamistaan.




MeillÀ mennÀÀn syömisessÀ maku edellÀ... eikÀ niinkÀÀn terveellisyys. Hui, uskaltaako tÀllaista sanoakaan? :) Kasviksia yritetÀÀn toki syödÀ paljon. VÀrikkÀÀt kasvikset ilahduttavat sielua, mieltÀ ja kehoa.




Sitten tulevat erilaiset pastat. Kotona on niihin aina aineksia.





MeillÀ kÀytetÀÀn paljon pakastinta. Sinne sÀilötÀÀn heti aterialta ylijÀÀneet ruoat, jos niille ei ole kÀyttöÀ seuraavana pÀivÀnÀ jollain tapaa kierrÀtettynÀ. Pakastimessa on aina marjoja... joskus jopa itse kerÀttyjÀ. :) NiistÀ valmistuu hetkessÀ kiva jÀlkiruoka...




... tai niillÀ voi pÀÀllystÀÀ letut tai vohvelit.




Sitten siirrytÀÀn huhtikuun hurjuuksiin eli Repolaisen haasteeseen. TÀmÀ oli hieman vaikea. MinÀ en taida juurikaan hurjastella. Kahdessa asiassa kontrolli kyllÀ pettÀÀ hiukan. Toinen on kirjojen osto ja toinen kasvien. :)

Olen ostanut huhtikuussa kirjojakin, mutta kÀytettyinÀ. Minusta tuntuu, ettÀ joskus vuosikymmeniÀ sitten kirjat tehtiin kestÀmÀÀn. Vanhojen kirjojen ostaminen ja lukeminen uudelleen ja uudelleen tuntuu varsin ekologiselta... ei siis hurjuudelta ollenkaan.

Kasviostoksissa sen sijaan olen hurjastellut. Olin sormet nÀppÀimillÀ valmiina, kun kasvit tulivat myyntiin useimmiten kÀyttÀmÀssÀni verkkokaupassa. Posti toi tilaukseni eilen kotiin. Uudet tulokkaat vihertÀvÀt kauniisti. Koska luvassa on vielÀ lunta ja pakkasta, joudun siirtelemÀÀn niitÀ sisÀÀn ja ulos, mutta ei haittaa. Kasvit vain ovat niin ihania.

Olen aivan hurahtanut (tarha)kÀrsÀmöihin (Achillea). Ne tulevat somistamaan todella kuivalla ja paahteisella paikalla olevaa "istutusta", jossa erilaiset kÀrsÀmöt ovat jo osoittaneet elinvoimansa. Kanukkoja (Cornus) olen lisÀnnyt pistokkaista itsekin, mutta tÀnÀ kevÀÀnÀ teki mieli ostaa yksi jo isompi verikanukka. Minulla on tumma- ja punaversoisia kasveja. Haavemaailmassani niiden kavereiksi löytyy vihreÀ-, kelta- ja oranssiversoisia. Sellaisia jotka pÀrjÀÀvÀt meikÀlÀisessÀ ilmastossa... :)

Kuvassa nÀette myös herttavuorenkilpeÀ (Bergenia cordifolia) 'Snowtime'. Vuorenkilpien isot lehdet ovat hienot ja tÀmÀ valkoinen vÀri minusta erityisen tyylikÀs.




Hurahduksia on viime aikoina sattunut. 

Kerran avasin TV:n, kun kolmosella oli menossa Kotoisa. Kahdeksannen kauden toisessa jaksossa luotiin vanhasta, huonokuntoisesta mökistÀ aivan ihana lomaparatiisi. Nyt olen katsonut melkein kaikki kolmen Katsomossa olevan kauden jaksot. Olen nÀhnyt kauniita (ja varmaan aika kalliita) sisustuksen tai puutarhan uudistumisia, mutta mainitun jakson keltainen keittiö ja houkuttelevat makuuhuoneet ihastuttivat erityisesti. Vessastakin tuli upea. :)

Olen myös innostunut vohvelikankaasta... pyyhkeissÀ ja varsinkin kylpytakeissa. En ole koskaan erityisesti pitÀnyt vohvelikankaisten kylpytakkien tyypillisestÀ mallista (huputon ja V-aukkoinen), mutta materiaali on aivan vastustamaton ja itse voi ommella haluamansa mallin. Ostin lempivieraillemme valmiit kylpytakit ja seuraavan kerran, kun tarvitaan uusia pyyhkeitÀ, valintani on vohvelikangas. TÀmÀ ei ole mainos, vaan kerron omaksi ja muiden iloksi, ettÀ Eurokankaassa on Hanko-nimistÀ vohvelikangasta 18 eri vÀriÀ. :)

Muita tuoreita hurahduksiani ovat suolasuihke hiuksille (ostin Biozell-merkkistÀ, se on suomalaista, ja olen toistaiseksi ollut todella tyytyvÀinen), mustapippuri, tonnikalapasteija, lakkahillo, vaaleanruskea vÀri... No niin, eiköhÀn tÀmÀ nyt riitÀ! Ihanaa iltaa teille kaikille!

Ja vielÀ lÀmmin kiitos kommenteistanne, aiemmista ja tulevista!




TĂ€mĂ€ sievĂ€ kukkanen yllĂ€tti minut tĂ€nÀÀn paikassa, johon ei muistaakseni ole krookuksia istutettu. 





13.4.2026

KevÀÀn merkkejÀ

 


Ohhoh, lumet ovat (tÀÀllÀ ItÀ-Suomessakin) sulaneet melkein kokonaan jo huhtikuun alkupuolella. Peipot visertÀvÀt ja mustarastaat laulaa lurittavat. On ihanaa, ettÀ pihan kevÀttöihin on jo pÀÀsty ja lÀmmintÀ on ollut jo liki +14 astetta, mutta se ei ole ihanaa, ettÀ jo huhtikuussa on voimassa maastopalovaroituksia. Usein tÀhÀn aikaan on vielÀ reilusti lunta.

YllÀ olevassa kuvassa ponnistaa maasta jokin laukka. Istutin niitÀ tuohon eri lajeja. Saapa nÀhdÀ onko sieltÀ nyt noussut reippainta lajia ja muita alkaa tulla esiin myöhemmin. :)

Alla pieni tammi, jonka lehdet ovat sÀilyneet vihreinÀ koko talven.




Raidan kukat eivÀt ole juuri auenneet tÀmÀn kuvan ottamisesta (1. huhtikuuta).





Talven tuulissa putosi vanhasta koivusta oksa yhden alppiruusun pÀÀlle. Rhodon katkenneessa oksassa olisi ollut useita kukkanuppuja. Yksi niistĂ€ jaksoi melkein aueta maljakossa. Alppiruusujen ja havujen varjostus- ja kasteluvaihe oli aika lyhyt tĂ€nĂ€ vuonna. Nyt saisi kyllĂ€ sataa. 




JÀrven rannoilla on ollut sulaa jo pitkÀÀn esimerkiksi heinÀsorsien iloksi.




TĂ€mĂ€ söpöliini lienee lehtokurppa. Wikipedian mukaan se lentÀÀ vain kahdeksan kilometrin tuntinopeudella, joten se on maailman hitaimmin lentĂ€vĂ€ lintu. 




PÀÀsiĂ€istĂ€mme sulostuttivat ihanat hyasintit. 





Kuluneella viikolla on ollut viileitĂ€ öitĂ€. Pakkasta on tÀÀllĂ€ ollut -7 - -8 astetta. Sulan rantaveden pinta on jÀÀtynyt jĂ€mĂ€kĂ€ksi reilun sentin paksuiseksi jÀÀkuoreksi ja aamuisin olemme saaneet katsella ja kuunnella upeaa nĂ€ytelmÀÀ. 

JÀÀ alkaa laajentua auringon lÀmmittÀessÀ ja nousee pieniksi harjanteiksi. Aamun mittaan ohut jÀÀ sulaa ja painuu veden pinnalle, mutta sitÀ ennen rannoilla kaikuu ÀÀni, joka on vuoroin kuin vihellystÀ, kuiskausta, haukahtelua, pauketta ja jyrinÀÀ. On melkein vaikeaa uskoa, ettÀ noin ohut jÀÀkerros saa aikaan niin vaikuttavaa ÀÀntÀ. :)






JÀiden ihmettelyn lomassa voi ihastella myös joutsenten tanssia.







Luonnossa on loputtomasti ihailtavaa.








Kiitos kaikista, supermielenkiintoisista kommenteistanne edelliseen postaukseeni. TÀhÀn postaukseen ei voi jÀttÀÀ kommenttia. Pian tulossa ovat vastaukseni Repolaisen ja NÀpertelijÀn kuukausihaasteisiin. Ideat ovat jo valmiina ja kuviakin valittuna. :)

Kivaa uutta viikkoa!






8.3.2026

Maaliskuun haastevastaukset :)

 


HyvÀÀ naistenpÀivÀÀ!

KĂ€ydÀÀnpĂ€ suoraan asiaan: Repolaisen kuukausihaasteen aiheena ovat maaliskuun maut. Maaliskuussa odotetaan jo pÀÀsiĂ€istĂ€ (vaikka se useimmiten on vasta huhtikuussa) ja minulle pÀÀsiĂ€isen ykkösherkku ovat erilaiset rahkaleivonnaiset ja -jĂ€lkiruoat.




Maaliskuuhun ei muuten minusta liity mitÀÀn erityisiÀ ruokia. PÀÀtinkin laajentaa makuaihetta myös vÀreihin ja muotoihin. NiitÀkin voidaan kutsua maukkaiksi tai herkullisiksi. :) Maaliskuun vÀri on minusta vihreÀ. Olen viime vuosina tykÀstynyt siihen entistÀ enemmÀn ja vihreÀÀ löytyykin kodistamme sieltÀ tÀÀltÀ. TÀmÀ pieni kahvikuppi on yksi suosikkini; sen muotokin on minusta herkullinen.






Lapsuudessani syötiin jouluaaton ateria Krokus-lautasilta. Muilla aterioilla niitÀ ei muistaakseni kÀytettykÀÀn. Nykyisin kÀytÀmme useimmiten Teema-astioita, valkoisina tai punaisina...




... ja tĂ€nĂ€ talvena tapahtui se, mitĂ€ olin toiveikkaana odottanut: joitakin Teema-astioita on saatavana tummanvihreĂ€nĂ€! (Kuvassa nĂ€mĂ€ taitavat nĂ€yttÀÀ tummemmilta kuin ovatkaan.) VĂ€rin nimi on suomeksi "metsĂ€nvihreĂ€", englanniksi "hunter" (höh?). NĂ€mĂ€ mukit tulevat kĂ€yttöön ensi jouluna. 

Astiat on valmistettu Thaimaassa. Tarrat lÀhtivÀt hieman huonosti irti. TÀstÀ tulikin mieleen nÀppÀrÀ konsti, jonka opin vasta viime syksynÀ, kun taistelin kurkkupurkkien etikettien kanssa. (Purkit kullanvÀrisine kansineen ovat kivoja sÀilytysastioita keittiössÀ ja muuallakin.)

Etiketit irtoavat kaikista helpoiten, kun laittaa kuumaa vettĂ€ purkin sisĂ€lle ja kannen kiinni. Jos veden pinta yltÀÀ suunnilleen kanteen asti, myös siinĂ€ mahdollisesti oleva etiketin saa poistettua. Etiketti ei saa kastua. LĂ€mpö pehmittÀÀ liiman ja etiketti irtoaa vetĂ€mĂ€llĂ€. Purkin kylkeen jÀÀ liimaa, jonka voi poistaa öljyllĂ€. (MinĂ€ kĂ€ytĂ€n laventelintuoksuista vartaloöljyĂ€, joka jĂ€isi muuten kĂ€yttĂ€mĂ€ttĂ€. :)) Öljy saa vaikuttaa hetken, minkĂ€ jĂ€lkeen liiman voi pyyhkiĂ€ vaikka talouspaperilla. Lopuksi pesu astianpesuaineella. 

TÀllÀ vinkillÀ osallistun SelÀttömÀn puutarhurin vinkkihaasteeseen.




Sattumalta myös uuden ripsivÀrini hylsy on vihreÀ. On se vain herkullisen nÀköinen. :)




Kristiinan kuukausihaasteessa etsitÀÀn mietelauseita. "KyllÀ aika tavaran kaupitsee" on lausahdus, joka tulee minulla mieleen usein. Paljon on tavaroita tallessa... ja aika monelle löytyy jossain vaiheessa kÀyttöÀ. Nyt olemme sellaisessa vaiheessa omaishoidossa, ettÀ hoidettava nÀyttÀÀ syövÀn mieluiten kevyellÀ ja paksuvartisella muovilusikalla, vaikka tarttumis- ja otevoimaa muuten on vielÀ hyvin.

NÀmÀ piknik-aterimet ovat siis jÀlleen hyödylliset. Luulen ettÀ myös iloiset vÀrit piristÀvÀt.




VuosikymmeniÀ sitten olen saanut lahjaksi Kermansaven HeinÀ-aamiaissettejÀ. En vielÀkÀÀn oikein tiedÀ, pidÀnkö niistÀ vai en, mutta nyt keksin kÀyttöÀ lautaselle. Se toimii yöpöydÀllÀni tarjottimena vesilasille ja kÀsivoiteelle yms. Katsokaa kuinka hyvin se sopii kaveriksi Kirnu-kynttilÀnjalalle! :)

Vesilasin suojana on hillopurkin kansi. NÀitÀ erivÀrisiÀ ruudullisia kansia on tullut kerÀttyÀ talteen muutamia ja onpas mukavaa, ettÀ joskus niillekin tulee kÀyttöÀ. :)




Pehmoisen lumikinoksen jÀlkeen tulee kauhistuttava kuva...




... nimittÀin nÀkymÀ keittiön yhden laatikoston alimmasta laatikosta. :)

Rimasan keittiöhaasteessa etsitÀÀn tĂ€ssĂ€ kuussa keittiössĂ€ olevia tavaroita, joiden paikka olisi aivan muualla. Olen joskus kertonutkin, ettĂ€ keittiömme on aika pieni eivĂ€tkĂ€ sinne edes mahdu kaikki keittiöön kuuluvat tavarat vaan esimerkiksi kodinkoneita on myös "apukeittiössĂ€". 

Yksi hienoimpia asioita keittiössĂ€mme ovat laatikostot, joissa sĂ€ilytetÀÀn aterimia yms. Alimmissa laatikoissa sen sijaan on esimerkiksi roskapusseja, keittiön laitteiden kĂ€yttöohjeita, kuminauhoja yms. Yhteen laatikkoon oli kerĂ€tty teippirullia... ja sitten pÀÀtin sĂ€ilyttÀÀ siellĂ€ myös muuta sekalaista tavaraa, jolla ei ole tiettyĂ€ paikkaa ja nyt laatikosta löytyy esim. merkkausnauhoja, katkoterĂ€veitsiĂ€, pieniĂ€ meisseleitĂ€ ja työntömitta. NĂ€mĂ€ eivĂ€t ehkĂ€ keittiöön kuulu, mutta toisaalta löytyvĂ€t hyvin tarvittaessa. 

Aihetta olisi voinut lÀhestyÀ myös toisin: Yhden perheenjÀsenen mielestÀ keittiön vanhan lieden paikka olisi jo jÀteasemalla ja taloon pitÀisi hankki induktioliesi. MinÀ taas ihmettelen, miksi keittiössÀ on muovinen leikkuulauta, kun puisiakin on hankittu (ja tehty)... :)




Kaaoksen jÀlkeen tarvitaan hieman rentouttavaa vihreyttÀ. SitÀ kohden ollaan taas menossa. Luku- ja kahvihetkiÀ puiden siimeksessÀ, poutapilvien lipuessa sinisellÀ taivaalla.






TÀÀllÀ on tÀnÀÀnkin aivan ihana ilma, aurinkoinen ja lÀmmin. KevÀttÀ tulvii sisÀÀnkin, kun vain ikkunan avaa. Tuskin kevÀt vielÀ oikeasti on tullut, mutta nyt nautitaan! :)