Helmikuun kuvahaaste, osa 2

Hei taas! On aika jatkaa Kristiinan helmikuista kuvahaastetta. Tässä ovat kuvani kuun toiselle viikolle:

6.2. Kirjava:

Sanakirjan mukaan kirjava tarkoittaa (sekavasti) moniväristä sekä (kuvaannollisesti) moninaista, sekalaista, epäyhtenäistä. Yllä olevan kuvan kaulahuivi sopisi siis tähän haastekohtaan. Lisään tähän kuitenkin myös kuvan kirjahyllystämme. Katselin sitä hiljattain ja aloin miettiä, onko sanoilla kirjava ja kirja mitään yhteistä. :)

Onhan niillä! Kotimaisten kielten keskus kertoo näin: 

"Sanat kirja ja kirjoittaa liittyvät yhteen. Verbi kirjoittaa on johdos sanasta kirja. Johdos on kuitenkin syntynyt jo hyvin varhain, ja se tarkoitti aiemmin koristeiden tai kuvioiden leikkaamista, ompelemista ja piirtämistä. Tuolloin nimittäin sanaa kirja käytettiin vielä kirjonnan, koristeen, kuvion sekä merkin ja piirron merkityksessä. 

Sekä kirja että kirjoittaa saivat nykymerkityksen vasta myöhemmin. Tosin jo Mikael Agricola tunsi 1500-luvulla nämä merkitykset. Niinpä käykin ymmärrettäväksi, että myös sanat kirjailla ja kirjava on johdettu kirja-sanasta."

7.2. Kudin

Tässä on yläkuvan huivi valmistumassa. En muista enää, mikä neulelangan nimi oli, ja luulen, ettei sitä enää valmisteta, mikä on harmi, sillä lanka on ihanan pehmeää ja mukavaa neuloa (ei villaa vaan ehkäpä puuvillaa ja viskoosia). Rakastan tätä huivia ja siksi panen siitä useamman kuvan. :)

8.2. Kamera (miten se voi olla noin pölyinen?! herranjestas, eipä pitäisi lähikuvia ottaa... :))

9.2. Komea (rakennus)

10.2. Kahvi

11.2. Kurkku (voileivän päällä :))

12.2. Koristeellinen. Jaahah, ensin otin kuvia kirjaillusta mekosta: epätarkkoja. Sitten kukkopillistä, jonka löysin muiden vanhojen kamojen joukosta: tylsiä. Tämäkin kuva on epätarkka, mutta ainakin viitta koristeluineen on kiinnostava... 

Kristiinan omat kuvat näette täällä. Oikein mukavaa uutta viikkoa kaikille! Ystävänpäivä on aivan pian. 💟

Vuoden vaihtuessa - Ensimmäinen Helmet-kirja :)

Hei ja oikein hyvää alkanutta vuotta 2022!

Minulla ei ainakaan seinäkalenterista jää vuoden onnistuminen kiinni. :) Italialaisen Gardenia-lehden tämän vuoden kalenteri on erityisen kaunis.

Kalenterin kuvat on ottanut Clive Nichols ja puutarhat ovat yhtä lukuun ottamatta Iso-Britanniasta.

Tämä kuva selkäni takana olevan maalauksen yksityiskohdasta ei liity mitenkään mihinkään... mutta jos jonkinlaisia uudenvuodenlupauksia teen, yksi voisi olla: Nauti enemmän elämän kauniista hetkistä.

Ja kuten joka vuosi: Syö terveellisemmin! Liiku enemmän (ulkona)!

Näistä Guardianin hauskoista ja hyödyllisistä ohjeista noudatan jo monia... ja joitakin minun ehkä kannattaisi alkaa noudattaa. :)

Olemme taas menossa valoa kohti - onneksi. Valokuvaaminen aina keinovalossa on aika kurjaa. 

Nämä tulppaanikuvat ovat muutaman vuoden takaa. Tulppaanit ovat ihania, mutta en enää osta niitä kovin usein, koska en osaa asetella niitä kauniisti maljakkoon. :)

Tänä vuonna yritän myös lukea enemmän kuin viime vuonna.

Minulla onkin jo ensimmäinen kirja luettuna Helmet 2022 -lukuhaasteeseen. :)

Fabio Mauri (1926 - 2009) oli italialainen taiteilija ja kirjailija, joka teki pitkän uran myös kustannustoimessa. I 21 modi di non pubblicare un libro julkaistiin 1990. Kirjaa ei uskoakseni ole käännetty muille kielille, mutta englanniksi sen nimi olisi "The 21 ways not to publish a book" ja aiheena siis virheelliset tavat yrittää saada kustannussopimus käsikirjoitukselle.

Kumma juttu. Kun luin tämän pienen kirjan (Helmet-haasteen kohta 23) vuosia sitten, nautin sen terävästä huumorista, mutta nyt kirjan 21 kuvitteellista esimerkkiä kirjailijanurasta haaveilevien ihmisten saatekirjeistä kustantajalle tuntuivat pikemminkin aika ilkeiltä. 

Tämä ei siis varsinaisesti ole mikään kirjahyllymme aarre, mutta osallistun kirjalla Main Kirjahyllyn aarteet 3 -haasteeseen, joka tänä vuonna kestää tammi- ja helmikuun ajan. Kiitos, Mai, että järjestät taas haasteen!

Kirjassa pohditaan kulttuurin ja luomisprosessin olemusta, mutta parasta siinä taitaa kuitenkin olla Maurin pitkäaikaisen kollegan Umberto Econ kirjoittama johdanto, jossa jo yli 30 vuotta sitten ihmeteltiin, kuinka television keskusteluohjelmat (talk show) ovat muuttaneet maailmaa. Jokaisella on oikeus julkisuuteen ja häveliäisyys on heitetty romukoppaan. (Tositelevisiosarjojen aika ei tuolloin vielä ollut edes alkanut...)

Kirjailijaksi ei siis Maurin ja Econ mukaan tulla lähettämällä käsikirjoitus kustantajalle (enemmän tai vähemmän koomisen saatekirjeen kanssa), vaan kirjoittamalla hyviä tekstejä eri julkaisuihin (tai nykyään myös eri alustoille) ja ennen pitkää kustantajan puolelta otetaan yhteyttä ja ehdotetaan kirjaa... :)

Kevättä odotellen... :)

xxx

Hauska kuva - A curious reflection in a photo :)

Hei taas, täällä Itä-Suomessa sataa jo toista päivää. Selailin puhelimen kuvia ja postaan sadepäivän iloksi kuvan heinäkuun alusta. Kuvasin puhelimella tuota alapilviä ylempänä olevaa pilveä, joka näyttää nousevan taivaanrannalta. (Tietääkö kukaan onko se esimerkiksi verhopilvi tai untuvapilvi?)

Kuvaan jäi näköjään jonkinlainen valopiste, vaikka yritän aina pyöritellä puhelinta, ettei tulisi heijastuksia. Zoomataanpa hiukan...

... sehän näyttää aivan jättimäiseltä virukselta!

Kesällä on paljon tehtävää, joten kommenttiosio on suljettu tässä postauksessa. Pysykäähän terveinä!

Ystäväkirja-postaus - Black-and-white pics

Hello all and happy Palm Sunday! Sorry for being so very late in replying to your comments and visiting you. A cold has been slowing me down in these days and I only got back to things this morning. In this post there are artsy photos and some slam book answers in Finnish.

The swans have come back.

Olen nähnyt viime viikkoina useissa (lifestyle)blogeissa mielenkiintoisia Ystäväkirja-postauksia. Monien mielestä niitä on mukavaa lukea ja erityisen mukavaa niitä on kirjoittaa - tässähän voi käsitellä asioita, joista erityisesti pitää... Postauksen kuvat liittyvät väljästi aiheeseen.

Nimeni on... Sara.

Jotkut kutsuvat minua... minulla on useita lempinimiä, mutta fiksuin tuntemani ihminen kutsuu minua äidiksi ja siitä olen onnellinen ja kiitollinen.

Olen syntynyt... Helsingissä, joskus viime vuosituhannella.

I come from a land... of the ice and snow.

Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee... no ei, minulla ei ollut mitään selvää suosikkiammattia. Hankin tietoa mm. poliisikoulutuksesta, mutta a) minulla on silmälasit b) en ole kovin pitkä ja c) haluaisin antaa rattijuoppoja, kaahailijoita yms. pataan, mikä ei olisi oikein hyvä juttu.

Mutta minusta tulikin... humanististen tieteiden moniosaaja.

Kolme parasta piirrettä minussa... ovat positiivisuus, oikeudenmukaisuus, huumorintaju. Näin ainakin toivon.

Kaupunki... jossa haluaisin asua: Turku! Sopivan kokoinen, historiaa ja kulttuuria, kasvuvyöhyke 1B ja paljon kiinnostavaa puutarhaharrastajalle.

Biisi... johon en kyllästy: Coldplayn "Viva la Vida" on hieno ja muistuttaa minua erityisen mukavasta ajanjaksosta elämässäni.

Juoma... parasta on itse appelsiineista puristettu mehu, kylmänä.

Sarja... alkuperäinen "Ylikomisario Morse". Mitalikolmikkoon kuuluvat myös "Kyllä, herra pääministeri" ja "Silicon Valley", mutta Morse voittaa Barrington Pheloungin säveltämällä tunnusmusiikilla. Paras.

Oxford - what a fascinating city!

Kosmetiikkatuote... joka muutti elämäni (no, ainakin melkein): Estée Lauderin BB DayWear.

Sovellus... Whatsapp.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen... nyt tekee mieli sohaista ampiaispesää: Mehän juuri saimme lisätunteja, kun siirryimme kesäaikaan. :) On ihanaa herätä aikaisemmin ihailemaan upeita kevätaamuja, ja iltaisinkin valoa riittää. Energiaa säästyy, kun valaistusta tarvitaan vähemmän. Onko siellä muita kellojen siirtelyn ystäviä? :)

The early squirrel gets the nuts.

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen... keskiajan/renessanssin/barokkimusiikkia, kuten minä tahansa iltana ja myös ilman lasillisia. Alun perin tässä kysymyksessä kysytään, mitä kuuntelet perjantai-iltana Spotifysta, mutta en käytä tätä palvelua. Sen tarjoama musiikkivalikoima on tietääkseni aika laaja.

We ♥ Italy.

Pakkaan mukaan matkalle... klassikkoja ja mukavia kenkiä. Minulla on pakkauslista, jota täydennän matkakohteen, vuodenajan, matkan pituuden... mukaan.

One of my super favourites, a very soft faux leather jacket.

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe... otan valokuvia. Kun ketään ei ole kotona, voin vapaammin käyttää aikaa erilaisten asetelmien yms. tekoon.
Ja kun kukaan ei kuule, "laulan" Bachia levytysten tai videoiden mukana tai "säestän" itseäni pianolla.

Viimeisin sisustusostoksesi... olisi varmaan kukkakimppu, mutta esineistä tulevat mieleen nämä ruskeat "apteekkipurkit", -70 %:n alennuksessa.

Nowadays I buy very few things and (almost) only on discount.

Paras tapa tuhlata 50 euroa... olisi royal afternoon tea hienossa hotellissa.

Ohjenuorani elämässä... "Asiat järjestyvät ajallaan." En yleensä kiirehdi tärkeitä päätöksiä vaan annan niiden hautua ja sitten oikea ratkaisu pulpahtaa esille kuin itsestään.

Ja nyt onkin hyvä tilaisuus kirjoittaa muistiin ihana pohjalainen sanonta "Hyvään pyritähän, mutta priimaa pukkaa tulemahan". Siinäpä hyvä suhtautumistapa omaan työhön ja sen tuloksiin! En ole erityisemmin murreihminen, mutta (etelä?)pohjalaiset murteet kuulostavat minusta aivan vastustamattomilta. Ostan Poutun leikkeleitä, koska pakkauksissa on selvä ohje, että "avatahan tästä". :)

I'm a tree hugger. Spruces are good trees to hug. 

Olisi mukavaa lukea vastauksianne näihin kysymyksiin. Jos innostutte tekemään ystäväkirjapostauksen, muistattehan mainita siitä kommentissa!

Viime viikolla kävin muuten ottamassa ensimmäisen annoksen puutiaisaivotulehdusrokotetta. Mahdolliset haittavaikutukset hieman jännittivät etukäteen, mutta mitään oireita ei ole tullut. Onkohan minulla immuunijärjestelmää ollenkaan? :)

Lunta vain sataa, mutta iloista Palmusunnuntaita kuitenkin!

Every time I have a cold, I send very warm thoughts to the developers of nasal decongestants. :)

♥

A hard-working little bird

Warning: Many photos of a single blue tit. One might say these photos are technically bad, I prefer to say they are "hazy and ethereal". :) Well, this is what I saw through the window when the sun was shining directly into my eyes.

I recently read someone describing blue tits as the baddies of the tit family. Around our bird feeder, we haven't seen them behaving more aggressively than the other birds. They do have, though, the courage to come to the feeder also when there are the bigger great tits.

This one was jumping around and picking crumbs fallen from the suet ball.

Aurinko paistoi sekä silmiin että kameraan, kun kuvasin tätä sinitiaista ikkunan läpi, mutta oli se niin söpö hypellessään ympäriinsä nokkimassa talipallosta pudonneita murusia...

The photo below was edited more than the others. I considered fixing all of them like this, but then decided I like more the "dreamy" straight-out-of-the-camera photos. You are entitled to disagree. :)

Good appetite, little bird!

Thank you all for your comments on my previous post(s)! I'll visit you as soon as I can. Have a great weekend!

Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille ja oikein hyvää viikonloppua! Toivottavasti säätiedotus pitää paikkansa ja saadaan hieman aurinkoakin!

♥

Summer memories: Pelargoniums

Some pelargonium photos taken last summer. Unfortunately I can't tell you the names of the cultivars - either they were not known or they have been forgotten during the passing years. :)

I find it difficult to photograph pelargoniums (to reproduce well the colours), but some of these photos are rather pretty, I think.

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheesta LÄHIKUVA tulee minulle ensiksi mieleen henkilökuvaus... Esineitä kuvattaessa lähikuva on "tiivis" kuva esineestä. Kuvattava kohde ei välttämättä näy kokonaan. Hmm. Toivottavasti ainakin osa näistä kuvista on lähikuvia. :)

Menneenä kesänä postasin vain harvoja kuvia pelargoneista. Pelargonien hoidossa on takana yksi huono kesä (2015), huono talvi (jostain syystä talvehtiminen ei oikein onnistunut) sekä kohtalainen kesä (2016). Kasvit kyllä piristyivät kesän kuluessa, olihan kesä melko aurinkoinen ja lämmin.

Pelargoneja kuvatessa harmittaa se, että kauneinta tummaa punaista en saa kuvissa näkymään oikeanlaisena ja tumma fuksiakin näyttää kuvissa helposti liian räikeältä. Vaaleanpunaiset onnistuvat ehkä parhaiten.

Suosikkikuvani on otettu sisältä ikkunan läpi ulospäin! :) Tässä hämyisessä kuvassa kukkien väri näkyy hieman paremmin:

Seuraavissa kuvissa syksyinen aurinko paistaa jo sisälle siirrettyihin kukkiin:

Räikeää auringonpaistetta...

... ja illan hämyä:

Mukavaa uutta viikkoa!

Have a lovely week!

♥!

P.S. Tunnettehan Tiinan Pelargonitaivas-blogin? Sieltä löytyy uskomaton määrä ihania lajikkeita!