Kuvia ja sanoja :)

 

Hei kaikille ja tunnelmallista sadepäivää! 

Viime aikoina olen alkanut arvostaa pilvisiä ja sateisia päiviä entistä enemmän. Sade on todella tärkeää... ja kaunista! Tuntuu että alkukesän hento vihreys pääsee paljon paremmin esille pilvisen päivän lempeässä valossa. Luonto on niin juhlavan kaunis nyt, että arkipäivätkin tuntuvat sunnuntailta. :)

Tässä postauksessa on kuitenkin erityisesti aurinkoisina hetkinä otettuja kuvia. Samat jutut joka vuosi: ensimmäiset kukkaset, sadepisaroita kuunliljojen lehdillä, taivas varhain kesäaamuna.  Siperianhernepensaissa käy iloinen pörinä. Räpsin vaikka kuinka monta kuvaa saadakseni kimalaisia mukaan, mutta ei onnistunut. Ne olivat liian nopeita. :)

Päivän pituus täällä Itä-Suomessa on nyt reilut 20 tuntia. Sekin tuntuu hienolta. Illalla ei malttaisi mennä nukkumaan ajoissa. Siksi vuodenaikojen vaihtelu onkin todella hyvä asia.

Hyttysiä tuntuu olevan toistaiseksi tavallista vähemmän. Kirjojen lukeminen ulkona onnistuu siis hyvin. Tänä kesänä olen myös innostunut CalcuDokujen ratkaisemisesta. Kun näin niitä ensimmäisen kerran, tuntui etten mitenkään jaksa käsitellä päässäni varsinkaan nelinumeroisia lukuja, mutta aloitin pienemmistä ruudukoista ja kun kohdalle sattui helpohko 9 x 9 -kokoinen ruudukko, se ratkesi melko vaivattomasti. Jippii! Kertotaulu on vetreytynyt, samoin lukujen jakaminen alkutekijöihinsä. 

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia! Ihania "analogisia" kesähetkiä teillekin! 📖🦆🥤🚣🏻‍♀️

Kevään merkkejä

 

Ohhoh, lumet ovat (täällä Itä-Suomessakin) sulaneet melkein kokonaan jo huhtikuun alkupuolella. Peipot visertävät ja mustarastaat laulaa lurittavat. On ihanaa, että pihan kevättöihin on jo päästy ja lämmintä on ollut jo liki +14 astetta, mutta se ei ole ihanaa, että jo huhtikuussa on voimassa maastopalovaroituksia. Usein tähän aikaan on vielä reilusti lunta.

Yllä olevassa kuvassa ponnistaa maasta jokin laukka. Istutin niitä tuohon eri lajeja. Saapa nähdä onko sieltä nyt noussut reippainta lajia ja muita alkaa tulla esiin myöhemmin. :)

Alla pieni tammi, jonka lehdet ovat säilyneet vihreinä koko talven.

Raidan kukat eivät ole juuri auenneet tämän kuvan ottamisesta (1. huhtikuuta).

Talven tuulissa putosi vanhasta koivusta oksa yhden alppiruusun päälle. Rhodon katkenneessa oksassa olisi ollut useita kukkanuppuja. Yksi niistä jaksoi melkein aueta maljakossa. Alppiruusujen ja havujen varjostus- ja kasteluvaihe oli aika lyhyt tänä vuonna. Nyt saisi kyllä sataa. 

Järven rannoilla on ollut sulaa jo pitkään esimerkiksi heinäsorsien iloksi.

Tämä söpöliini lienee lehtokurppa. Wikipedian mukaan se lentää vain kahdeksan kilometrin tuntinopeudella, joten se on maailman hitaimmin lentävä lintu. 

Pääsiäistämme sulostuttivat ihanat hyasintit. 

Kuluneella viikolla on ollut viileitä öitä. Pakkasta on täällä ollut -7 - -8 astetta. Sulan rantaveden pinta on jäätynyt jämäkäksi reilun sentin paksuiseksi jääkuoreksi ja aamuisin olemme saaneet katsella ja kuunnella upeaa näytelmää. 

Jää alkaa laajentua auringon lämmittäessä ja nousee pieniksi harjanteiksi. Aamun mittaan ohut jää sulaa ja painuu veden pinnalle, mutta sitä ennen rannoilla kaikuu ääni, joka on vuoroin kuin vihellystä, kuiskausta, haukahtelua, pauketta ja jyrinää. On melkein vaikeaa uskoa, että noin ohut jääkerros saa aikaan niin vaikuttavaa ääntä. :)

Jäiden ihmettelyn lomassa voi ihastella myös joutsenten tanssia.

Luonnossa on loputtomasti ihailtavaa.

Kiitos kaikista, supermielenkiintoisista kommenteistanne edelliseen postaukseeni. Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Pian tulossa ovat vastaukseni Repolaisen ja Näpertelijän kuukausihaasteisiin. Ideat ovat jo valmiina ja kuviakin valittuna. :)

Kivaa uutta viikkoa!

"Minä piirrettynä" ja muita kuvia

 

Hei taas ja kaunista kesälauantaita! Tässä tulee vihdoin vastaukseni Kristiinan kuukausihaasteeseen, jossa kesäkuun aiheena on MINÄ PIIRRETTYNÄ.

En löytänyt etsimääni eli vanhan koulukirjan sivua, jossa tehtävänä oli ollut piirtää kuva itsestä. (Kuva oli minulla käsillä joskus talvella, mutta nyt en onnistu muistamaan, minne laitoin sen.) Lopulta löysin tämän, joka kyllä kuvaa minua varsin hyvin. :) Olen jo lapsena pitänyt punaisista taloista, ruutuikkunoista, värikkäistä puista ja kukista (kuten kaikki lapset luultavasti...). Etualalla taitaa olla myös järvi tai joki.

Tähän haasteeseen en nyt onnistunut vastaamaan kovin hyvin, mutta pian vaihtuu kuukausi ja on uusien haasteiden aika. :)

Kukkakuvat ovat ottamisjärjestyksessä. Otan suunnilleen samat kuvat joka vuosi. :) Vanhat suosikit, kuten kirjolupiinit, ilahduttavat aina, ja puutarhan uudet tulokkaat, kuten kurjenmiekat, tuottavat suurta iloa. 

Siperiankurjenmiekalla on vain yksi kukkavarsi tänä vuonna. Olen istuttanut kaikki kurjenmiekat rannalle ja keltakurjenmiekka on jo alkanut levitä, mutta kukkii tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Myös maantien varsilla kasvaa komeanvärisiä lupiineja.

Lehtoakileija 'Nora Barlow':

Juhannusruusut tuoksuvat lumoavasti. Niiden juurivesoista voi kuitenkin tulla aika paljon vaivaa, jos niitä istuttaa lähelle muita kasveja.

Alppiruusu 'Mikkeli':

Auringonnousun aikaan eli kello kolmen jälkeen...

Puistoatsalea 'Adalmina':

Talvella ostetut esikot kukkivat somasti:

Ihania kesäkuun viimeisiä päiviä kaikille!