Yksityiskohtia (elokuussa)

Elokuu lähenee loppuaan ja kesä alkaa jäädä muistoihin. Itä-Suomessa kesä oli sään puolesta miellyttävä. Ei liian kuumaa eikä kylmää, sadetta tosin aika vähän. Onneksi kuluneen kuun aikana olemme saaneet sadetta melko säännöllisesti... ja sen huomasivat hyttysetkin. :) Kesä-heinäkuussa niitä ei ollut juuri ollenkaan. Nyt taas on hyttysiä, jotka hyökkäävät suoraan kimppuun, kun astut ovesta ulos. Hyttyshattu on mainio keksintö.

Paarmoja ja ampiaisia tuntui olevan niukasti. Kimalaisia ei ehkä ollut suuria määriä, mutta onneksi aika runsaasti kuitenkin. Tässä postauksessa onkin monta kuvaa söpöistä pörriäisistä lempikasveissaan.

Osallistun vielä tällä postauksella Repolaisen kesähaasteeseen, varpaat kuitenkin piilossa saappaissa tälläkin kertaa. :) Postauksen kuvista monet on otettu puhelimella ja muutkin ovat hieman pikaräpsyjä.

Vasta tänä kesänä tunnistin ja kuvasin ensimmäistä kertaa juolukan. 

Huomasin uuden kantarellipaikan, jota kukaan muukaan ei ollut nähtävästi löytänyt.

Keräsin koreakärsämöä kuivattavaksi joulukoristeluun morsiusharson tapaan käytettäväksi.

Harmittelin tarhakärsämöiden vaimeaa kukintaa. Kellertävän kukan pitäisi olla tyylikäs oranssi.

Itsestään kylväytyneissä orvokeissa oli herkullisia väriyhdistelmiä.

Niittyhumalakin kukki hieman vaisusti, ehkä kuivuuden takia.

Tämän tatin lakin yläpinta toi mieleen paistetun sokerikakun tai kakkupohjan pinnan. :)

Näitä keltaisia asterikasveja kasvaa joka puolella pihaa. En niistä erityisemmin pidä, mutta koska kimalaiset näyttävät pitävän, annan niiden kukkia. :)

Silmäruohoja olen pitänyt hauskoina pienikukkaisina kasveina. Tänä kesänä kuitenkin opin, että ne ovat "puoliloisia", tulevat toimeen yksinäänkin, mutta tilaisuuden tullen "varastavat" osan tarvitsemistaan ravinteista ympäröiviltä kasveilta juuristonsa imurihmojen avulla. Hmm. Näitäkin kasvaa runsaasti kaikkialla. Jopa kimalaiset kuitenkin vierailevat myös näissä pikkuruisissa kukissa.

Ja vasta tänä kesänä hoksasin, että on muitakin horsmia kuin kaikille tuttu maitohorsma! :) Seuraavassa kuvassa on todennäköisesti lehto- tai mäkihorsma.

Huomasin muuten myös, että pihasaunio, englanniksi pineappleweed, todellakin tuoksuu paitsi kamomillalta, myös ananakselta. 

Kimalaisia, kimalaisia... Mintut ilahduttavat pihan kaikkia asukkaita.

Kuten monet suomalaiset, pidän Kaj Franckin suunnittelemasta Teema-astiastosta, sen yksinkertaisista muodoista ja monista mielenkiintoisista väreistä, joilla täydentää valkoista. "Väri on ainoa tarvittava koriste." :)

Vaihtuvista sesonkiväreistä verkon kuvissa ihastutti tämä herkullinen "meripihka" (kuva Iittalan sivulta). Tällä kertaa nettiostos ei mennyt aivan nappiin, koska...

... astioiden väri näyttää enemmän tältä. Kyllä nämä astiat käyttöön tulevat, varsinkin näin syksyllä, mutta odottamani väri olisi ollut ruokapöydän piristys ympäri vuoden.

Mustaviinimarjapiirakka kärähti reunoista, mutta maku oli ihana, kuten aina.

Kokeilut jäätelön parhaan koostumuksen saavuttamiseksi jatkuvat.

Voitin ristikkokirjan Riitan super-inspiroivan blogin synttäriarvonnasta. Meillä täytetään ristikkoja päivittäin, joten tästä kirjasta on paljon iloa. Kauniisti pakatussa paketissa oli muutakin kivaa, mutta se on syöty jo aikoja sitten. :D Kiitos vielä kerran, Riitta!

Jotenkin tuli perheessä puheeksi Jerome K. Jeromen mainio matkakirja Kolme miestä veneessä vuodelta 1889. Sehän löytyy verkosta (Project Gutenberg) sekä suomeksi että englanniksi! Linkistä löytyvän suomenkielisen tekstin kääntäjä on U.B., Uno Brummer, mahdollisesti vuonna 1906 ja käännös onkin viehättävän vanhanaikainen. Suosittelen lämpimästi. :)

Kuunliljat kukkivat edelleen ja tämän kuvan ottamisen jälkeen syysleimut ovat avanneet kukkansa, jotka hehkuvat kuin rubiinit hämärtyvässä elokuun illassa. 

Täällä jatkuvat loppukesän huoltotyöt ja toisaalta synttärikausi, joten tähänkään postaukseen ei voi jättää kommenttia. Voikaa oikein hyvin! <3

Yksityiskohtia (kesäkuussa)

Hei taas! Tässä postauksessa lisää pikaisesti napattuja ja hieman epätarkkoja kuvia pihan kukkijoista ja vähän muustakin. Ruusukuvia olisi ollut enemmänkin, mutta alkoi harmittaa, että jokaisessa kukassa oli jotain öttiäisiä. :D Usein ravistelen tai hätistelen hyönteiset ennen kuvaamista, mutta tällä kertaa en malttanut...

Tänä kesänä olen usein ihastellut västäräkkien touhuja. Ne ovat kerrassaan mainioita lintusia, jotka pesivät meillä esimerkiksi vanhan laiturin rakenteissa.

Muitakin hauskoja kohtaamisia eläinten kanssa on ollut. Juhannuksena avasin terassin oven ja säikähdin, kun ruskea pieni eläin säikähti minua ja pudotti pyydystämänsä (kuolleen) päästäisen oven eteen. :) Kun suljin oven se palasi hakemaan sen. Lähdin seurailemaan siitä ymmärtääkseni mikä hiirenkokoinen eläin pyydystää päästäisiä... ja sehän olikin lumikko! Ainakin luulen niin. En todellakaan ehtinyt tarkastella esimerkiksi sen häntää, mutta pikkuruinen koko kai viittaa enemmän lumikkoon kuin kärppään.

Nyt olenkin hoksannut, että pihatien poikki vilistävä pieni eläin onkin (kai) lumikko. Toivottavasti se on onnekas hiirien ja myyrien jahtaamisessa. :)

Kesän ensimmäiset harakankellot pihalla:

Sympaattinen niittyhumala levittäytyy pihallamme melko hyvin. Olen valinnut erilaisia kuivalla paikalla menestyviä kasveja istutusalueeksi. Tässä näkyy myös nepalinhanhikin lehtiä. Sen kukkimista odotan erityisesti.

Edellä mainittu istutusalue on aidattu verkolla, koska siinä kasvaa uusia herkkuja, joita en halua jänisten/rusakkojen kiiruhtavan maistelemaan. :)

Suursyömäreistä puheen ollen, läheisellä tiellä oli nähty hontelo, ruskehtava eläin, luultavasti hirvenvasa. Tässä on luultavasti sen jälki. :)

Näissä viimeisissä kuvissa näkyy kuvaajan kenkiä ja osallistun niillä Repolaisen kesähaasteeseen. Haasteessa pitäisi oikeastaan liikuskella paljain jaloin, mutta enpä ole ehtinyt. :) Onneksi on vielä kaksi kuukautta aikaa.

Ojakellukka on yksi kasvisuosikeistani ja se nuoret lehdet ovat ihanan vihreitä. 

Vuoden pisimpinä päivinä aurinko paistaa aamulla hauskasti ruokailutilamme lattialle. Meilläkin on nyt Ikean Lohals-mattoja. Kuten yleensäkin, ostin niitä tarjouksesta ja olen hinta-laatusuhteeseen tyytyväinen. Ne ovat aika rustiikkeja... ja hierovat kivasti jalanpohjia. :)

Viimeisellä kuvalla toivotan teille kaikille rahoittavia hetkiä kesäisessä luonnossa. Päätin jättää tähän postaukseen kommentointimahdollisuuden ja kiitän jo etukäteen kommenteistanne. Luultavasti en kuitenkaan ehdi heti vastavierailuille. Nyt on paljon puuhaa, myös kivaa sellaista: Rakkaita kesävieraita on tulossa. <3

Ihania kesäkuun viimeisiä päiviä!