TÀllÀ kertaa hieman erilainen postaus:
Siivoaminen ja kirjahyllyjen jĂ€rjestely kannattaa, tietenkin. :) Paremman siisteyden lisĂ€ksi etuna on, ettĂ€ löytÀÀ kiinnostavia kirjoja, joiden lukemisesta on jo kauan. Löysin hiljattain muun muassa Voitto Viron (1914–99, teologi, kirjailija, kÀÀntĂ€jĂ€) 1956 julkaistun teoksen Aina elĂ€mÀÀn asti - Kirja rakkaudesta ja avioliitosta. Itse kirjasta teen postauksen myöhemmin, mutta jo kirjan epigrafi antaa ajattelemisen aihetta:
Gunnar Reiss Andersen on onnellisen innoituksen vallassa muotoillut seuraavan ihmeellisen, suurenmoisen sÀkeen:
»ĂlĂ€ koskaan unohda hĂ€ntĂ€, jota et koskaan kohdannut.» Jok'ikisellĂ€ miehellĂ€, jok'ikisellĂ€ naisella on rakastettunsa ihanne sydĂ€messÀÀn, ja juuri tuo ihanne on 'hĂ€n, jota et koskaan kohdannut'. Ei, et kyllĂ€kÀÀn hĂ€ntĂ€ koskaan kohdannut, mutta sinun vaimostasi voi tulla hĂ€n, samasta vaimostasi, josta nyt, kun harhakuvitelmat ovat mielestĂ€si haihtuneet, ajattelet erota, puolisostasi, jolle olet uskoton ajatuksin, sanoin ja teoin. ĂlĂ€ koskaan unohda sitĂ€, jota et koskaan tavannut. Salli tuon ihanteen johtaa sinut takaisin onneen sen ihmisen kanssa, jonka kera kerran yhdessĂ€ lupasit pysyĂ€ siihen saakka, kunnes kuolema teidĂ€t erottaa.
------
Kuvassa Azalea japonica 'Palestrina'