Mä pyydän taivaan valoa

En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan,

mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.

Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo.

Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu,

Jumalan sanan valoa, joss' sieluin kirkastuu.

Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin,

Jumalan sanan valoa ja mieltä jaloa.

Luo köyhän niin kuin rikkahan saa, joulu ihana!

Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!

Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan!

Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo suloinen joulus' tuo!

Ihanaa toista adventtisunnuntaita sekä hyvää Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää! Päivän joululauluna on upea "En etsi valtaa, loistoa", jonka sanat kirjoitti (alun perin ruotsiksi) Zacharias (Sakari) Topelius 1800-luvun lopulla. Sibeliuksen sävellys tekstiin julkaistiin 1909. Soile Isokoski laulaa ja Finlandia Sinfoniettaa johtaa Ilkka Kuusisto.

❤

Welcome to follow my Advent calendar 2024! This year you will find 25 links to my favourite Christmas songs. The fitting (I hope :)) images have been created using an online generator.

Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa

 

Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa, 

yön uhka karkoitettu on jo pois,

ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa 

kuin itse taivahan kansi sois. 

Yön vallat aamun valkeus jo voittaa, 

sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa. 

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle 

pääs seppälöimä suurten muistojen,

oi nouse, Suomi, näytit maailmalle 

sa että karkoitit orjuuden 

ja ettet taipunut sa sorron alle, 

on aamus alkanut, synnyinmaa.

Finlandia-hymni on Jean Sibeliuksen orkesterille säveltämän Finlandia-sävelrunon myöhemmin erilliseksi kuoroteokseksi sovitettu osa. V. A. Koskenniemi on kirjoittanut nykyään käytössä olevat sanat. Joensuulainen lauluyhtye Kvartsi laulaa videolla, joka kannattaa katsoa. :)

Juhlallista itsenäisyyspäivää!

❤

Welcome to follow my Advent calendar 2024! This year you will find 25 links to my favourite Christmas songs. The fitting (I hope :)) images have been created using an online generator.

Kunniamme päivät - 13 March 1940

Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 80 vuotta. Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus astui voimaan 13. maaliskuuta 1940. Sain idean tähän postaukseen helmikuussa, kun tiedotettiin, että sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa talvisodan päättymisen juhlapäivänä. Tänään liputetaan blogissakin. :)

Postauksen kirjana on Toivo Rautavaaran ja Juhani Konkan toimittama ja Maan Turvan vuonna 1940 julkaisema Kunniamme päivät: Suomen sota 1939 - 40 kuvina ja päämajan tilannetiedoituksina. Kirjan nimi kuvaa sisältöä hyvin. Joitakin kuvia kirjasta voitte nähdä tässä vanhassa itsenäisyyspäiväpostauksessani. Meillä oleva painos on muuten neljäs, jossa ei valitettavasti ole kaikkia ensimmäisen painoksen kuvia.

Osallistun tällä kirjalla Helmet 2020 -haasteen kohtaan 37: Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa.

Carl Gustaf Emil Mannerheim

In English: Today is the 80th anniversary of the end of the Winter War and we Finns fly our national flag. Below you can listen to two of my favourite marches (in instrumental versions). :)

Jääkärimarssi

säv. Jean Sibelius - san. Heikki Nurmio

Syvä iskumme on, viha voittamaton,

meill' armoa ei kotimaata.

Koko onnemme kalpamme kärjessä on,

ei rintamme heltyä saata.

Sotahuutomme hurmaten maalle soi,

mi katkovi kahleitansa.

Ei ennen uhmamme uupua voi,

kuin vapaa on Suomen kansa.

Ei ennen uhmamme uupua voi,

kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun painuvi päät muun kansan, maan,

me jääkärit uskoimme yhä.

Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,

vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:

Me nousemme kostona Kullervon,

soma on sodan kohtalot koittaa.

Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,

se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,

se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,

yks' suuri on Suomen valta.

Sen aatetta ei väkivoimat saa

pois Pohjan taivaan alta.

Sen leijonalippua jääkärien

käsivarret jäntevät kantaa,

yli pauhun kenttien hurmeisten

päin nousevan Suomen rantaa.

Yli pauhun kenttien hurmeisten

päin nousevan Suomen rantaa.

Sillanpään marssilaulu 

säv. Aimo Mustonen - san. Frans Emil Sillanpää

Kotikontujen tienoita tervehtien

tämä laulumme kaikukoon,

yli peltojen, vetten ja tunturien

aina Hangosta Petsamoon.

Sama kaiku on askelten,

kyllä vaistomme tuntee sen,

kuinka kumpujen kätköistä, mullasta maan

isät katsovat poikiaan.

Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin,

mikä retkemme tänne toi.

Ilomielin me riensimme sinnepäin,

missä yhteinen kutsu soi.

Tapa tuttu jo taattojen

nyt on hoidossa poikasten:

Kun on vaaralle alttiina syntymämaa,

kotiaskaret jäädä saa.

Mitä lieneekin aarteita Suomessa,

toki kallehin on vapaus.

Tääll' on suorana seistä ja kaatua

joka miehellä oikeus.

Siis te lapset ja vanhukset,

ja te äidit ja morsiamet,

niin kauan teillä on suojattu lies

kun on pystyssä yksikin mies.

Kiitos.