Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste my favourites. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste my favourites. Näytä kaikki tekstit

23.10.2026

Lempijoululauluni

 


Olin jo pitkään miettinyt seinälle jotain jouluaiheista kehystettyä tekstiä. Ainakin verkkokaupoista saisi tilattua monenlaisia julisteita, mutta päätin tulostaa tekstin itse ja ensimmäiseksi versioksi valitsin sanat yhdestä lempijoululauluistani, "En etsi valtaa, loistoa". Jean Sibeliuksen säveltämän laulun Zacharias Topeliuksen sanoihin voitte kuunnella täällä. Ihanan suomennoksen tekijä on tuntematon; sitä on joskus arveltu Martti Korpilahden tai Aino Suonion tekemäksi.

YLEn artikkelin mukaan "suosittu joululaulu otettiin uudelleensanoitettuna virsikirjaan vuonna 1986. Suomalaiset eivät ole ottaneet nurkumatta vastaan 1980-luvun virsikirjauudistuksen versiota tekstin suomennoksesta. [...] Esimerkiksi laulun kolmannen säkeistön vaikuttava "Luo köyhän niin kuin rikkahan saa, joulu ihana" on suomennettu "Jo, joulurauha, saavu, jää nyt joka sydämeen". Monelle tämä idea joulun saapumisesta köyhäänkin taloon on joululauluversion punainen lanka". 

Niinpä, en todellakaan ymmärrä, miksi hienot, vanhat sanoitukset täytyy "uudistaa" latteiksi ja mitäänsanomattomiksi. :)




Tauluseinälläni on myös kaksi joulukorttia kehystettyinä. Tällä hetkellä kortit ovat Annariikka Qvistin viehättäviä kuvia. Valitettavasti näiden Ikean kehysten mittasuhteet ovat hieman kummalliset ja kortteja piti kaventaa, jotta ne mahtuivat kehyksiin. Olisi oikeastaan pitänyt ottaa korteista kopiot ja kehystää vain ne.

Finlandia-kuulien värit sopivat hyvin tämän postauksen loppuun. :)





Tuttuun tapaan kommenttiosio on auki täällä. 
Lämmin kiitos kommenteistanne!
Mukavaa viikonloppua!


🤎


Lisäys illalla 23.10.:
Olipa taas niin kiinnostava perjantai-illan Ukraina-Raportti, 
että täytyy suositella sitä täälläkin.
Jakson voi katsoa Permanto-palvelussa tai YouTubessa.



11.10.2026

Viisi vuodenaikaa :)

 


Hyvää huomenta! Eilen lauantaina satoi parin minuutin ajan ohuesti räntää. :) Siitä tulivat mieleen vuodenajat ja nämä kollaasit, jotka on tehty kaukaisena ensimmäisenä blogivuotenani. Pidän niistä vieläkin ja voin ne hyvin postata, koska suurin osa teistä nykyisistä lukijoista ei varmaankaan ole niitä nähnyt. :)

Aikaisemmin ajattelin vuoden kierron kulkevan näin kevät-kesä-syksy-talvi. Nyt kuitenkin talvi saattaa alkaa täälläkin vasta joulun jälkeen, joten vuosi meneekin näin: talvi-kevät-kesä-syksy-joulu. Joulu on tarpeellinen vuodenaika, koska muuten syksy kestäisi enemmän kuin neljä kuukautta... ja se olisi aika pitkä aika. :) Alkusyksy on ihanaa aikaa, mutta jos lunta ei sada, loka-, marras- ja joulukuukin ovat pimeitä ja hieman ankeita kuukausia.

Ihanaa sunnuntaita kaikille!







(Kommenttiosio auki täällä.)


21.4.2026

Haasteita ja hurahduksia




Terve taas! Huhtikuu on kääntynyt loppupuolelleen. Säät ovat olleet aurinkoisia. Ilma on melko kuivaa, kuten keväisin kuuluu ollakin, ja monenlaisia ulkotöitä on saatu tehdyksi. En tiedä johtuuko se kuivuudesta, mutta varsinkin aamuisin ja iltaisin ilma on aivan ihanan raikas.

Tällä postauksella osallistun kahteen kuukausihaasteeseen. Rimasan huhtikuun haasteessa etsitään "kolmea arkiruokaa, joihin aina palaat". Ensimmäiseksi olen valinnut erilaiset salaatit. Yläkuvan tomaatit ja kurkut ovat suosikkikasviksiamme, tuoretta ruohosipulia ja persiljaa ripottelen melkein kaikkialle silloin, kun niitä on. Myös fetajuusto maistuu kaikille.

Erilaiset pavut ovat yksi suosikkiaineksistamme...




... samoin kuin tonnikala. Tässä kuvassa ei ole kuitenkaan salaatti vaan kolmioleipien täyte odottamassa sekoittamistaan.




Meillä mennään syömisessä maku edellä... eikä niinkään terveellisyys. Hui, uskaltaako tällaista sanoakaan? :) Kasviksia yritetään toki syödä paljon. Värikkäät kasvikset ilahduttavat sielua, mieltä ja kehoa.




Sitten tulevat erilaiset pastat. Kotona on niihin aina aineksia.





Meillä käytetään paljon pakastinta. Sinne säilötään heti aterialta ylijääneet ruoat, jos niille ei ole käyttöä seuraavana päivänä jollain tapaa kierrätettynä. Pakastimessa on aina marjoja... joskus jopa itse kerättyjä. :) Niistä valmistuu hetkessä kiva jälkiruoka...




... tai niillä voi päällystää letut tai vohvelit.




Sitten siirrytään huhtikuun hurjuuksiin eli Repolaisen haasteeseen. Tämä oli hieman vaikea. Minä en taida juurikaan hurjastella. Kahdessa asiassa kontrolli kyllä pettää hiukan. Toinen on kirjojen osto ja toinen kasvien. :)

Olen ostanut huhtikuussa kirjojakin, mutta käytettyinä. Minusta tuntuu, että joskus vuosikymmeniä sitten kirjat tehtiin kestämään. Vanhojen kirjojen ostaminen ja lukeminen uudelleen ja uudelleen tuntuu varsin ekologiselta... ei siis hurjuudelta ollenkaan.

Kasviostoksissa sen sijaan olen hurjastellut. Olin sormet näppäimillä valmiina, kun kasvit tulivat myyntiin useimmiten käyttämässäni verkkokaupassa. Posti toi tilaukseni eilen kotiin. Uudet tulokkaat vihertävät kauniisti. Koska luvassa on vielä lunta ja pakkasta, joudun siirtelemään niitä sisään ja ulos, mutta ei haittaa. Kasvit vain ovat niin ihania.

Olen aivan hurahtanut (tarha)kärsämöihin (Achillea). Ne tulevat somistamaan todella kuivalla ja paahteisella paikalla olevaa "istutusta", jossa erilaiset kärsämöt ovat jo osoittaneet elinvoimansa. Kanukkoja (Cornus) olen lisännyt pistokkaista itsekin, mutta tänä keväänä teki mieli ostaa yksi jo isompi verikanukka. Minulla on tumma- ja punaversoisia kasveja. Haavemaailmassani niiden kavereiksi löytyy vihreä-, kelta- ja oranssiversoisia. Sellaisia jotka pärjäävät meikäläisessä ilmastossa... :)

Kuvassa näette myös herttavuorenkilpeä (Bergenia cordifolia) 'Snowtime'. Vuorenkilpien isot lehdet ovat hienot ja tämä valkoinen väri minusta erityisen tyylikäs.




Hurahduksia on viime aikoina sattunut. 

Kerran avasin TV:n, kun kolmosella oli menossa Kotoisa. Kahdeksannen kauden toisessa jaksossa luotiin vanhasta, huonokuntoisesta mökistä aivan ihana lomaparatiisi. Nyt olen katsonut melkein kaikki kolmen Katsomossa olevan kauden jaksot. Olen nähnyt kauniita (ja varmaan aika kalliita) sisustuksen tai puutarhan uudistumisia, mutta mainitun jakson keltainen keittiö ja houkuttelevat makuuhuoneet ihastuttivat erityisesti. Vessastakin tuli upea. :)

Olen myös innostunut vohvelikankaasta... pyyhkeissä ja varsinkin kylpytakeissa. En ole koskaan erityisesti pitänyt vohvelikankaisten kylpytakkien tyypillisestä mallista (huputon ja V-aukkoinen), mutta materiaali on aivan vastustamaton ja itse voi ommella haluamansa mallin. Ostin lempivieraillemme valmiit kylpytakit ja seuraavan kerran, kun tarvitaan uusia pyyhkeitä, valintani on vohvelikangas. Tämä ei ole mainos, vaan kerron omaksi ja muiden iloksi, että Eurokankaassa on Hanko-nimistä vohvelikangasta 18 eri väriä. :)

Muita tuoreita hurahduksiani ovat suolasuihke hiuksille (ostin Biozell-merkkistä, se on suomalaista, ja olen toistaiseksi ollut todella tyytyväinen), mustapippuri, tonnikalapasteija, lakkahillo, vaaleanruskea väri... No niin, eiköhän tämä nyt riitä! Ihanaa iltaa teille kaikille!

Ja vielä lämmin kiitos kommenteistanne, aiemmista ja tulevista!




Tämä sievä kukkanen yllätti minut tänään paikassa, johon ei muistaakseni ole krookuksia istutettu. 





13.4.2026

Kevään merkkejä

 


Ohhoh, lumet ovat (täällä Itä-Suomessakin) sulaneet melkein kokonaan jo huhtikuun alkupuolella. Peipot visertävät ja mustarastaat laulaa lurittavat. On ihanaa, että pihan kevättöihin on jo päästy ja lämmintä on ollut jo liki +14 astetta, mutta se ei ole ihanaa, että jo huhtikuussa on voimassa maastopalovaroituksia. Usein tähän aikaan on vielä reilusti lunta.

Yllä olevassa kuvassa ponnistaa maasta jokin laukka. Istutin niitä tuohon eri lajeja. Saapa nähdä onko sieltä nyt noussut reippainta lajia ja muita alkaa tulla esiin myöhemmin. :)

Alla pieni tammi, jonka lehdet ovat säilyneet vihreinä koko talven.




Raidan kukat eivät ole juuri auenneet tämän kuvan ottamisesta (1. huhtikuuta).





Talven tuulissa putosi vanhasta koivusta oksa yhden alppiruusun päälle. Rhodon katkenneessa oksassa olisi ollut useita kukkanuppuja. Yksi niistä jaksoi melkein aueta maljakossa. Alppiruusujen ja havujen varjostus- ja kasteluvaihe oli aika lyhyt tänä vuonna. Nyt saisi kyllä sataa. 




Järven rannoilla on ollut sulaa jo pitkään esimerkiksi heinäsorsien iloksi.




Tämä söpöliini lienee lehtokurppa. Wikipedian mukaan se lentää vain kahdeksan kilometrin tuntinopeudella, joten se on maailman hitaimmin lentävä lintu. 




Pääsiäistämme sulostuttivat ihanat hyasintit. 





Kuluneella viikolla on ollut viileitä öitä. Pakkasta on täällä ollut -7 - -8 astetta. Sulan rantaveden pinta on jäätynyt jämäkäksi reilun sentin paksuiseksi jääkuoreksi ja aamuisin olemme saaneet katsella ja kuunnella upeaa näytelmää. 

Jää alkaa laajentua auringon lämmittäessä ja nousee pieniksi harjanteiksi. Aamun mittaan ohut jää sulaa ja painuu veden pinnalle, mutta sitä ennen rannoilla kaikuu ääni, joka on vuoroin kuin vihellystä, kuiskausta, haukahtelua, pauketta ja jyrinää. On melkein vaikeaa uskoa, että noin ohut jääkerros saa aikaan niin vaikuttavaa ääntä. :)






Jäiden ihmettelyn lomassa voi ihastella myös joutsenten tanssia.







Luonnossa on loputtomasti ihailtavaa.








Kiitos kaikista, supermielenkiintoisista kommenteistanne edelliseen postaukseeni. Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Pian tulossa ovat vastaukseni Repolaisen ja Näpertelijän kuukausihaasteisiin. Ideat ovat jo valmiina ja kuviakin valittuna. :)

Kivaa uutta viikkoa!






8.3.2026

Maaliskuun haastevastaukset :)

 


Hyvää naistenpäivää!

Käydäänpä suoraan asiaan: Repolaisen kuukausihaasteen aiheena ovat maaliskuun maut. Maaliskuussa odotetaan jo pääsiäistä (vaikka se useimmiten on vasta huhtikuussa) ja minulle pääsiäisen ykkösherkku ovat erilaiset rahkaleivonnaiset ja -jälkiruoat.




Maaliskuuhun ei muuten minusta liity mitään erityisiä ruokia. Päätinkin laajentaa makuaihetta myös väreihin ja muotoihin. Niitäkin voidaan kutsua maukkaiksi tai herkullisiksi. :) Maaliskuun väri on minusta vihreä. Olen viime vuosina tykästynyt siihen entistä enemmän ja vihreää löytyykin kodistamme sieltä täältä. Tämä pieni kahvikuppi on yksi suosikkini; sen muotokin on minusta herkullinen.






Lapsuudessani syötiin jouluaaton ateria Krokus-lautasilta. Muilla aterioilla niitä ei muistaakseni käytettykään. Nykyisin käytämme useimmiten Teema-astioita, valkoisina tai punaisina...




... ja tänä talvena tapahtui se, mitä olin toiveikkaana odottanut: joitakin Teema-astioita on saatavana tummanvihreänä! (Kuvassa nämä taitavat näyttää tummemmilta kuin ovatkaan.) Värin nimi on suomeksi "metsänvihreä", englanniksi "hunter" (höh?). Nämä mukit tulevat käyttöön ensi jouluna. 

Astiat on valmistettu Thaimaassa. Tarrat lähtivät hieman huonosti irti. Tästä tulikin mieleen näppärä konsti, jonka opin vasta viime syksynä, kun taistelin kurkkupurkkien etikettien kanssa. (Purkit kullanvärisine kansineen ovat kivoja säilytysastioita keittiössä ja muuallakin.)

Etiketit irtoavat kaikista helpoiten, kun laittaa kuumaa vettä purkin sisälle ja kannen kiinni. Jos veden pinta yltää suunnilleen kanteen asti, myös siinä mahdollisesti oleva etiketin saa poistettua. Etiketti ei saa kastua. Lämpö pehmittää liiman ja etiketti irtoaa vetämällä. Purkin kylkeen jää liimaa, jonka voi poistaa öljyllä. (Minä käytän laventelintuoksuista vartaloöljyä, joka jäisi muuten käyttämättä. :)) Öljy saa vaikuttaa hetken, minkä jälkeen liiman voi pyyhkiä vaikka talouspaperilla. Lopuksi pesu astianpesuaineella. 

Tällä vinkillä osallistun Selättömän puutarhurin vinkkihaasteeseen.




Sattumalta myös uuden ripsivärini hylsy on vihreä. On se vain herkullisen näköinen. :)




Kristiinan kuukausihaasteessa etsitään mietelauseita. "Kyllä aika tavaran kaupitsee" on lausahdus, joka tulee minulla mieleen usein. Paljon on tavaroita tallessa... ja aika monelle löytyy jossain vaiheessa käyttöä. Nyt olemme sellaisessa vaiheessa omaishoidossa, että hoidettava näyttää syövän mieluiten kevyellä ja paksuvartisella muovilusikalla, vaikka tarttumis- ja otevoimaa muuten on vielä hyvin.

Nämä piknik-aterimet ovat siis jälleen hyödylliset. Luulen että myös iloiset värit piristävät.




Vuosikymmeniä sitten olen saanut lahjaksi Kermansaven Heinä-aamiaissettejä. En vieläkään oikein tiedä, pidänkö niistä vai en, mutta nyt keksin käyttöä lautaselle. Se toimii yöpöydälläni tarjottimena vesilasille ja käsivoiteelle yms. Katsokaa kuinka hyvin se sopii kaveriksi Kirnu-kynttilänjalalle! :)

Vesilasin suojana on hillopurkin kansi. Näitä erivärisiä ruudullisia kansia on tullut kerättyä talteen muutamia ja onpas mukavaa, että joskus niillekin tulee käyttöä. :)




Pehmoisen lumikinoksen jälkeen tulee kauhistuttava kuva...




... nimittäin näkymä keittiön yhden laatikoston alimmasta laatikosta. :)

Rimasan keittiöhaasteessa etsitään tässä kuussa keittiössä olevia tavaroita, joiden paikka olisi aivan muualla. Olen joskus kertonutkin, että keittiömme on aika pieni eivätkä sinne edes mahdu kaikki keittiöön kuuluvat tavarat vaan esimerkiksi kodinkoneita on myös "apukeittiössä". 

Yksi hienoimpia asioita keittiössämme ovat laatikostot, joissa säilytetään aterimia yms. Alimmissa laatikoissa sen sijaan on esimerkiksi roskapusseja, keittiön laitteiden käyttöohjeita, kuminauhoja yms. Yhteen laatikkoon oli kerätty teippirullia... ja sitten päätin säilyttää siellä myös muuta sekalaista tavaraa, jolla ei ole tiettyä paikkaa ja nyt laatikosta löytyy esim. merkkausnauhoja, katkoteräveitsiä, pieniä meisseleitä ja työntömitta. Nämä eivät ehkä keittiöön kuulu, mutta toisaalta löytyvät hyvin tarvittaessa. 

Aihetta olisi voinut lähestyä myös toisin: Yhden perheenjäsenen mielestä keittiön vanhan lieden paikka olisi jo jäteasemalla ja taloon pitäisi hankki induktioliesi. Minä taas ihmettelen, miksi keittiössä on muovinen leikkuulauta, kun puisiakin on hankittu (ja tehty)... :)




Kaaoksen jälkeen tarvitaan hieman rentouttavaa vihreyttä. Sitä kohden ollaan taas menossa. Luku- ja kahvihetkiä puiden siimeksessä, poutapilvien lipuessa sinisellä taivaalla.






Täällä on tänäänkin aivan ihana ilma, aurinkoinen ja lämmin. Kevättä tulvii sisäänkin, kun vain ikkunan avaa. Tuskin kevät vielä oikeasti on tullut, mutta nyt nautitaan! :)