Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. 🤎 From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Topelius Zacharias. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Topelius Zacharias. Näytä kaikki tekstit

6.4.2025

(Satu)aarteita

 


Oikein hyvää huhtikuista sunnuntaita! Rita esitteli hiljattain blogissaan lastenkirjoja ja myös kysyi lukijoiden lempisatua. Kaksi kommentoijaa mainitsi Topeliuksen sadun "Adalminan helmi"... ja minun piti tietenkin heti ottaa esille Topeliuksia ja lukea se. Yläkuvan Lukemisia lapsille ovat painoksia 1940-luvulta, kun taas alla olevat on painettu 1929 ja 1930.




"Adalminan helmi" -sadun voi lukea esimerkiksi täältä. Project Gutenberg -sivustolta löytyy myös esimerkiksi iki-ihana "Koivu ja tähti", joka perustuu Topeliuksen isän isoisän isonvihan aikaisiin kokemuksiin... joille valitettavasti löytyy yhtäläisyyksiä nykyäänkin.

Enpä vieläkään osaisi valita lempisatuani. Jotkin sadut lapsuudesta ovat tehneet vaikutuksen, mutta eivät välttämättä rakkaimpina. Yksi esimerkki voisi olla "Lumikuningatar". Andersenin saduista monet tuntuvat minusta olevan ainakin yhtä paljon aikuisille kuin lapsille kirjoitettuja.




Tästä kirjasta jäi mieleen myös puolalaisen Janusz Grabianskin kuvitus.




Alla joitakin satukirjojamme vuosikymmenten takaa. Minun kotini tosin on uusi. Sen edeltäjä oli varmaan puhkiluettu. Se oli todennäköisesti yksi suosikkikirjoistani, koska jossain vaiheessa aloin "lukea" sitä itse ääneen. Tiedossa ei ole olinko oppinut lukemaan vai vain muistamaan tekstin ulkoa. :D

Maalarikissat on yksi rakkaimmista. Kirsi Kunnaksen mainiosti suomentamat riimittelyt ovat loistavia. Maalarikissojen nimet ovat Kasi ja Masi... mutta ne näyttävät minusta aivan Merriltä ja Frodolta. :)




Kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseeni! En usko olevani viherpeukalo. Jotkin kasvit vain kestävät paremmin melko satunnaista hoitoa. Joulutähdenkin kastelupäivä unohtuu joskus, mutta joka kerta se on virkistynyt vettä saatuaan. Ehkä se myös pitää siitä, että juttelen sille usein ja kehun, että sen punaiset lehdet ovat kuin koruja. ;)




Tammikuussa ostetut primulat odottavat hieman viileämmässä huoneessa kevättä ja istutusta ulos. Auringonvalon lisääntyessä nämäkin kaipaavat vettä yllättävän paljon. Yksi on aukaissut kukkasenkin.




Hokkaidonkurpitsakaksikkoni olohuoneen ikkunalaudalla. Niiden nopea kasvu on alun jälkeen hidastunut. Jos ne pysyvät elossa kesäkuuhun asti, istutan ne ulos. 




Seuraava kuva ei ole teknisesti kovin hyvä, mutta katsokaa mikä vihreys! Terhin postausten innoittamana kylvin chian siemeniä matalaan foliovuokaan. Ne itivät alle viikossa... ja koska niitä on paljon, vaativat kastelua aika usein, nämäkin. Pääsiäisruohoksi täytyy ehkä kylvää toinen erä. :)

En ollut tiennytkään, että chia on salvia, Salvia hispanica... enkä sitäkään, että se lausutaan [tʃiːɑ]. :) Wikipedian mukaan se on salvioiden sukuun kuuluva sinikukkainen siemenkasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Pohjois- ja Keski-Amerikassa ja oli aikoinaan asteekkien kolmanneksi tärkein ravintokasvi maissin ja papujen jälkeen.

Chiansiemeniä täytyy liottaa ja turvottaa ennen niiden syömistä. Edelleen Wikipedian mukaan: Liottamattomien siementen turpoaminen saattaa tukkia ruokatorven tai aiheuttaa hengenvaarallisen suolitukoksen. Chiansiemenet sisältävät melko paljon siittiöille, sikiöille ja keskushermostolle haitallista alumiinia, minkä vuoksi niitä ei suositella nautittavan yli 15:tä grammaa (yli 1,5 ruokalusikallista) päivässä.




Minulla oli eilen hauska iltapäivä. Ensin tein tällaisen suklaamuna-mandalan. :) Pussista ei riittänyt aineksia tuon monimutkaisempaan, ja nyt näistäkin on osa jo syöty. Siispä lähdin metsään kävelylle.




Avoimilla paikoilla oli vielä lunta, mutta rajasin sen pois kuvista. 




Tervetuloa, kevät!




20.12.2024

Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo





Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, 
joulu joutui jo sydämihin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan 
jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt’ ylhäällä orressa vielä on vain 
se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan; 
oi murheita muistaa ken vois laulajan?

(Miss’ sypressit tuoksuu nyt talvellakin, 
istun oksalla uljaimman puun,
miss’ siintääpi veet, viini on vaahtovin 
ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään, 
ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi, 
sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!)

Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo 
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo, 
sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa, 
on armain ja kallein mull’ ain Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian 
ja soi aina lauluista sointuisimman.


Sylvian joululaulu (ruots. Sylvias hälsning från Sicilien) on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 julkaistu runo, jonka Karl Collan sävelsi joululauluksi. Suosituksi on tullut erityisesti Martti Korpilahden suomennos. Jorma Hynninen laulaa ja Tauno Äikää säestää uruilla.




Welcome to follow my Advent calendar 2024! This year you will find 25 links to my favourite Christmas songs. The fitting (I hope :)) images have been created using an online generator.


8.12.2024

Mä pyydän taivaan valoa





En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan,
mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu,
Jumalan sanan valoa, joss' sieluin kirkastuu.
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin,
Jumalan sanan valoa ja mieltä jaloa.

Luo köyhän niin kuin rikkahan saa, joulu ihana!
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!
Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan!
Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo suloinen joulus' tuo!


Ihanaa toista adventtisunnuntaita sekä hyvää Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää! Päivän joululauluna on upea "En etsi valtaa, loistoa", jonka sanat kirjoitti (alun perin ruotsiksi) Zacharias (Sakari) Topelius 1800-luvun lopulla. Sibeliuksen sävellys tekstiin julkaistiin 1909. Soile Isokoski laulaa ja Finlandia Sinfoniettaa johtaa Ilkka Kuusisto.




Welcome to follow my Advent calendar 2024! This year you will find 25 links to my favourite Christmas songs. The fitting (I hope :)) images have been created using an online generator.


22.12.2023

Joulukalenterin 22. luukku: Joulu pienille linnuille

 




Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa
Järven aalto jäätynyt talvipakkasessa
Varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen
Järven aalto jäätynyt talvipakkasessa

Pienen pirtin portailla oli tyttökulta
Tule, varpu, riemulla, ota siemen multa
Joulu on, koditon varpuseni onneton
Tule tänne riemulla, ota siemen multa

Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta
Palkita Jumala tahtoo kerran sinua
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta

En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhälle
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta




Feeding small birds at Christmas is an old tradition in Nordic countries. Varpunen jouluaamuna (Sparrow on Christmas Morning) is a moving poem by Zachris Topelius from 1859. His son had died at the age of one the spring before the poem was written. From the Swedish original it has been translated into Finnish by Konrad Alexis Hougberg (K. A. Waaranen). The translation into English, below, follows the Swedish original.


White snow has fallen on birch trees in forests,
frozen is lake all along, spring winds it expects.
Small sparrow, poor sparrow, eaten all its summer store.
Frozen is lake all along, spring winds it expects.

At a green small house's door was a girl now standing:
Sparrow small, come as before, seeds from me pecking!
Christmas is in our home, and you bird so grey alone.
Sparrow small, come as before, seeds from me pecking!

Bird flew at maiden's feet, on the wings so merry,
Happily I'll take your seed that you for me carry.
God will yet reward you, who to poor a friend was true.
Happily I'll take your seed that you for me carry.

I am not who you assume, as your eyes are in tears.
I am your young brother, whom you in spring lost last year.
When you gave crumbs of bread to the poor and well him fed,
you gave it your brother, whom you in spring lost last year.


9.11.2023

Lisää joulukysymyksiä, lisää "jouluakvarelleja" :)





Hei ja ihanaa marraskuista huomenta, kun jouluaattoon on 45 yötä! 

Pari päivää sitten huomasin, että Frii-kanavalta tulee jo monta (Hallmark-)jouluelokuvaa päivässä. Eilisiltainen Next Stop, Christmas uusitaan tänään aamupäivällä. Myös A Dream of Christmas muutama päivä sitten oli viihdyttävää katsottavaa, sopivan jouluinen, kepeä, tyylikäs, romanttinen.




Äskettäin vastailin Joululaisen Tämä vai tuo -joulukysymyksiin. Muutama päivä sitten huomasin eräässä ruotsalaisessa joulublogissa niin hauskoja kysymyksiä, että päätin tehdä uuden kysymyspostauksen. Tunnelmallinen Jul, Strålande Jul -blogi löytyy tietenkin blogini sivupalkin joulublogilistasta. Olisipa mukavaa, jos innostuisitte vastaamaan kysymyksiin omissa blogeissanne. :)

Postauksen kuvituksena on sitten taas näitä jouluaiheisia kuvageneraattorin luomia "vesivärimaalauksia". Harmikseni huomasin, että tämän tyyppisiä kuvia alkaa olla verkossa tarjolla jo vaikka kuinka paljon. No, tämä joulunalusaika mennään näillä kuvilla ja sen jälkeen keksitään jotain muuta. :)

Poimin siis Annan blogista kysymyksiä, muokkasin joitakin niistä ja lisäsin muutamia omia. En tiedä tulivatko kysymykseni mitenkään loogiseen järjestykseen, mutta tässä ne tulevat:




1. Mikä on mielestäsi jouluisin tuoksu?

Tähän ei vastaukseni ole mitenkään omaperäinen. Jouluun liittyy niin paljon tuoksuja, jotka ovat kaikki tärkeitä: paistuvat piparkakut, hyasintit, klementiinit, paistuva kinkku, glögi... 

Jos oikein pinnistelen, keksin kaksi hieman erikoisempaa. Meidän jouluaaton aterialle ovat perinteisesti kuuluneet keitetyt porkkanat voisulan kanssa. Jostain syystä niitä harvemmin syödään muulloin ja ne tuovat minulle aina joulun mieleen. Toinen jännä tuoksu ovat puunkäsittelyaineet. Kun olimme lapsia, isä teki meille isompia ja pienempiä puisia leluja joululahjoiksi ja joulun alla leijaili puutyöverstaassa lakan ja muiden sellaisten tuoksu. 


2. Käytkö joulumarkkinoilla? Mitä ostat sieltä?

Yhdistin tässä kaksi kysymystä, koska en käy joulumarkkinoilla, koska ei sellaisia täällä lähitienoilla järjestetä. Varmasti kävisin, jos järjestettäisiin. :) Olisipa ihanaa käydä oikein jouluisesti järjestetyillä markkinoilla nauttimassa joulunalusajan tunnelmasta ja maistelemassa jouluisia herkkuja. Ostaisin joitakin kestäviä ja kauniita, mahdollisesti käsintehtyjä koristeita.


3. Millainen paketoija olet?

Riippuu lahjojen saajista. ;) Sellaisille, jotka avaavat paketin repimällä paperin ja jotka heittävät sen (paperin) nauhoineen sekajätteeseen, teen erilaisia paketteja kuin niille, jotka avaavat paketin nautiskellen ja hienoa paperia, nauhaa, koristeita ja pakettikorttia ihaillen.

On muuten kiehtovaa seurata asiansa osaavan paketoijan työtä vaikkapa tavaratalossa. Siitä saa hyviä vinkkejä. Itse asiassa jossain kauppaliikkeessä aikoinaan ymmärsin, että lahjapaperia kannattaa (yleensä) olla mahdollisimman pieni pala. Lapsena paketointiperiaatteeni oli: mitä enemmän rakkautta, sitä enemmän paperia. 




4. Onko kodissasi joulun aikaan jokin sinulle erityisen mieluinen huone tai paikka?

Se olisi varmaan joulukuusen ympärillä, kuusen paikasta riippumatta. 


5. Koristeletko kodin joka vuosi samalla lailla vai vaihteletko koristeita ja niiden paikkoja?

Minulla on jo kymmenittäin jouluja takana, vietettyinä eri kodeissa ja eri maissakin, joten vaihtelua on ollut ihan automaattisesti. Vaihtelu virkistää tässäkin. Meillä on niin paljon koristeita vuosikymmenien varrelta, ettei niitä kaikkia kerralla voisi panna esille. Tai pitäisi olla isompi talo...


6. Mikä on kaunein joulukoriste, jonka olet koskaan nähnyt?

Alkuperäisessä kysymyksessä tiedusteltiin ruminta nähtyä koristetta, mutta minusta on hauskempaa miettiä kauneinta. 

Jossain blogissa (apua, en muista missä!) näin hiljattain laatikollisen vanhoja, lasisia kuusenkoristepalloja. Ne ovat hurmaavan kauniita. Meillä on sellaisia vain muutama. Oman lapsuuteni joulupallot eivät olleet lasia (onneksi!) vaan kestävämpää materiaalia. En ole varma onko se muovia vai metallia. Silti niitä on jäljellä vain harvoja. Muistan ikuisesti ja kaivaten sen hauskan äänen, kun kissamme heilautteli niitä tassullaan ja sai ne putoamaan lattialle. <3


7. Mikä on sinulle rakkain joulukoriste?

Ehkäpä juuri jokin vanha joulupallo.


8. Jos voisit kutsua kenet tahansa (myös historiallisen henkilön) jouluaterialle, kuka se olisi?

Onpa vaikea kysymys... Jonkun joka on tuottanut ihmisille jouluiloa. Anni Swanin tai Martta Wendelinin? Jos tässä kysymyksessä ei siis olisi ajan eikä kieli- tai kokkailutaidon aiheuttamia rajoituksia, voisin kutsua vaikka Martti Lutherin. :)


9. Mitä tekisit mieluiten: a) menisit kelkkailemaan b) tekisit lumiukon c) istuisit sisällä juomassa lämmintä kaakaota?

Hieman säästä ja seurasta riippuen kaikki ovat ihania vaihtoehtoja. Oi, muistan yhden talven, kun jälkikasvu oli vielä pikkuruista ja sähkö nykyistä halvempaa. Pihatiemme oli iltaisin valaistu monilla isoilla lampuilla ja mäenlasku lumisilla teillä oli unohtumaton kokemus.


10. Mikä on lempijoululaulusi?

Tämä vaihtelee, mutta juuri nyt ykköspaikan jakavat nämä kaksi ihanaa laulua, joiden sanat tuntuvat vuosi vuodelta tärkeämmiltä:

EDIT: I tried to read this post in English using the Google Translate widget. Most of the translations are good or at least acceptable but especially the lyrics of the songs seem to be difficult to translate. Believe me, the original texts are really beautiful, poetic and solemn.




En etsi valtaa loistoa

sanat: Sakari Topelius
(sävel: Jean Sibelius)


En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan;
ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.


Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu
Jumalan sanan valoa, joss' sieluin kirkastuu
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin
Jumalan sanan valoa, ja mieltä jaloa.


Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa
Sua halajan, Sua odotan, Sa Herra maan ja taivahan
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo.








Me käymme joulun viettohon 

sanat: Mauno Isola
(sävel: Martti Turunen)


Me käymme joulun viettohon
taas kuusin, kynttilöin.
Puun vihreen oksat kiedomme
me hopein, kultavöin.
Vaan muistammeko lapsen sen,
mi taivaisen tuo kirkkauden?


Me käymme joulun viettohon
niin maisin miettehin,
nuo rikkaan täyttää aatokset,
ja mielen köyhänkin:
Suun ruoka, juoma, meno muu,
laps' hankeen hukkuu, unhoittuu.


Turhuuden turhuus kaikki on,
niin turhaa touhu tää;
me kylmin käymme sydämin,
laps' sivuun vain jos jää.
Me lahjat jaamme runsahat, laps'-
tyhjät kätes ihanat.


Oi ystävät, jos myöskin me
kuin tietäjämme nuo
veisimme kullan, mirhamin
tuon rakkaan lapsen luo.
Niin meille joulu maallinen
ois alku joulun taivaisen.