Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aquilegia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aquilegia. Näytä kaikki tekstit

24.6.2026

Yksityiskohtia (kesäkuussa)





Hei taas! Tässä postauksessa lisää pikaisesti napattuja ja hieman epätarkkoja kuvia pihan kukkijoista ja vähän muustakin. Ruusukuvia olisi ollut enemmänkin, mutta alkoi harmittaa, että jokaisessa kukassa oli jotain öttiäisiä. :D Usein ravistelen tai hätistelen hyönteiset ennen kuvaamista, mutta tällä kertaa en malttanut...




Tänä kesänä olen usein ihastellut västäräkkien touhuja. Ne ovat kerrassaan mainioita lintusia, jotka pesivät meillä esimerkiksi vanhan laiturin rakenteissa.

Muitakin hauskoja kohtaamisia eläinten kanssa on ollut. Juhannuksena avasin terassin oven ja säikähdin, kun ruskea pieni eläin säikähti minua ja pudotti pyydystämänsä (kuolleen) päästäisen oven eteen. :) Kun suljin oven se palasi hakemaan sen. Lähdin seurailemaan siitä ymmärtääkseni mikä hiirenkokoinen eläin pyydystää päästäisiä... ja sehän olikin lumikko! Ainakin luulen niin. En todellakaan ehtinyt tarkastella esimerkiksi sen häntää, mutta pikkuruinen koko kai viittaa enemmän lumikkoon kuin kärppään.

Nyt olenkin hoksannut, että pihatien poikki vilistävä pieni eläin onkin (kai) lumikko. Toivottavasti se on onnekas hiirien ja myyrien jahtaamisessa. :)







Kesän ensimmäiset harakankellot pihalla:









Sympaattinen niittyhumala levittäytyy pihallamme melko hyvin. Olen valinnut erilaisia kuivalla paikalla menestyviä kasveja istutusalueeksi. Tässä näkyy myös nepalinhanhikin lehtiä. Sen kukkimista odotan erityisesti.





Edellä mainittu istutusalue on aidattu verkolla, koska siinä kasvaa uusia herkkuja, joita en halua jänisten/rusakkojen kiiruhtavan maistelemaan. :)





Suursyömäreistä puheen ollen, läheisellä tiellä oli nähty hontelo, ruskehtava eläin, luultavasti hirvenvasa. Tässä on luultavasti sen jälki. :)




Näissä viimeisissä kuvissa näkyy kuvaajan kenkiä ja osallistun niillä Repolaisen kesähaasteeseen. Haasteessa pitäisi oikeastaan liikuskella paljain jaloin, mutta enpä ole ehtinyt. :) Onneksi on vielä kaksi kuukautta aikaa.

Ojakellukka on yksi kasvisuosikeistani ja se nuoret lehdet ovat ihanan vihreitä. 




Vuoden pisimpinä päivinä aurinko paistaa aamulla hauskasti ruokailutilamme lattialle. Meilläkin on nyt Ikean Lohals-mattoja. Kuten yleensäkin, ostin niitä tarjouksesta ja olen hinta-laatusuhteeseen tyytyväinen. Ne ovat aika rustiikkeja... ja hierovat kivasti jalanpohjia. :)




Viimeisellä kuvalla toivotan teille kaikille rahoittavia hetkiä kesäisessä luonnossa. Päätin jättää tähän postaukseen kommentointimahdollisuuden ja kiitän jo etukäteen kommenteistanne. Luultavasti en kuitenkaan ehdi heti vastavierailuille. Nyt on paljon puuhaa, myös kivaa sellaista: Rakkaita kesävieraita on tulossa. <3




Ihania kesäkuun viimeisiä päiviä!



12.6.2026

Kuvia ja sanoja :)

 


Hei kaikille ja tunnelmallista sadepäivää! 

Viime aikoina olen alkanut arvostaa pilvisiä ja sateisia päiviä entistä enemmän. Sade on todella tärkeää... ja kaunista! Tuntuu että alkukesän hento vihreys pääsee paljon paremmin esille pilvisen päivän lempeässä valossa. Luonto on niin juhlavan kaunis nyt, että arkipäivätkin tuntuvat sunnuntailta. :)

Tässä postauksessa on kuitenkin erityisesti aurinkoisina hetkinä otettuja kuvia. Samat jutut joka vuosi: ensimmäiset kukkaset, sadepisaroita kuunliljojen lehdillä, taivas varhain kesäaamuna.  Siperianhernepensaissa käy iloinen pörinä. Räpsin vaikka kuinka monta kuvaa saadakseni kimalaisia mukaan, mutta ei onnistunut. Ne olivat liian nopeita. :)

Päivän pituus täällä Itä-Suomessa on nyt reilut 20 tuntia. Sekin tuntuu hienolta. Illalla ei malttaisi mennä nukkumaan ajoissa. Siksi vuodenaikojen vaihtelu onkin todella hyvä asia.

Hyttysiä tuntuu olevan toistaiseksi tavallista vähemmän. Kirjojen lukeminen ulkona onnistuu siis hyvin. Tänä kesänä olen myös innostunut CalcuDokujen ratkaisemisesta. Kun näin niitä ensimmäisen kerran, tuntui etten mitenkään jaksa käsitellä päässäni varsinkaan nelinumeroisia lukuja, mutta aloitin pienemmistä ruudukoista ja kun kohdalle sattui helpohko 9 x 9 -kokoinen ruudukko, se ratkesi melko vaivattomasti. Jippii! Kertotaulu on vetreytynyt, samoin lukujen jakaminen alkutekijöihinsä. 

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia! Ihania "analogisia" kesähetkiä teillekin! 📖🦆🥤🚣🏻‍♀️


















4.5.2026

Toukokuussa




Hei taas! Uusi kuukausi ja uudet blogihaasteet. Tällä kertaa kaikki haasteet sopivat hyvin yhteen, joten niihin vastaaminen yhdellä postauksella onnistuu helposti. :)

Aloitan tämän postauksen vanhoilla kuvilla, koska vastaan ensiksi Rimasan keittiöhaasteeseen, jossa tarkastellaan asioita, joita kukin haluaisi keittiössään muuttaa, mikäli mahdollista. 

Tämä onkin mielenkiintoinen aihe. :) Keittiömme on todella pieni, mutta mielestäni melko toimiva, ja sen yhteydessä on eräänlainen apukeittiö. Melamiinipintaisten keittiökalusteiden vaihtaminen puisiin ja parempikuntoisiin on pikkuhiljaa omana työnä etenevä projekti, ja aika onkin kiva kaveri tässä, koska uusia hyviä ideoita ehtii pulpahtaa mieleen ja ne pystytään ottamaan ottaa huomioon. 

Tämä vuosikymmeniä vanhasta britti-Voguesta leikattu kuva on kuvannut ihannekeittiöni tunnelmaa jo pitkän aikaa...




... ja keittiömme "uudet" osat näyttävät tältä. Italian kodistamme tuotu lehmuspuinen keittiö on edelleen mieluinen ja rakas, vaikkei se kovin trendikäs olekaan. Työtaso on uusi, mutta muistuttaa alkuperäistä.




Mitä sitten muuttaisin keittiöstä? No, induktioliesi täytynee joskus hankkia vanhan valurautalieden tilalle energiatehokkuutensa takia. Muuten vanha kelpaisi minulle vielä aivan hyvin. Puuhella olisi ihana, mutta sille olisi vaikeaa löytää paikkaa.

Laskutilaa saisi tietenkin olla enemmän. :)




Yllä näkyy läpikuultavaa, keltapilkkuista kappaverhoa, joka on kuin uusi, vaikka se on ollut käytössä vuosikymmeniä, ensin miehen lapsuudenkodissa ja nyt meillä. :) Tämä verho on kesäaikaan keittiön ikkunassa joko kappana tai "kahvilaverhona", tarpeen mukaan. Talvella ikkunassa ei verhoa tarvita.

Tänä poikkeuksellisen aurinkoisena keväänä olen huomannut kaipaavani koko ikkunan peittävää verhoa. Samasta kankaasta on myös kaksi sivuverhoa. Niiden verhotankokuja on kuitenkin kapeampi, joten täytyy hankkia ohuempi tanko.

Koukkuja tankoa varten meillä jo on:




Tangoksi valitsen yksinkertaisen puukepin, jonka näkyviin jäävät päät maalaan joko valkoiseksi, tummanruskeaksi tai metallikoukkujen väriseksi. Kuvia tulee myöhemmin. :) Tällä projektilla osallistun Kristiinan toukokuun haasteeseen.

Mitä muuta muuttaisin keittiössämme? Ajankäyttöäni! :) Että olisi enemmän aikaa nauttia vaikka aamiaista ikkunan ääressä...




... ja leipoa. Haluaisin osata leipoa kauniita voileipäkakkuja:




Haluaisin aikaa ja kärsivällisyyttä asetella ruoat kauniisti ja ottaa herkullisia kuvia.

Viime lauantaina muuten avattiin itsetehdyn jäätelön kausi minttu-suklaajäätelöllä, mutta eipä tullut kuvia otettua. :)





Sitten ajankohtaisiin asioihin. Sanomalehdetkin kirjoittavat kuivuudesta: Meneillään oleva kevät on ollut poikkeuksellinen. Lämpimät, kuivat ilmat ovat saaneet kynnökset pölisemään, mutta routa ei ole sulanut. Maa on monin paikoin vielä liian kylmä viljan kylvöille.

Kotipuutarhurikin huomaa kuivuuden. Vain topakimmat kasvit, kuten lamoherukka ja akileijat, ovat alkaneet vihertää:





Näiden pitäisi olla laukkaa 'Starlight'...




... ja tässä kasvaa hajulaukka Allium siculum. Varsinkin näiden kukkimista odotan innokkaasti.




Laukkojen ympärille, ja moneen muuhun paikkaan, olen syksyllä kylvänyt pörriäiskukkien siemeniä, mutta saa nähdä miten niiden käy, kun sadetta ei tule. 

Ruoho ei kasva, mutta syöjiä riittää. :)




Pakkasöiden takia en ole vielä istuttanut ostamiani perennoja maahan, kanukkaa lukuun ottamatta. Toukokuun puuhia on siis ollut kasvien nostaminen aamulla ulos ja illalla sisälle. :) Pariin ikkunalaatikkoon olen istuttanut orvokkeja, näkyvät olevan Viola × wittrockiana 'Cool Wave' ‑lajiketta. Keväisiä touhuja on myös ensimmäisten kukkasten ihastelu.

Kuivasta ilmasta on se hyöty, että tehty polttopuu alkaa kuivaa hyvin. Ulkona puuhailu on muutenkin mukavaa, kun heinät eivät ole vielä alkaneet kasvaa. Lähdenkin tästä taimikon perkaukseen heti, kun aamutyöt talossa on tehty.

Näillä touhuiluilla osallistun tietenkin Repolaisen toukokuun haasteeseen! 

Kiitos kivoista haasteista ja ihanaa toukokuuta kaikille!




 P.S. Bloggerin blogilistojen päivittymisessä näyttää olevan pahenevia ongelmia. Uudet postaukset tulevat näkyviin vasta useita tunteja myöhemmin. Tämä postaus on julkaistu aamukahdeksan maissa, eikä se näy listoilla, ei omallani eikä muiden. Kello on puoli seitsemän illalla, kun kirjoitan tätä. Hohhoi...