Vuoden vaihtuessa - Ensimmäinen Helmet-kirja :)

Hei ja oikein hyvää alkanutta vuotta 2022!

Minulla ei ainakaan seinäkalenterista jää vuoden onnistuminen kiinni. :) Italialaisen Gardenia-lehden tämän vuoden kalenteri on erityisen kaunis.

Kalenterin kuvat on ottanut Clive Nichols ja puutarhat ovat yhtä lukuun ottamatta Iso-Britanniasta.

Tämä kuva selkäni takana olevan maalauksen yksityiskohdasta ei liity mitenkään mihinkään... mutta jos jonkinlaisia uudenvuodenlupauksia teen, yksi voisi olla: Nauti enemmän elämän kauniista hetkistä.

Ja kuten joka vuosi: Syö terveellisemmin! Liiku enemmän (ulkona)!

Näistä Guardianin hauskoista ja hyödyllisistä ohjeista noudatan jo monia... ja joitakin minun ehkä kannattaisi alkaa noudattaa. :)

Olemme taas menossa valoa kohti - onneksi. Valokuvaaminen aina keinovalossa on aika kurjaa. 

Nämä tulppaanikuvat ovat muutaman vuoden takaa. Tulppaanit ovat ihania, mutta en enää osta niitä kovin usein, koska en osaa asetella niitä kauniisti maljakkoon. :)

Tänä vuonna yritän myös lukea enemmän kuin viime vuonna.

Minulla onkin jo ensimmäinen kirja luettuna Helmet 2022 -lukuhaasteeseen. :)

Fabio Mauri (1926 - 2009) oli italialainen taiteilija ja kirjailija, joka teki pitkän uran myös kustannustoimessa. I 21 modi di non pubblicare un libro julkaistiin 1990. Kirjaa ei uskoakseni ole käännetty muille kielille, mutta englanniksi sen nimi olisi "The 21 ways not to publish a book" ja aiheena siis virheelliset tavat yrittää saada kustannussopimus käsikirjoitukselle.

Kumma juttu. Kun luin tämän pienen kirjan (Helmet-haasteen kohta 23) vuosia sitten, nautin sen terävästä huumorista, mutta nyt kirjan 21 kuvitteellista esimerkkiä kirjailijanurasta haaveilevien ihmisten saatekirjeistä kustantajalle tuntuivat pikemminkin aika ilkeiltä. 

Tämä ei siis varsinaisesti ole mikään kirjahyllymme aarre, mutta osallistun kirjalla Main Kirjahyllyn aarteet 3 -haasteeseen, joka tänä vuonna kestää tammi- ja helmikuun ajan. Kiitos, Mai, että järjestät taas haasteen!

Kirjassa pohditaan kulttuurin ja luomisprosessin olemusta, mutta parasta siinä taitaa kuitenkin olla Maurin pitkäaikaisen kollegan Umberto Econ kirjoittama johdanto, jossa jo yli 30 vuotta sitten ihmeteltiin, kuinka television keskusteluohjelmat (talk show) ovat muuttaneet maailmaa. Jokaisella on oikeus julkisuuteen ja häveliäisyys on heitetty romukoppaan. (Tositelevisiosarjojen aika ei tuolloin vielä ollut edes alkanut...)

Kirjailijaksi ei siis Maurin ja Econ mukaan tulla lähettämällä käsikirjoitus kustantajalle (enemmän tai vähemmän koomisen saatekirjeen kanssa), vaan kirjoittamalla hyviä tekstejä eri julkaisuihin (tai nykyään myös eri alustoille) ja ennen pitkää kustantajan puolelta otetaan yhteyttä ja ehdotetaan kirjaa... :)

Kevättä odotellen... :)

xxx