H niin kuin huhtikuu

 

H niin kuin haaveellinen, hurmaava, hehkeä, huumaava, huikea, herkullinen, hempeä, herkistävä, hilpeä, hienostunut, henkeäsalpaava...

H niin kuin häät. 

Huhtikuussa etsitään Kristiinan ihanassa kuukausihaasteessa h:lla alkavia asioita. Tässä tulee minun postaukseni. Nämä reippaasti rajatut kuvat eivät ole minun ottamiani, mutta minulla on lupa käyttää niitä tässä haasteessa. 

H niin kuin hääkimppu, hääkakku, hääpaikka ja hääkoristelut. Kyllä, taas on kolmen kuvan sijasta neljä, koska en vain pystynyt valitsemaan ja halusin jakaa kanssanne jotain kaunista... :)

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Have a lovely weekend!

Helmikuun kuvahaaste, osa 4

Hei ja ihanaa sunnuntaita! On jälleen aika esitellä kuvat Kristiinan helmikuiseen kuvahaasteeseen! Kuluneen viikon ensimmäinen (20.2.) haastesana on kuivunut. Kuvassa talvinen alppipiikkiputki. Sen englanninkielisistä nimistä yksi näkyy olevan hieno queen of the Alps. :)

21.2. Kala - no, tässäpä aihe, josta minulla ei ollut yhtään mielenkiintoista kuvaa. Onneksi perheen arkistoista löytyi Barcelonan Aquariumissa otettuja kuvia: 

22.2. Alla olevassa kuvassa näkyy musta kalenterini, mutta erityisesti siinä näkyy iloa tuottanut löytö "kaappien kätköistä". Tuossa vetoketjullisessa kotelossa oli muistaakseni kirjekuoria ja -papereita, joita myytiin Unicefin hyväksi kauan, kauan sitten. Kotelo ei ole väreiltään aivan nykymakuni mukainen, mutta se on juuri sopivan kokoinen kalenterin, kynän ja vaikka tarrojen säilyttämiseen. 

Tammikuussa ilmestyneet, Kreetta Järvenpään suunnittelemat kauniit postimerkit ovat kuvassa mukana, jotta voin puhua kukista... :)

Olen rakastanut kukallisia kankaita ja esineitä niin kauan että tällä hetkellä olen melkeinpä väsynyt niihin. :) Yksi kuosi kuitenkin on, johon en kyllästy koskaan. Tummataustaiset, 1600-luvun hollantilaismaalausten tyyliset kankaat ihastuttavat aina. Siksipä lempihuopani on alla oleva Essenzan Fleur... ja lempisuihkuverhoni Prismasta ostettu Housen Nella (se on kyllä valmistettu Kiinassa). Leikkasin yhdestä verhosta palan, josta ompelin verhon kylpyhuoneen ikkunaan - ja joka kerta sen nähdessäni tulen hyvälle tuulelle.

Ai niin, kalenterikohtaan halusin myös kuvan italialaisen L'Erbolarion kauniisti kuvitetusta seinäkalenterista, jonka tämän vuoden teemana ovat tulivuoret. Toukokuun kuvassa näkyvät Etna, mustamänty, pikkukäpylintu sekä punakettu.

23.2. Kiiltävä: hieman epätasainen jäänpinta kiiltää kalpean talviauringon säteissä kuin kulta... :)

24.2. Katos: meidän polttopuukatoksemme ei ole kuvauksellinen. Tässä sen sijaan kuvaa polttopuista. :D

25.2. Keltainen

Vanha, epätarkka kuva, jonka pilvipalvelun arkisto esitteli minulle jokunen viikko sitten. Kaksi pari-kolmemetristä huonekasvia ja talviauringon paistetta huoneessa kuvattuna ikkunan läpi ulkoa. :) Noita kasveja ei enää ole, joten tässäpä julkaisen kuvan niiden muistoksi.

26.2. Kori: kaappien kätköistä löytynyt lapsuusajan korini (ja karmeita, mutta ihananvärisiä tekokukkia). :)

Koska viikon päästä sunnuntaina olen erityisen kiireinen, postaan jo tässä myös helmikuun kuvahaasteen viimeiset kuvat. 

27.2. Katu: Uusia kotikulmia. Huomatkaa pirteät mandariinit! :)

28.2. Kesä on niin ihana asia, että on mahdotonta valita mieluisinta kuvaa. Tämä aurinkoinen iltapäivän hetki rannalla on yksi kestosuosikkini. Valoa kohti! Kiitos, Kristiina, mielenkiintoisesta haasteesta!

Voikaa hyvin!  -  Stay well!

A cloudy winter afternoon... in Italy - Polkuja

🇬🇧  Hello all! The Italian correspondent of Villa Emilia had an afternoon walk on Sunday. :) I share with you some of the photos. The weather was cloudy but it was a pleasant stroll in the fresh air, with dry leaves crunching under one's shoes and first spring flowers starting to spread their smell.

🇫🇮  Innostuin tekemään näistä kuvista ylimääräisen postauksen. Valon lisääntyminen varmaan vaikuttaa: olo on virkeämpi ja mieli halajaa ulos ja paikkoihin, joissa ei ole lunta... :)

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Lämmin kiitos ihanista kommenteistanne edelliseen postaukseen!

Tammen alla ja Italiassa :)

Hei taas ja mukavaa sunnuntai-iltaa! Tämän postauksen kuvat ovat kirjankansikuvaa lukuun ottamatta Italiasta, tosin eivät kirjaan liittyvältä Comojärveltä. Käytän Sofia Lundbergin romaanin Tapaa minut tammen alla (alkuteos ilmestynyt 2019) Helmet-haasteen kohtaan 7: kirja kertoo ystävyydestä.

Kirjan takakannessa teosta kuvataan näin: 

"Kuinka päästä jaloilleen tuhoisan parisuhteen päätyttyä? - Estherillä on takanaan vaikea ero, ja piinallisen yksinäisinä viikonloppuina hän tekee kävelyretkiä vanhan tammen luo. Siellä hän tutustuu Rutiin, vanhaan rouvaan, jolla on uskomaton kyky vaalia elämän pieniä, kauniita asioita. Rut muistelee nuoruuttaan, ja Esther lumoutuu hänen kertomuksistaan. Naisten välille kehittyy odottamaton ja luja ystävyys, mutta Rutilla on kuitenkin salaisuus. Sen selvittäminen vie Estherin Comojärvelle Italiaan, missä luultua monimutkaisempi ja yllättävä elämänkohtalo alkaa piirtyä esiin."

Jälleen kerran  kuvaus ("uskomaton kyky vaalia elämän pieniä, kauniita asioita") sai minut odottamaan kirjalta hieman liikaa. Tämän kirjan kuitenkin voisin lukea toiseenkin kertaan. Ja erikoismaininta kauniista kannesta!

Alla siis subjektiivisia mielipiteitäni kirjasta. ;) Jos ette halua lukea juonipaljastuksia, ihastelkaa vain Italian maisemia My Woodland Gardenin Italian-kirjeenvaihtajan kuvissa.

Kirjassa vuorottelevat preesensmuotoinen kerronta ja Estherin muistikirjaansa kirjoittamat "muistot menetetystä perheestä". Lukijan päässä soivat hälytyskellot jo muistelun toisella sivulla. 

Muistan häämme. Ihanat, suurenmoiset häämme. Kaikki oli täydellistä. Juuri sellaista kuin halusimme. Sellaista kuin hän halusi. Olin onnellinen ja ylpeä. Tunsin itseni aina vahvaksi kun hän oli tyytyväinen.

Tässä kirjassa meillä on kaksi naista eri aikakausilta, jotka menevät naimisiin miehen kanssa, joka on varannut vihkikirkon keskustelematta suhteen toisen osapuolen kanssa (!). Kumpikaan liitoista ei jatku onnellisesti. Estherin mies Alex onkin aivan oppikirjan narsisti-manipuloija. Esther on halunnut eron ja tuntee nyt surua ja syyllisyyttäkin poikansa elämästä vuoroviikkolapsena. Lukijan näkökulmasta Esther pyrkii rakentamaan poikaansa vähän liiankin tiivistä suhdetta, mutta oppii lopussa kunnioittamaan lapsen itsenäisyyttä hieman paremmin.

Kirja jakaantuu kahteen osaan, hieman paikallaan junnaaviin tapaamisiin vanhan tammen alla Tukholmassa ja Italian matkaan. Rannassa ruokitaan vesilintuja leivän- ja pullanmuruilla (ei ei ei!!), herkutellaan sahramipullilla ja väitetään, että "Italiassa sahramia käytetään vain pastakastikkeeseen" (höpö höpö!). Kevään tullen krookukset alkavat kukkia niityllä ja Estherille tulee voimakas halu potkia kukkia ja hän tekeekin niin (??).

Matkassa Comojärvelle Italiaan sen sijaan on vauhtia ja tapahtumia, makuja ja värejä. Tarina toki on epäuskottava. Esther varaa viikonloppumatkan ja tutustuu sattumalta ruotsalaiseen Carinaan, joka railakkaan ystäväpiirinsä kanssa auttaa Estheriä löytämään Rutin, jonka sukunimi ja asuinpaikka (jossain Comojärven rannalla) ovat tuntemattomia. Pidin kuitenkin kirjan loppupuolesta, koska siitä voi suomalainenkin oppia rentoutta ja elämästä nauttimista. :)

Ja tammi pysyy.

(Alkuteos on nimeltään Och eken står där än.) Kirjassa on onnellinen loppu ja sellaisiahan me tarvitsemme. Loppusanoissa muistutetaan myös, että vaikeassakin elämäntilanteessa on apua saatavilla, ja annetaan muutamia yhteystietoja esim. Ensi- ja turvakotien liittoon ja Naisten Linjalle.

Briefly in English:  Hello all and happy Sunday! In this post, there's a review of a book that is not the most impactful I've read in my life but one that I will read again. It happens partly in Northern Italy and that's why the photos (not taken by me) depict some pretty Italian views.

Joitakin näistä kuvista olen varmaan julkaissut aiemminkin, mutta tuskinpa se haittaa...

Tähänkään postaukseen ei voi jättää kommenttia. Pahoittelen!

Comments still disabled. Sorry!

 

 

Take care! xx

 

(L'Occitane) En Provence (Premium Advent Calendar) :)

Hei taas! Lokakuisessa postauksessani mainitsin ostaneeni itselleni joulukalenterin tavaratalon kosmetiikka-alesta. Tässä postauksessa kerron tarkemmin L'Occitane en Provence -kalenterin sisällöstä, joten älä jatka lukemista, jos haluat tuotteiden pysyvän yllätyksenä. :)

Kuvat Provencesta ovat saksalaisten ystäviemme ottamia. Olemme voineet ihastella niitä lahjana saadussa seinäkalenterissa. <3

Paitsi lämpöä ja tuoksuja, myös kesäisen Kaakkois-Ranskan aurinkoa kyllä kaivattaisiin... varsinkin  valokuvaamiseen. Tässäpä muutamia pilvisenä marraskuun päivänä otettuja kuvia...

Pidän tämän kalenterin sisällöstä, mutta en erityisesti ulkonäöstä. Siispä kierrätin vihreän laatikoston ei-jouluiseen käyttöön eli lajittelin sinne kipoista ja kapoista löytyneitä ruuveja, nauloja, prikkoja jne., joita ainakin meillä tuntuu olevan aivan joka paikassa. :)

Rasiat sen sijaan asettelin työpöydän yhteen vetolaatikkoon ja vihdoinkin voin lajitella nappeja koon, värin ja materiaalin mukaan. :)

Kuten alla olevasta listasta näette, tuotteet ovat pieniä. Ostin kalenterin siis tarjouksesta, ja yhden tuotteen keskimääräiseksi hinnaksi tuli noin neljä euroa.  Saako siinä rahalle riittävästi vastinetta? En tiedä, mutta ainakin voin sanoa, että aiemmin käyttämäni L'Occitane-tuotteet ovat olleet aika ihania. :)

Olen avannut ja ottanut käyttöön vasta yhden tuotteen. Täydennän arvioitani sitä mukaa, kun kokemusta karttuu. --- Premium-joulukalenteri sisältää seuraavat tuotteet:

Käsivoiteita: 

• 30 ml Shea Dry Skin Hand Cream                        Näitä testattu pakkaspäivinä: ravitseva. Pieni, ärsyttävä asia: putkilon suulta lähti metallinen suojus hyvin, mutta siihen jäi muovikalvo, jonka sai poistettua vain neulalla. :)

• 10 ml Shea Honey Hand Cream                           Ravitseva; raikas tuoksu.

• 10 ml Shea Intensive Hand Balm                         Ok

• 10 ml Cherry Blossom Hand Cream                    Ok

• 10 ml Shea Delightful Rose Hand Cream            Ravitseva; mieto tuoksu, joka jää iholle ihanaksi muistoksi.

Hiustenhoitotuotteita:

• 35 ml Gentle & Balance Micellar Shampoo        Mieto, vähän turhankin. :)

• 35 ml 5 Essential Oils Shampoo                          Mieluisampi kuin edellinen: kiva tuoksu, pesee puhtaaksi

• 35 ml 5 Essential Oils Conditioner

Almond-sarjaa:

• 50 ml Almond Shower Oil                                    Nämä ovat...

• 50 ml Almond Body Milk                                    ... kaikki suosikkejani...

• 15 g Almond Crunchy Muesli Scrub                   ... ihanan tuoksunsa ansiosta. :)

Suihkuun ja vartalolle:

• 35 ml Shea Shower Oil

• 30 ml Verbena Shower Gel

• 35 ml Cherry Blossom Shower Gel                        OK, tämä Kirsikankukka ei ole suosikkituoksuni

• 25 g Shea Milk Extra Gentle Soap                          OK, pehmenee aika nopeasti

• 35 ml Cherry Blossom Shimmering Body Lotion   Sama kommentti kuin suihkugeeliin yllä :)

Kasvojenhoitotuotteet:

• 30 ml Oil-To-Milk Facial Make-up Remover        Jättää ihon pehmeäksi; tuoksu ei minusta erityisen hyvä

• 5 ml Immortelle Overnight Reset Serum                Ok

• 8 ml Immortelle Precious Cream

• 4 ml Immortelle Divine Cream                             Sama kommentti kuin meikinpoistoaineeseen muutama rivi ylempänä :)

Huulille:

• 28 g Fruity Perfecting Balm                                    Ei tavallinen huulivoide: puikko on keltainen, mutta värjää huulet kevyesti punertaviksi. "Täyteläistävä" vaikutus tuntuu huulilla kihelmöintinä. Tuoksuton.

• 28 g Fruity Lipstick, 010 Nude Infusion                Ok, "nudet" sävyt eivät koskaan ole suosikkejani.

Ja vielä:

• 15 g The Petit Remedy Cosmetic Balm                   Ravitsevan tuntuinen, ei imeydy kovin nopeasti.

• 5 ml Herbae par L'OCCITANE Eau de Parfum      "Poikkeuksellisen vihreä ja raikas kukkaistuoksu, jossa villiruoho yhdistyy karhunvatukan, villiruusun ja valkopeipin vivahteisiin." Hmmm, mikä on villiruoho? :) Raikas alussa, myöhemmin tavanomainen, sanoisin.

Käsivoiteita ei voi olla liikaa...

Manteli-sarja on yksi suosikkini...

Tuotteet on mielestäni hyvin valittu, esimerkiksi yksi huulirasva ja yksi huulipuna on sopiva määrä. Näiden kanssa olisi mukava lähteä reissuun johonkin lämpimään, aurinkoiseen kohteeseen. :)

Täällä pöllyää lunta niin, ettei vastaranta näy. :)

Kuvassa yksi lapsena tekemistäni kuusenkoristeista (=pieniä puupaloja kauniisti päällystettyinä). :D Jouluaattoon on alle kuukausi ja sen kunniaksi otin koristeet esille ja ripustin ne pienessä sinkkiämpärissä asuvan kuusentaimen oksille. Se kasvoi huonossa paikassa. Toivon että se pysyy elossa talven ja pääsee keväällä takaisin luontoon johonkin parempaan kohtaan. :)

Ihanaa joulunodotusta kaikille!