Helmet-lukuhaasteen kohta 1: Kirja on vanhempi kuin sinÀ
Mutta muistoista hÀn lauloi loistopÀivÀin menneitten,
sankareista, urhotöistÀ aikain unhotettujen,
viime taistelusta lauloi isÀnmaamme armahan,
surun, voiton kultapÀivist', ajoist' ikikunnian.
TÀssÀ haastekohdassa tarkoitettaneen, ettÀ teos on kirjoitettu ja/tai julkaistu ennen lukijan syntymÀÀ, mutta varmuuden vuoksi valitsin myös painoksen, joka on vanhempi kuin minÀ. :) TÀmÀ 40. painos on julkaistu 1935 ja sen suomennos on Paavo Cajanderin.
Kirjan takakannessa mainostetaan kuvitettuja painoksia:
Vuosina 1808–09 kĂ€ydystĂ€ Suomen sodasta kertova runoteos VĂ€nrikki Stoolin tarinat ilmestyi ruotsinkielisenĂ€ (FĂ€nrik StĂ„ls sĂ€gner) kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860. NykyisessĂ€ asussaan kokoelmassa on 35 runoa.
TÀmÀ yksi Suomen kirjallisuuden kulmakivistÀ lienee tuttu kaikille (ja jos ei ole, suosittelen ehdottomasti tutustumaan siihen!), mutta muutama lempivÀrssy tÀhÀn tÀytyy kirjata...
"Maamme"-runossa on kaikkiaan 11 sÀkeistöÀ.
...
On maamme köyhÀ, siksi jÀÀ,
jos kultaa kaivannet.
Sen vieras kyllÀ hylkÀjÀÀ,
mut meille kallein maa on tÀÀ,
sen salot, saaret, manteret
ne meist' on kultaiset.
Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
tÀht'yömme, kesÀt kirkkahat,
kaikk', kuvineen ja lauluineen
mi painui sydÀmeen.
Kokoelman toisen runon nimi on "VÀnrikki Stool". Runon minÀkertoja tutustuu vanhaan, köyhÀÀn vÀnrikkiin, jota ensin vÀheksyy, onhan hÀn itse mukavasti elelevÀ ylioppilas, mainittiin maisteriksi...
Ett' oli nuori aikoinaan
myös ukko kerran ollut,
enemmÀn nÀhnyt matkallaan
ja kauemmaksi tullut,
en sitÀ silloin huomannut,
siks' olin liian oppinut.
Vanhan sodasta kertovan kirjasen selailu saa hÀnen asenteensa kuitenkin muuttumaan...
...ma lu'in rivin, lu'in kaks,
vereni tunsin kuumemmaks.
Ylioppilas pyytÀÀ vanhaa Stoolia kertomaan lisÀÀ Suomen sodasta.
NÀin lausuin. SilmÀns' ihmeissÀÀn
luo ukko nuotastansa;
ne loistavat, kuin seisois hÀn
edessÀ rintamansa:
»Jotakin ehkĂ€ tietĂ€isin,
olinhan siellĂ€ minĂ€kin.»
...
Ja ukon suust' on tarutkin
ne, joita laulan tÀssÀ.
Niit'usein öisin kuuntelin
pÀrehen liekinnÀssÀ.
Ne korutont' on kertomaa,
ne ota, kallis synnyinmaa!
Kuten jo nÀistÀkin lainauksista voi huomata, "VÀnrikki Stoolin tarinoista" on siirtynyt kirjallisuuteemme ja puheeseenkin suuri mÀÀrÀ puheenparsia ja lausahduksia.
Kuka ei liikutu Sven Dufvan maatessa kuolleena nurmella?
»Se luoti tiesi paikkansa, sit' eipĂ€ kieltÀÀ voi,
enemmĂ€n tiesi se kuin me», nĂ€in kenraal' aprikoi,
»ei kajonnut se heikkohon ja huonoon otsahan,
parempahan se pyrki vain, jalohon rintahan».
Teoksen muita tunnettuja runoja ovat esimerkiksi "Porilaisten marssi", "Sotilaspoika" ja "Lotta SvÀrd".
EhkÀ joku menneiden aikojen koululainen on piirrellyt aikansa kuluksi kirjan sivulle... :)
Kirjan lopussa on hyödyllinen selitysosa henkilöistÀ, taistelupaikoista ym.
Löysin sattumalta Suomen sodan vuosiin liittyvÀn postimerkin valokuvalaatikosta juuri sopivasti tÀhÀn postaukseen. Vuonna 2009 julkaistiin pienoisarkki Porvoon valtiopÀivien muistoksi. Postimerkkien henkilöt ovat Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I sekÀ kreivit G.M. Sprengtporten, C.E. Mannerheim ja G.M. Armfelt.
Alla kuvatusta Gustaf Mauritz Armfeltista kirja kertoo viehÀttÀvÀn vanhanaikaiseen tapaan, ettÀ "Armfelt, Kustaa Mauri (...) oli aikoinaan Ruotsin valtakunnan kaikkein etevin ja loistavin ylimys"...
In English: Hello all! Today's book for the reading challenge is "The Tales of Ensign StĂ„l", an epic poem written by the Finland-Swedish author Johan Ludvig Runeberg, the national poet of Finland. The poem describes characters and events of the Finnish War (1808–09) in which Sweden lost its eastern territories, then incorporated into the Russian Empire as the Grand Duchy of Finland.
If you try to translate this post with the widget and the result is incomprehensible, don't worry, just enjoy the following photos about my favourite "element", ice. As usual, no focus but loads of mood, atmosphere and interesting details. :D
Ihanaa viikonloppua!
Have a lovely weekend!