Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. Let me know if you like them! 💚

Thank you for your visit.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste evening. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste evening. Näytä kaikki tekstit

31.5.2025

Jo joutui armas aika... myös Repolaisen haasteessa :)

 
Kello 00.00


Hyvää huomenta! Tässäpä tulevat kuvani Repolaisen kuukausihaasteeseen, jossa aiheena toukokuussa on AIKA. Minulla oli ensin tarkoituksena ottaa kuva samasta maisemasta useana kellonaikana, mutta kuvista ei tullut erityisen inspiroivia, joten valitsin haasteeseen vanhoja suosikkikuviani. 

Ylläolevaa kuvaa ei ole otettu tasan puolenyön aikaan, mutta se kuvaa aika hyvin kesäyön tunnelmaa. :)

Aamusta minulla on kaksi kuvaa, koska se nyt vain on niin ihana vuorokaudenaika...


Aamu 1

Aamu 2

Kello 10.00

Kello 12.00

Kello :)

St Paulin katedraali Lontoossa

Iltapäivä

Viiden jälkeen

Kello 20.00

Nukkumaanmenoaika



Nyt ei tarvitsekaan enää odottaa pitkään. Huomenna sekä Repolainen että Kristiina julkaissevat kesäkuun haasteet. :)

Martta Wendelinin suloisella kuvalla "Nimipäiväkukkia" toivotan kaikille ihanaa kesän alkua ja koululaisille riemukasta lomaa!




27.4.2025

Hitaasti etenee kevät

 


Hyvää huomenta! Tänään 27. huhtikuuta vietetään kansallista veteraanipäivää Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Pääjuhlaa vietetään tänä vuonna Hämeenlinnassa. Juhlaa voi seurata myös Yle Areenassa kello 13 alkaen.

Kun kirjoitin tätä eilen lauantaina, sateli ohuesti lunta. Aika viileää säätä on luvassa jatkossakin. No, parempi lumisade nyt kuin toukokuussa tai jopa kesäkuussa. :)

Edellisessä postauksessani kuvatut narsissit eivät ole juuri kasvaneet.




Jokunen krookuksen nuppu hymyää ujosti. :)




Jää on jo tummaa ja rannoilta sulanut, mutta teeret pyörähtelevät jäällä edelleen. Niitä oli kaikkiaan kolme, mutta kaikki eivät mahtuneet samaan kuvaan. :)




Auringonlaskut komistuvat ja siirtyvät nopeasti pohjoisemmaksi. Otan näitä samoja kuvia joka vuosi. :)





Eräänä päivänä tuuli kuljetti sumulauttaa pitkin järveä koko päivän... ja illalla se oli tietenkin kauneimmillaan.





Seuraavassa kuvassa on kirkkovuoden mukaan etenevä kotihartauskirja, jota lueskelin pääsiäisen aikaan. Jokaiselle päivälle on lyhyt raamatunkohta ja sen selitystä. Tämän kirjan olen ostanut antikvariaatista. Sen etulehdelle on aikoinaan kirjan lahjoittaja kirjoittanut hartaita ajatuksia ja onnittelut niin kauniilla käsialalla, että ensin luulin sitä kirjaan painetuksi tekstiksi.

Teoksen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1946. Tämä toinen painos on vuodelta 1960 ja esipuheessaan suomentaja Eero Metsola kirjoittaa: 

"Tällä teoksella on aivan erityinen sanomansa nykyisen, levottoman ajan ihmiselle. Lieneekö ihmiskunta koskaan aikaisemmin tuntenut sellaista turvattomuuden tunnetta tulevaisuudestaan, niin suurta jännitystä siitä, mitä huominen päivä tuo mukanaan kuin juuri nyt." 

Voi vain sanoa, että kirja on ajankohtainen nytkin.




Kuvaa ottaessani ihastelin kuinka kaunis väriyhdistelmä tummansininen ja kulta ovat... ja kuinka vaikeaa on saada sen kauneus kuviin. Erilaiset siniset ovat monen suomalaisen lempivärejä vaatetuksessakin ja sopivat monelle kauniisti.

Minulla on ollut elämässäni jo useampi "sininen kausi" ja nyt on sininen alkanut taas viehättää enemmän. Kun ostan vaatteita ja asusteita, koetan ostaa mahdollisimman kotimaista... mutta on minulla jotain eksoottisempaakin, kuten alla näkyvä huivi, dupatta. Uusi ripsivärini pääsi myös kuvaan, koska pakkaus on niin tyylikäs. :)




Ulkona lentelee jo joitakin kimalaisia, mutta ruokaa niille on aika vähän. Nostin perunanarsissin ulos, mutta en kyllä ole nähnyt yhtään kimalaista lähestymässä sen kukkia.





Eilen lauantaina näin punarinnan. TOIVOTTAVASTI sää nyt alkaa lämmetä tasaisesti, eikä tule sellaista kylmää jaksoa kuin viime keväänä, joka oli kohtalokas monille hyönteissyöjille.

Kurjet pärjäävät viileässäkin.




Jonkin seuraamani blogin postauksessa ja sen kommenteissa kirjoitettiin poluista. Minä harrastan polkuja. :) Koetan pitää niitä auki metsässä... ja teen uusia tänne pihapiirin. Se onkin hauskaa hommaa. Keräilen haravoituja lehtiä, risuja, käpyjä ym. ja tasoitan ja levennän niillä "metsäpuutarhan" kulkureittejä. Lehti- ym. massa maatuu aika nopeasti. Tässä polku kulkee pienen tuijan vierestä.




Tässä on luksuspolku. :D Muutama vuosi sitten asettelin pari vanhaa räsymattoa polulle ja peitin ne kivituhkalla, jota löytyi pieni unohtunut kasanloppu.




Meillä on edelleen kuivaa. Pohjois-Italiassa sen sijaan on satanut liikaakin. Tässä kuvassa sentään pilkahtaa sinistä taivasta. Robinia kukkii. Se on kasvina hieman ongelmallinen, mutta kukkien tuoksu on taivaallinen.

Tähän(kään) postaukseen ei voi jättää kommenttia.
 
Nauttikaamme kevään tulosta.

Ihanaa sunnuntaita!






7.9.2024

KÄVELYLLÄ-kuvahaaste - Walk with me! :)

 


Ihanaa lauantai-iltaa kaikille! (Ja ihana on päiväkin ollut; sää oli täydellinen, aurinkoinen, tuulinen, maksimilämpötila +22 C. Aiempien päivien kostea ilma taisi hävitä tuulen mukana ja ulkotyöt sujuvat tanssien ja laulellen.)

Kristiina julkaisi muutama päivä sitten kauniin postauksen kotimaisemistaan Ahvenanmaalla. Postauksen nimi "Kävele kanssani" oli niin inspiroiva, että se sai minut haaveilemaan kuvahaasteesta, jonka osallistujat kuvaisivat kävelylenkkiään, pitkin vuotta, vaihtelevissa säissä ja eri vuorokaudenaikoina. :)




Kristiinalla on jo oma kuvahaasteensa Kolme kuvaa kuukaudessa, joten minäpä haastan itseni ja teidät kaikki kävelemään (tai pyöräilemään) lähimetsässä, kotikylällä, kaupungilla, lomakohteessa tai vaikka omalla pihalla. 

Olen ajatellut kiertää lähellämme olevan metsäisen lenkin säännöllisesti (saa nähdä kuinka se onnistuu, kun lunta alkaa tulla :)).

Kävelypostauksia voi tehdä vaikka kuinka monta ja ilmoittaa niistä kunkin kuun postaukseni kommenttiosiossa. Lisään linkit sitten myös postaukseen.




Monissa blogeissa on kauniita ja mielenkiintoisia postauksia kävelyretkistänne, joten olisi hauskaa koota niitä yhteen.




Hienoja kävelylenkkejä muissa maisemissa esimerkiksi täällä:




sekä


ja toinenkin ihana postaus Luisellalta









Näissä minun kuvissani nähdään siis useimmiten itäsuomalaista maisemaa ja luontoa.




Aikaisempia kävelyretkiämme (Italiassa) löytyy tästä linkistä. Kevään 2020 postauksessa olen näköjään maininnut tutkimuksen, jonka mukaan päivittäinen 20 minuutin reipas kävelylenkki alentaa riskiä sairastua dementiaan jopa 40 %.





Loppukesän ja alkusyksyn säät ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä... ja kosteita. Kostea sää tuottaa kauniita punaisia auringonlaskuja, jotka kuvissani eivät koskaan näytä niin hienoilta kuin todellisuudessa. Tämän postauksen ensimmäinen kuva on yksi parhaista.

Päivät ovat lyhentyneet melkein huomaamatta mutta nopeasti. Yhtäkkiä sitä vain huomaa, että yöt ovat pimeitä, aurinko nousee vasta kuudelta ja laskee jo kahdeksalta.






Tein tämän lenkkini melkein juosten, koska aurinko oli jo laskemassa. :)




Nähdäkseni maiseman paremmin nousin seisomaan kannon päälle. Halusin kuvata myös kantoa. Kiireessä tarkennus osui vain joko sahattuun pintaan...




... tai runkoon alempana. :)





Kimalaisia oli paljon tänä kesänä ja se on kai ainakin yksi syy siihen, että luonnonmarjoja on runsaasti.




"Mustikkalaakso"... mustikoita ei muuten tullut täällä kovin paljoa.




Ilta alkoi metsässä jo hämärtää, joten oli aika kiiruhtaa kotiin...




... ja napata viimeiseksi kuvaksi pari kaunopunahattua kotipihalla. Hyvää yötä!





Missä te olette kävelleet viime aikoina?



22.4.2024

Huhtikuinen auringonlasku 2021 ja 2024

 


Täällä Itä-Suomessa ei oikeastaan voi puhua takatalvesta, koska ainakaan lämpötilojen suhteen kevät ei ollut vielä alkanutkaan. :) Poikkeuksellisen kylmää on joka tapauksessa.

HUOM.! Näiden kolme vuotta vanhojen kuvien hapankirsikka talvehtii sisällä. Vuonna 2021 se oli alkanut jo availla lehtiä ja kukkia huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla, ja lämpiminä päivinä nostimme sen ulos, pörriäisten ja ihmisten iloksi.




Ja pörriäiset löysivät sen. <3




Eilen illalla otin epätavallisia kuvia. En muista, että koskaan olisi aurinko laskenut noin pitkälle luoteeseen... lumisen maiseman taakse.




Päivän aikana lumi katolla oli alkanut sulaa ja luonto teki siitäkin taideteoksen.




Kiitos taas kerran mahtavan mielenkiintoisista kommenteistanne postauksiini. En taida ehtiä vastata kommentteihinne täällä blogissani, mutta kuten aina, koetan käydä vastavierailulla mahdollisimman pian. <3
 



Valoa kohti! :)