VÀlillÀ tulee selailtua vanhoja postauksia. Joskus tÀytyy poistaa tai pÀivittÀÀ toimimattomia linkkejÀ, joskus korjata kuvien kokoa tai paikkaa... ja joskus jokin postaus tuntuu niin mieluisalta, ettÀ sen haluaa julkaista uudelleen. TÀssÀ on yksi sellainen vuodelta 2015: vastaus blogiystÀvÀ Lauralta saatuun haasteeseen. Valitettavasti Laura ei enÀÀ pÀivitÀ Paratiisinpalasia-blogiaan ja uudemmassa Siunattu arki -blogissakin uusin postaus nÀkyy olevan viime kesÀltÀ.
No, sitÀ tÀrkeÀmpÀÀ on muistella vanhoja aikoja... :) Palataan siis hetkeksi juurille. Villa Emiliahan oli alussa My Woodland Garden, (englanninkielinen) puutarhablogi. Postauksen kuvat ovat siis yli kymmenen vuoden takaa.
"Laura vastasi postauksessaan viiteen haastekysymykseen ja kutsui haasteeseen mukaan lisÀÀ puutarhabloggaajia. Puutarhamme rakentaminen on vasta alussa, mutta koetin löytÀÀ jotain kiinnostavaa kerrottavaa.
1. MillÀ vyöhykkeellÀ puutarhasi sijaitsee, ja mitÀ haasteita ja iloja maantieteellinen sijainti aiheuttaa puutarhasi hoidossa?
Puutarhamme sijaitsee ItÀ-Suomessa vyöhykkeiden 4 ja 5 rajamailla. TÀÀllÀ voidaan vain haaveilla monien ihanien puutarhakasvien kasvattamisesta. Varsinkin köynnöskasveissa on paljon sellaisia, joiden menestymisvyöhykkeet ovat harmillisen etelÀisiÀ. Luonnonkasvilajejakin on tÀÀllÀ vÀhemmÀn. Toisaalta meillÀ ei sitten ole (ainakaan vielÀ) joitakin tuholaisia ja kasvitauteja, joita lÀmpimÀmmillÀ alueilla on. Ja paljon kaunista löytyy tÀÀltÀkin...
| Geranium sylvaticum |
A dear blogger friend, Laura, has forwarded me a challenge. It consists of five questions about gardening.
What is your plant hardiness zone and how does it affect your gardening?
Following the Finnish classification, our plant hardiness zone is Zone 4 (IV). Our areas, in the inland, are characterized by warm summers and freezing winters. In summer, the temperature usually rises to +20 °C (68 °F) or more and occasionally gets above +30°C (86 °F). In midsummer we have more than 20 hours of daylight. In winter, this part of the country is covered by snow, usually, from December to March. My "personal low-temperature record" is -37 °C (-34.6 °F). It happened years ago; I'm actually rather proud... I went to the nearest grocery shop on foot that day to buy more food for the small garden birds.
In the more southern parts of the country, gardeners can of course cultivate successfully a much wider and more interesting assortment of plants. On the plus side, we have fewer pests and diseases as well.
2. MinkÀ haaveen toivoisit toteutuvan puutarhassasi?
Minulle mieluisin viherympÀristö on hoidettu, mutta melko luonnonmukainen. Koetan lisÀtÀ kasvivalikoimaa ottaen mallia ympÀröivÀstÀ luonnosta. Aivan talomme vierellÀ on sekametsÀÀ ja isojakin havupuita, joiden suojaan istutan alppiruusuja ja muita happaman maan kasveja. PidÀn myös paljon esimerkiksi saniaisista. Haaveilen joidenkin jalopuiden istuttamisesta.
Ja sitten on köynnöskasvihaaveita. Italiasta tuoduista siemenistÀ on kylvetty liilakukkaista sinisadetta. Kasvien versot kasvavat melkein pari metriÀ kesÀn aikana, mutta leikkaan niitÀ aika voimakkaasti tÀssÀ vaiheessa. Pian nÀhdÀÀn onko talvehtiminen (siirrettÀvÀssÀ astiassa sisÀtiloissa) onnistunut tÀnÀ vuonna. EihÀn sinisade kuulu itÀsuomalaiseen maalaismaisemaan, mutta kyllÀ olisi ihanaa koristaa sen kukilla terassin sÀleikköÀ. SiemenistÀ lisÀttyjen sinisateiden sanotaan kukkivan vasta kymmenvuotiaina, joten kukkia tÀytyy vielÀ odottaa monta vuotta, mutta itsekasvatetulla on tunnearvoakin.
Garden dreams?
If I try to imagine my ideal garden, many images come to my mind: a beautiful, shady lawn, surrounded by open woodland, "orderly but natural"... it looks less as if it had been planned and constructed than as if it might have come naturally. My garden of delight should certainly have four basic elements: trees, grass, water... and slopes. And winding paths and benches and a lamp post. :)
Thus, I try to plant trees, shrubs and perennials that are native to this area, but I will try to introduce some not native "valuable broad-leaved trees" as well, especially different species of maples. It's because I love them but also because with the warming of the planet, trees planted now may live in a substantially warmer climate later. Among the other crazy dreams of mine, there are wisterias and lavenders... and lemon trees in a small greenhouse...
3. MikÀ haave puutarhassasi on jo toteutunut?
Olen pyrkinyt lisÀÀmÀÀn kasveja, jotka nÀyttÀvÀt menestyvÀn hyvin. Alla olevat juhannusruusut ovat muutaman vuoden ikÀisiÀ siirrettyjÀ sivuversoja. Viime kesÀnÀ ne kukkivat ihanasti.
A dream already fulfilled?
I have tried to propagate plants that seem to do well in our garden. These pretty burnet roses have grown from suckers transplanted three or four years ago. Last summer they bloomed profusely with their fragrant, double flowers.
4. MikÀ paikka puutarhassasi on paras rentoutumiseen ja haaveiluun?
Varmaankin alue jÀrven rannassa, vaikkei se ole oikeastaan puutarhaa. (EhkÀ sinne istutetaan vielÀ pieniÀ puita, pensaita ja perennoja.) LÀmmin auringonpaiste, vihreÀ ruohikko, liplattavat laineet ja tuulessa kahisevat koivunlehdet... tai tyyni kesÀilta... mikÀ voisi olla ihanampaa?
What is your favourite spot for relaxing and dreaming away?
I think for many Finns it's especially easy to relax at the lakeside, listening birch leaves swaying in the gentle breeze and waves lapping against each other. In addition to the lake view, I enjoy very much grassy lawns. In the evening photo above, you can see a tiny part of the one near the lake shore. Did you know that already Albertus Magnus (1193-1280) gave instructions for making a lawn? "Nothing refreshes the sight so much as fine short grass." I so agree with him! (NB Of course ours are clover lawns, not watered nor treated with chemicals.)
5. MikÀ on parasta puutarhaharrastuksessa?
Parasta on nÀhdÀ kasvien uskomaton kauneus ja saada olla omalta pieneltÀ osaltaan tekemÀssÀ työtÀ sen hyvÀksi.
Gertrude Jekyll kirjoitti vuonna 1899 suunnilleen nÀin:
Ălköön ajatus siitĂ€, miten paljon on opittavaa, saako ketÀÀn menettĂ€mÀÀn rohkeuttaan. Muistellessani omia kolmeakymmentĂ€ vuottani puutarhanhoidon parissa (niistĂ€ ensimmĂ€iset tietĂ€mĂ€ttömĂ€nĂ€ haparoiden ja niukan avun varassa) en muista hetkeĂ€, joka ei olisi ollut tĂ€ynnĂ€ iloa ja innostusta. Ovathan ensimmĂ€iset askeleet askelia kohti ihastuttavaa Tuntematonta, ja ensimmĂ€iset onnistumiset odottamattomia ja siksi niin riemullisia. KertyvĂ€n kokemuksen myötĂ€ nĂ€kemys laajenee ja arvostelukyky jatkuvasti kehittyy. Jokainen uusi askel on edellistĂ€ hiukan varmempi ja jokainen uusi tehtĂ€vĂ€ hieman pÀÀttĂ€vĂ€isemmin suoritettu, kunnes vĂ€hitellen kokonaisuuden kaikki osat löytĂ€vĂ€t paikkansa ja olemme niin lĂ€hellĂ€ luomisen ihmettĂ€ kuin ihmiselle on mahdollista.
Puutarha on suurenmoinen opettaja. Se opettaa kĂ€rsivĂ€llisyyttĂ€ ja valppautta, se opettaa toimeliaisuutta ja tarkkuutta, ja ennen kaikkea se opettaa lujaa luottamusta. ”Paavali on istuttanut, Apollo on kastanut, mutta Jumala on kasvun antanut.” Kunnon puutarhuri luottaa ehdottoman varmasti siihen, ettĂ€ kun hĂ€n tekee oman osuutensa ja omistaa puutarhalle uurastuksensa, rakkautensa, taitonsa, tietĂ€myksensĂ€ ja harkintakykynsĂ€, ettĂ€ niin varmasti kuin hĂ€n tĂ€mĂ€n ahkerasti ja uskollisesti tekee, yhtĂ€ varmasti Herra antaa kasvun. Rehellisesti ansaitun onnistumisen myötĂ€ puutarhuri rohkaistuu jatkamaan työtÀÀn ja melkeinpĂ€ kuulee korvissaan lempeĂ€t sanat: ”Hyvin tehty, sinĂ€ hyvĂ€ ja uskollinen palvelija.”
Let no one be discouraged by the thought of how much there is to learn. Looking back upon nearly thirty years of gardening (the earlier part of it in groping ignorance with scant means of help), I can remember no part of it that was not full of pleasure and encouragement. For the first steps are steps into a delightful Unknown, the first successes are victories all the happier for being scarcely expected, and with the growing knowledge comes the widening outlook, and the comforting sense of an ever-increasing gain of critical appreciation. Each new step becomes a little surer, and each new grasp a little firmer, till, little by little, comes the power of intelligent combination, the nearest thing we can know to the mighty force of creation.
And a garden is a grand teacher. It teaches patience and careful watchfulness; it teaches industry
and thrift; above all, it teaches entire trust. "Paul planteth and Apollos watereth, but God giveth the increase." The good gardener knows with absolute certainty that if he does his part, if he gives the
labour, the love, and every aid that his knowledge of his craft, experience of the conditions of his place, and exercise of his personal wit can work together to suggest, that so surely as he does this diligently and faithfully, so surely will God give the increase. Then with the honestly-earned success comes the consciousness of encouragement to renewed effort, and, as it were, an echo of the gracious words, "Well done, good and faithful servant."
Following the Finnish classification, our plant hardiness zone is Zone 4 (IV). Our areas, in the inland, are characterized by warm summers and freezing winters. In summer, the temperature usually rises to +20 °C (68 °F) or more and occasionally gets above +30°C (86 °F). In midsummer we have more than 20 hours of daylight. In winter, this part of the country is covered by snow, usually, from December to March. My "personal low-temperature record" is -37 °C (-34.6 °F). It happened years ago; I'm actually rather proud... I went to the nearest grocery shop on foot that day to buy more food for the small garden birds.
In the more southern parts of the country, gardeners can of course cultivate successfully a much wider and more interesting assortment of plants. On the plus side, we have fewer pests and diseases as well.
♥
2. MinkÀ haaveen toivoisit toteutuvan puutarhassasi?
Minulle mieluisin viherympÀristö on hoidettu, mutta melko luonnonmukainen. Koetan lisÀtÀ kasvivalikoimaa ottaen mallia ympÀröivÀstÀ luonnosta. Aivan talomme vierellÀ on sekametsÀÀ ja isojakin havupuita, joiden suojaan istutan alppiruusuja ja muita happaman maan kasveja. PidÀn myös paljon esimerkiksi saniaisista. Haaveilen joidenkin jalopuiden istuttamisesta.
Ja sitten on köynnöskasvihaaveita. Italiasta tuoduista siemenistÀ on kylvetty liilakukkaista sinisadetta. Kasvien versot kasvavat melkein pari metriÀ kesÀn aikana, mutta leikkaan niitÀ aika voimakkaasti tÀssÀ vaiheessa. Pian nÀhdÀÀn onko talvehtiminen (siirrettÀvÀssÀ astiassa sisÀtiloissa) onnistunut tÀnÀ vuonna. EihÀn sinisade kuulu itÀsuomalaiseen maalaismaisemaan, mutta kyllÀ olisi ihanaa koristaa sen kukilla terassin sÀleikköÀ. SiemenistÀ lisÀttyjen sinisateiden sanotaan kukkivan vasta kymmenvuotiaina, joten kukkia tÀytyy vielÀ odottaa monta vuotta, mutta itsekasvatetulla on tunnearvoakin.
| Wisteria floribunda |
If I try to imagine my ideal garden, many images come to my mind: a beautiful, shady lawn, surrounded by open woodland, "orderly but natural"... it looks less as if it had been planned and constructed than as if it might have come naturally. My garden of delight should certainly have four basic elements: trees, grass, water... and slopes. And winding paths and benches and a lamp post. :)
Thus, I try to plant trees, shrubs and perennials that are native to this area, but I will try to introduce some not native "valuable broad-leaved trees" as well, especially different species of maples. It's because I love them but also because with the warming of the planet, trees planted now may live in a substantially warmer climate later. Among the other crazy dreams of mine, there are wisterias and lavenders... and lemon trees in a small greenhouse...
♥
3. MikÀ haave puutarhassasi on jo toteutunut?
Olen pyrkinyt lisÀÀmÀÀn kasveja, jotka nÀyttÀvÀt menestyvÀn hyvin. Alla olevat juhannusruusut ovat muutaman vuoden ikÀisiÀ siirrettyjÀ sivuversoja. Viime kesÀnÀ ne kukkivat ihanasti.
| Rosa pimpinellifolia 'Plena' |
A dream already fulfilled?
I have tried to propagate plants that seem to do well in our garden. These pretty burnet roses have grown from suckers transplanted three or four years ago. Last summer they bloomed profusely with their fragrant, double flowers.
♥
4. MikÀ paikka puutarhassasi on paras rentoutumiseen ja haaveiluun?
Varmaankin alue jÀrven rannassa, vaikkei se ole oikeastaan puutarhaa. (EhkÀ sinne istutetaan vielÀ pieniÀ puita, pensaita ja perennoja.) LÀmmin auringonpaiste, vihreÀ ruohikko, liplattavat laineet ja tuulessa kahisevat koivunlehdet... tai tyyni kesÀilta... mikÀ voisi olla ihanampaa?
What is your favourite spot for relaxing and dreaming away?
I think for many Finns it's especially easy to relax at the lakeside, listening birch leaves swaying in the gentle breeze and waves lapping against each other. In addition to the lake view, I enjoy very much grassy lawns. In the evening photo above, you can see a tiny part of the one near the lake shore. Did you know that already Albertus Magnus (1193-1280) gave instructions for making a lawn? "Nothing refreshes the sight so much as fine short grass." I so agree with him! (NB Of course ours are clover lawns, not watered nor treated with chemicals.)
♥
5. MikÀ on parasta puutarhaharrastuksessa?
Parasta on nÀhdÀ kasvien uskomaton kauneus ja saada olla omalta pieneltÀ osaltaan tekemÀssÀ työtÀ sen hyvÀksi.
Gertrude Jekyll kirjoitti vuonna 1899 suunnilleen nÀin:
Ălköön ajatus siitĂ€, miten paljon on opittavaa, saako ketÀÀn menettĂ€mÀÀn rohkeuttaan. Muistellessani omia kolmeakymmentĂ€ vuottani puutarhanhoidon parissa (niistĂ€ ensimmĂ€iset tietĂ€mĂ€ttömĂ€nĂ€ haparoiden ja niukan avun varassa) en muista hetkeĂ€, joka ei olisi ollut tĂ€ynnĂ€ iloa ja innostusta. Ovathan ensimmĂ€iset askeleet askelia kohti ihastuttavaa Tuntematonta, ja ensimmĂ€iset onnistumiset odottamattomia ja siksi niin riemullisia. KertyvĂ€n kokemuksen myötĂ€ nĂ€kemys laajenee ja arvostelukyky jatkuvasti kehittyy. Jokainen uusi askel on edellistĂ€ hiukan varmempi ja jokainen uusi tehtĂ€vĂ€ hieman pÀÀttĂ€vĂ€isemmin suoritettu, kunnes vĂ€hitellen kokonaisuuden kaikki osat löytĂ€vĂ€t paikkansa ja olemme niin lĂ€hellĂ€ luomisen ihmettĂ€ kuin ihmiselle on mahdollista.
Puutarha on suurenmoinen opettaja. Se opettaa kĂ€rsivĂ€llisyyttĂ€ ja valppautta, se opettaa toimeliaisuutta ja tarkkuutta, ja ennen kaikkea se opettaa lujaa luottamusta. ”Paavali on istuttanut, Apollo on kastanut, mutta Jumala on kasvun antanut.” Kunnon puutarhuri luottaa ehdottoman varmasti siihen, ettĂ€ kun hĂ€n tekee oman osuutensa ja omistaa puutarhalle uurastuksensa, rakkautensa, taitonsa, tietĂ€myksensĂ€ ja harkintakykynsĂ€, ettĂ€ niin varmasti kuin hĂ€n tĂ€mĂ€n ahkerasti ja uskollisesti tekee, yhtĂ€ varmasti Herra antaa kasvun. Rehellisesti ansaitun onnistumisen myötĂ€ puutarhuri rohkaistuu jatkamaan työtÀÀn ja melkeinpĂ€ kuulee korvissaan lempeĂ€t sanat: ”Hyvin tehty, sinĂ€ hyvĂ€ ja uskollinen palvelija.”
| Lupinus x regalis |
What is the best thing in gardening?
The beauty. The deep joy and sense of gratitude of being able to witness and work for it.
My favourite garden writer has already answered to this question, better than I ever could:
The beauty. The deep joy and sense of gratitude of being able to witness and work for it.
My favourite garden writer has already answered to this question, better than I ever could:
And a garden is a grand teacher. It teaches patience and careful watchfulness; it teaches industry
and thrift; above all, it teaches entire trust. "Paul planteth and Apollos watereth, but God giveth the increase." The good gardener knows with absolute certainty that if he does his part, if he gives the
labour, the love, and every aid that his knowledge of his craft, experience of the conditions of his place, and exercise of his personal wit can work together to suggest, that so surely as he does this diligently and faithfully, so surely will God give the increase. Then with the honestly-earned success comes the consciousness of encouragement to renewed effort, and, as it were, an echo of the gracious words, "Well done, good and faithful servant."
(Gertrude Jekyll: Wood and Garden)"
TÀssÀ oli siis puutarhamietteitÀ vuosien takaa. "Puutarhaan" on tullut sen jÀlkeen lisÀÀ alueita ja kasveja ja jotain jÀÀnyt pois. Esimerkiksi sinisateesta en haaveile enÀÀ. Laventelit sen sijaan kasvavat aurinkoisella paikalla melko tyytyvÀisinÀ.
Nyt hieman jÀnnittÀÀ, kuinka kasvit selviÀvÀt pakkasista melko ohuen lumipeitteen alla. Minulla on kuitenkin periaatteena, ettÀ pihamme kasvien tulee olla kestÀviÀ ja niiden on selvittÀvÀ suunnilleen normaaleista talvisÀistÀ satunnaisesti lapioitujen lumikasojen suojassa.
VÀhÀlumisuutta lukuun ottamatta tÀmÀ talvi onkin ollut sellainen kuin talvet olivat bloggaajan nuoruudessa. :) Silloin vanhoina hyvinÀ aikoina (tÀÀllÀ ItÀ-Suomessa) lÀmpötilat painuivat pakkaselle hyvissÀ ajoin ennen joulua ja pysyivÀt siellÀ helmikuun loppuun asti. Harvoin oli plusasteista ja mahdollisista vesisateista johtuvaa liukkautta. Maaliskuussa aurinko alkoi jo selvÀsti lÀmmittÀÀ ja tuli kevÀt. Oi niitÀ aikoja!
Kasveja tulee ostettua entistÀ harvemmin, vaikka puutarhamyymÀlöissÀ shoppailu on vastustamattoman ihanaa. SiemenistÀ on saatu jotain kaunista kasvamaan ja toisaalta siirtelen (luonnon)kasveja ryhmiksi tai paremmille kasvupaikoille. PörriÀiskasvien mÀÀrÀÀ on lisÀtty eli olen kylvÀnyt niittykukkia useille alueille eri puolille pihaa.
Muutama vuosi sitten istutimme pihaan mm. vaahteran ja lehmuksen. Nyt harmittelen sitÀ: molemmilla puilla on tuoksuvat kukat, jotka houkuttelevat esimerkiksi kimalaisia, mutta kukissa on vain vÀhÀn mettÀ. NÀiden puiden alta saattaa lehtitietojen mukaan löytyÀ sokerin puutteeseen kuolleita kimalaisia. Hyönteistutkijan mukaan pörriÀisiÀ voi yrittÀÀ auttaa laittamalla puun alle sokerivettÀ (johonkin matalaan astiaan). MeidÀn puumme ovat vielÀ sen verran pieniÀ, etteivÀt ne kuki, mutta jotain tÀytyy myöhemmin keksiÀ.
Monimuotoisuus ja luontoystÀvÀllisyys ovat minulle tÀrkeitÀ. SiitÀ huolimatta ja kritiikistÀ vÀlittÀmÀttÀ rakastan nurmikkoamme, jota nÀkyy hieman toiseksi viimeisessÀ kuvassa. :) Laajassa pihassamme on niin paljon erilaisia luonnonmukaisia, hoitamattomia alueita, ettÀ yksi leikattu nurmikko mahtuu kyllÀ mukaan. Se on hyvin monilajinen ja sammal on tervetullutta. SitÀ ei kastella eikÀ kÀsitellÀ millÀÀn kemikaaleilla. KesÀkuussa sitÀ koetetaan leikata sÀÀnnöllisesti, mutta jo heinÀkuussa se nÀyttÀÀ melkein kukkaniityltÀ. TÀllaiselle nurmikolle nÀkyy olevan nimikin; sehÀn on kukkanurmikko.
TÀmÀn vanhan postauksen kommenttien lukeminen on hieman haikeaa. Useat kommentoijista eivÀt bloggaa enÀÀ. - Kiitos muuten nykyisille lukijoille hienoista kommenteistanne edelliseen postaukseen! <3
Aika menee eteenpÀin hurjaa vauhtia. Helmikuu on pian lopussa. Uuden kuukauden alku on aina kiva asia: se tuo mukanaan uudet blogihaasteet.
Mukavaa sunnuntain jatkoa!







