Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

NÀytetÀÀn tekstit, joissa on tunniste koti & uskonto & isÀnmaa. NÀytÀ kaikki tekstit
NÀytetÀÀn tekstit, joissa on tunniste koti & uskonto & isÀnmaa. NÀytÀ kaikki tekstit

19.11.2020

ItsenÀisyyspÀivÀ lÀhestyy - Blue and white




HyvÀÀ marraskuista torstai-iltaa! BlogiystĂ€vĂ€ Rita Kieltenopen kotiblogista haastoi minut osallistumaanTiiun aloittamaan Sinivalkoista-haasteeseen, jolla juhlistetaan Suomen lĂ€hestyvÀÀ itsenĂ€isyyspĂ€ivÀÀ sinivalkoisin kuvin/postauksin. Kiitos, Rita! :) 

Haaste tuli juuri sopivasti, koska halusin - hyvissÀ ajoin ennen itsenÀisyyspÀivÀÀ - esitellÀ pari minulle tÀrkeÀÀ asiaa. Kuvissa on sinistÀ, valkoista ja... (armeijan) harmaata.

TĂ€llĂ€kÀÀn kertaa en jatka haastetta kenellekÀÀn erityisesti. Jos kiinnostutte aiheesta (kuvat voivat hyvin olla esim. sinisistĂ€ ja valkoisista kukista), muistakaa kertoa postauksestanne kommenttikentĂ€ssĂ€ ja kĂ€ykÀÀ jĂ€ttĂ€mĂ€ssĂ€ viesti myös Tiiulle Puutarhahetki-blogiin. đŸ’™đŸ€




Muutama viikko sitten huomasin (vuosittaisen) KiitÀ veteraania ja sotiemme naista kortilla -kampanjan (jo pÀÀttynyt tÀltÀ vuodelta).
"Suomen itsenĂ€isyyttĂ€ puolustaneita veteraaneja on keskuudessamme vielĂ€ noin 6 500. Sotiemme naisia on noin 15 000. Veteraanien keski-ikĂ€ on jo 95 vuotta. HeidĂ€n ansiostaan meillĂ€ on itsenĂ€inen, vapaa Suomi."
Kiinnostuin Postin sivulla mainitusta Sotiemme naiset -rintamerkistÀ ja löysin sen Veteraanit.fi-sivustolta. (Tilasin itselleni numeroimattoman merkin.) Etusivulta löytyy enemmÀn tietoa merkistÀ sekÀ kuvat kahdesta upeasta naisesta, jotka ovat vastaanottaneet numeroidut rintamerkit 001 ja 002.

Kopioin kuvat tÀhÀn, jotta ne jÀisivÀt talteen kampanjan pÀÀttymisen jÀlkeenkin.


Photos: Veteraanivastuu ry, veteraanit.fi/
Jenni Haukio and Margaretha Mannerheim
Photos: Veteraanivastuu ry, veteraanit.fi/




In English: In 2020, Finland’s Independence Day (on the 6th of December) will be celebrated in a new way, due to the coronavirus pandemic. Fortunately, war veterans and members of the Lotta SvĂ€rd will be honoured also this time. The presidential couple will meet some of them over coffee and by remote connection.

I participate in an annual photo challenge, posting some blue-and-white photos, new ones and old favourites.

Stay safe and well, dear all!









Olette ehkÀ huomanneet, ettÀ blogini sivupalkista kiinnostavien sivustojen listalta löytyy myös Sotaveteraanit.fi. Pari viikkoa sitten ajankohtaisissa asioissa esiteltiin tÀmÀn vuoden joulukortit. Ihastuin nÀiden sinisÀvyisten korttien mietiskelevÀÀn tonttuun ja tilasin 10 kortin pakkauksen.




Mukavaa lÀhestyvÀÀ viikonloppua

ja 

pysykÀÀhÀn terveinÀ!




13.3.2020

Kunniamme pÀivÀt - 13 March 1940







Talvisodan pÀÀttymisestÀ tulee tÀnÀÀn kuluneeksi 80 vuotta. Suomen ja Neuvostoliiton vÀlinen rauhansopimus astui voimaan 13. maaliskuuta 1940. Sain idean tÀhÀn postaukseen helmikuussa, kun tiedotettiin, ettÀ sisÀministeriö suosittaa yleistÀ liputusta koko maassa talvisodan pÀÀttymisen juhlapÀivÀnÀ. TÀnÀÀn liputetaan blogissakin. :)




Postauksen kirjana on Toivo Rautavaaran ja Juhani Konkan toimittama ja Maan Turvan vuonna 1940 julkaisema Kunniamme pĂ€ivĂ€t: Suomen sota 1939 - 40 kuvina ja pÀÀmajan tilannetiedoituksina. Kirjan nimi kuvaa sisĂ€ltöÀ hyvin. Joitakin kuvia kirjasta voitte nĂ€hdĂ€ tĂ€ssĂ€ vanhassa itsenĂ€isyyspĂ€ivĂ€postauksessani. MeillĂ€ oleva painos on muuten neljĂ€s, jossa ei valitettavasti ole kaikkia ensimmĂ€isen painoksen kuvia.

Osallistun tĂ€llĂ€ kirjalla Helmet 2020 -haasteen kohtaan 37: Ajankohta on merkittĂ€vĂ€ tekijĂ€ kirjassa.





Carl Gustaf Emil Mannerheim



In English: Today is the 80th anniversary of the end of the Winter War and we Finns fly our national flag. Below you can listen to two of my favourite marches (in instrumental versions). :)



JÀÀkÀrimarssi

sÀv. Jean Sibelius - san. Heikki Nurmio


SyvÀ iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kÀrjessÀ on,
ei rintamme heltyÀ saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun painuvi pÀÀt muun kansan, maan,
me jÀÀkÀrit uskoimme yhÀ.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeÀ, pyhÀ:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvÀ on,
se kasvaa, se ryntÀÀ, se voittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvÀ on,
se kasvaa, se ryntÀÀ, se voittaa.

HĂ€me, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei vÀkivoimat saa
pois Pohjan taivaan alta.
Sen leijonalippua jÀÀkÀrien
kÀsivarret jÀntevÀt kantaa,
yli pauhun kenttien hurmeisten
pÀin nousevan Suomen rantaa.
Yli pauhun kenttien hurmeisten
pÀin nousevan Suomen rantaa.










SillanpÀÀn marssilaulu 

sÀv. Aimo Mustonen - san. Frans Emil SillanpÀÀ


Kotikontujen tienoita tervehtien
tÀmÀ laulumme kaikukoon,
yli peltojen, vetten ja tunturien
aina Hangosta Petsamoon.

Sama kaiku on askelten,
kyllÀ vaistomme tuntee sen,
kuinka kumpujen kÀtköistÀ, mullasta maan
isÀt katsovat poikiaan.

SinÀ tiedÀthÀn veikko mun vierellÀin,
mikÀ retkemme tÀnne toi.
Ilomielin me riensimme sinnepÀin,
missÀ yhteinen kutsu soi.

Tapa tuttu jo taattojen
nyt on hoidossa poikasten:
Kun on vaaralle alttiina syntymÀmaa,
kotiaskaret jÀÀdÀ saa.

MitÀ lieneekin aarteita Suomessa,
toki kallehin on vapaus.
TÀÀll' on suorana seistÀ ja kaatua
joka miehellÀ oikeus.

Siis te lapset ja vanhukset,
ja te Àidit ja morsiamet,
niin kauan teillÀ on suojattu lies
kun on pystyssÀ yksikin mies.








Kiitos.







17.1.2020

J. L. Runeberg: VĂ€nrikki Stoolin tarinat - More ice


Helmet-lukuhaasteen kohta 1: Kirja on vanhempi kuin sinÀ


Mutta muistoista hÀn lauloi loistopÀivÀin menneitten,
sankareista, urhotöistÀ aikain unhotettujen,
viime taistelusta lauloi isÀnmaamme armahan,
surun, voiton kultapÀivist', ajoist' ikikunnian.




TÀssÀ haastekohdassa tarkoitettaneen, ettÀ teos on kirjoitettu ja/tai julkaistu ennen lukijan syntymÀÀ, mutta varmuuden vuoksi valitsin myös painoksen, joka on vanhempi kuin minÀ. :) TÀmÀ 40. painos on julkaistu 1935 ja sen suomennos on Paavo Cajanderin.

Kirjan takakannessa mainostetaan kuvitettuja painoksia:




Vuosina 1808–09 kĂ€ydystĂ€ Suomen sodasta kertova runoteos VĂ€nrikki Stoolin tarinat ilmestyi ruotsinkielisenĂ€ (FĂ€nrik StĂ„ls sĂ€gner) kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860. NykyisessĂ€ asussaan kokoelmassa on 35 runoa.

TÀmÀ yksi Suomen kirjallisuuden kulmakivistÀ lienee tuttu kaikille (ja jos ei ole, suosittelen ehdottomasti tutustumaan siihen!), mutta muutama lempivÀrssy tÀhÀn tÀytyy kirjata...

"Maamme"-runossa on kaikkiaan 11 sÀkeistöÀ.

...

On maamme köyhÀ, siksi jÀÀ,
jos kultaa kaivannet.
Sen vieras kyllÀ hylkÀjÀÀ,
mut meille kallein maa on tÀÀ,
sen salot, saaret, manteret
ne meist' on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
tÀht'yömme, kesÀt kirkkahat,
kaikk', kuvineen ja lauluineen
mi painui sydÀmeen.




Kokoelman toisen runon nimi on "VĂ€nrikki Stool". Runon minĂ€kertoja tutustuu vanhaan, köyhÀÀn vĂ€nrikkiin, jota ensin vĂ€heksyy, onhan hĂ€n itse mukavasti elelevĂ€ ylioppilas, mainittiin maisteriksi...


Ett' oli nuori aikoinaan
myös ukko kerran ollut,
enemmÀn nÀhnyt matkallaan
ja kauemmaksi tullut,
en sitÀ silloin huomannut,
siks' olin liian oppinut.


Vanhan sodasta kertovan kirjasen selailu saa hÀnen asenteensa kuitenkin muuttumaan...


...ma lu'in rivin, lu'in kaks,
vereni tunsin kuumemmaks.


Ylioppilas pyytÀÀ vanhaa Stoolia kertomaan lisÀÀ Suomen sodasta.


NÀin lausuin. SilmÀns' ihmeissÀÀn
luo ukko nuotastansa;
ne loistavat, kuin seisois hÀn
edessÀ rintamansa:
»Jotakin ehkĂ€ tietĂ€isin,
olinhan siellĂ€ minĂ€kin.»

...

Ja ukon suust' on tarutkin
ne, joita laulan tÀssÀ.
Niit'usein öisin kuuntelin
pÀrehen liekinnÀssÀ.
Ne korutont' on kertomaa,
ne ota, kallis synnyinmaa!


Kuten jo nÀistÀkin lainauksista voi huomata, "VÀnrikki Stoolin tarinoista" on siirtynyt kirjallisuuteemme ja puheeseenkin suuri mÀÀrÀ puheenparsia ja lausahduksia.

Kuka ei liikutu Sven Dufvan maatessa kuolleena nurmella?


»Se luoti tiesi paikkansa, sit' eipĂ€ kieltÀÀ voi,
enemmĂ€n tiesi se kuin me», nĂ€in kenraal' aprikoi,
»ei kajonnut se heikkohon ja huonoon otsahan,
parempahan se pyrki vain, jalohon rintahan».


Teoksen muita tunnettuja runoja ovat esimerkiksi "Porilaisten marssi", "Sotilaspoika" ja "Lotta SvÀrd".




EhkÀ joku menneiden aikojen koululainen on piirrellyt aikansa kuluksi kirjan sivulle... :)




Kirjan lopussa on hyödyllinen selitysosa henkilöistĂ€, taistelupaikoista ym. 

Löysin sattumalta Suomen sodan vuosiin liittyvĂ€n postimerkin valokuvalaatikosta juuri sopivasti tĂ€hĂ€n postaukseen. Vuonna 2009 julkaistiin pienoisarkki Porvoon valtiopĂ€ivien muistoksi. Postimerkkien henkilöt ovat Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I sekĂ€ kreivit G.M. Sprengtporten, C.E. Mannerheim ja G.M. Armfelt. 

Alla kuvatusta Gustaf Mauritz Armfeltista kirja kertoo viehÀttÀvÀn vanhanaikaiseen tapaan, ettÀ "Armfelt, Kustaa Mauri (...) oli aikoinaan Ruotsin valtakunnan kaikkein etevin ja loistavin ylimys"...



In English: Hello all! Today's book for the reading challenge is "The Tales of Ensign StĂ„l", an epic poem written by the Finland-Swedish author Johan Ludvig Runeberg, the national poet of Finland. The poem describes characters and events of the Finnish War (1808–09) in which Sweden lost its eastern territories, then incorporated into the Russian Empire as the Grand Duchy of Finland.

If you try to translate this post with the widget and the result is incomprehensible, don't worry, just enjoy the following photos about my favourite "element", ice. As usual, no focus but loads of mood, atmosphere and interesting details. :D














Ihanaa viikonloppua!

Have a lovely weekend!




13.1.2019

38: Jossain pÀin maailmaa kielletty kirja - About the Winter War






Hei taas ja hyvÀÀ NuutinpĂ€ivÀÀ! Kuten hieman salaperĂ€inen otsikko kertoo, tĂ€mĂ€n postauksen aiheena on Helmet-lukuhaasteen kohta 38: Jossain pĂ€in maailmaa kielletty kirja. Valitsemani kirja on Pentti HaanpÀÀn (1905 - 55) Korpisotaa, 1940 ilmestynyt talvisodan kuvaus. HaanpÀÀ kĂ€ytti teoksen pohjana omia kokemuksiaan JalkavĂ€kirykmentti 40:ssĂ€. JR 40 taisteli ensin Sallan - KemijĂ€rven alueella ja siirtyi sodan loppupuolella Viipurinlahdelle. Korpisotaa julkaistiin vasta, kun siitĂ€ oli sensuroitu esim. "ryssĂ€"-nimitykset ja liian verisiksi katsottuja kohtia pois.

VÀkivallalla ei kirjassa mÀssÀillÀ, mutta muuten HaanpÀÀn teksti on realistista. Lukijakin melkein tuntee nahoissaan rintamasotilaan koettelemukset, vÀsymyksen, kylmyyden (talvi 1939 - 40 oli poikkeuksellinen pakkastalvi), mÀrÀt ja likaiset vaatteet, pelon ja epÀtietoisuuden.







Suurennuslasi ei ole nĂ€issĂ€ kuvissa koristeena.  Kokoomateoksessa HaanpÀÀn Valitut teokset teksti on ikĂ€ihmiselle sen verran pientĂ€, ettĂ€ luin Korpisotaa suurennuslasin avulla. :D Tuollainen iso on hyvĂ€; sillĂ€ saa kokonaisen rivin nĂ€kymÀÀn kerralla. :)







ItÀsuomalaiselle lukijalle Korpisotaa on vaikuttavaa luettavaa. HaanpÀÀ kuvaa elÀvÀsti itÀsuomalaisia vaaramaisemia, pakkasessa hiihtÀvistÀ miehistÀ loppumattomilta tuntuvia metsiÀ, soita, jÀrviÀ, siellÀ tÀÀllÀ pieniÀ kyliÀ tai korpiniittyjÀ, joiden laiteilta löytyneet heinÀsuovat "toivat elÀvÀsti mieleen menneen kesÀn, jolloin aurinko on tÀÀllÀ paistaa rÀvöttÀnyt ja korpitorppari on hionut viikatettaan ja kaatanut huonoa, sammaleista heinÀÀ ja kuvitellut ehkÀ olevansa kaukana suuresta maailmasta, jonka ylÀpuolelle sodan ukkospilvet kasautuivat."

EipĂ€ maailman tapahtumiin yksittĂ€inen ihminen voinut vaikuttaa, eikĂ€ pieni Suomikaan. HaanpÀÀllĂ€ oli ollut vaikeuksia saada kirjojaan julkaistuksi "vasemmistolaisuutensa" ja esimerkiksi (rauhan ajan) armeijaa kritisoineiden tekstiensĂ€ vuoksi, mutta Korpisotaa sai suopeamman vastaanoton. HaanpÀÀn sotilaat ovat isĂ€nmaallisia, vaikka pohtivatkin sodan mielekkyyttĂ€ (mielettömyyttĂ€). He eivĂ€t ehkĂ€ kĂ€yttĂ€isi juhlallista sanaa "isĂ€nmaa", mutta jokainen kuitenkin tunsi, ettĂ€ Suomi metsineen ja kivisine peltoineen oli hĂ€nen maansa, maa jossa kuului suoraan sydĂ€meen sattuva suomen kieli. KesĂ€n aurinko ja talven loistava lumi, pakkasen rasahduskin sanoi: kĂ€vi miten kĂ€vi... sinun maasi. Yhteishenki, myötĂ€tunto, ahkeruus ja suomalainen sitkeys nousevat arvoiksi, kuten myös rohkeus ja huumorintaju.

Uskonto mainitaan vain ohimennen: Kun etulinjalta oli pÀÀsty lepovuoroon ja vietettiin "[r]auhallisia leiripÀiviÀ, kotoista kÀmppÀelÀmÀÀ. Kirjeet ja pakettipaperit rapisivat, kynttilÀt palaa tuikuttelivat, kahvikauhat kiehuivat ja pannukakut paistuivat." Korttipakka ilmestyi esiin ja sitÀ pidettiin palautuneen kunnon varmana tunnusmerkkinÀ. "Nyt kuului toisesta teltan nurkasta korttien lÀiske ja toisesta virren hyrinÀ. Porukat suhtautuivat suvaitsevaisesti toisiinsa..." ja pienelle sanaharkalle naurettiin puolin ja toisin.

ViimeistÀ rauhan kesÀÀ muistellaan usein... Teltassa yöpymistÀ helpottivat "keltaiset oljet, jotka viime kesÀnÀ kasvoivat rauhallisilla pelloilla, tÀhkÀt nuokkuivat olkien nenissÀ, eikÀ leikkaaja aavistanut, ettÀ sotamies tulisi iloitsemaan (...) kaukana korvessa (...) niiden pehmeydestÀ ja kaukaisia muistikuvia mieleentuovasta kahahtelusta...".

Kirja pÀÀttyy sinisenĂ€ hĂ€mĂ€rtyvÀÀn maaliskuun iltaan. Rauha oli tullut, yllĂ€tyksenĂ€ - raskas rauha. "Tiet olivat tulvillaan monenlaisia matkueita kiirehtimĂ€ssĂ€ rajaa kohti, joka piirrettĂ€isiin, jonka miekka oli jo piirtĂ€nyt halki metsien, poikki peltojen ja kylien, halki elĂ€vĂ€n maan." Menetykset olivat katkeria. "Suomesta, isĂ€nmaasta, oli viilletty kappaleita."

Marraskuun 30. pĂ€ivĂ€ tĂ€nĂ€ vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta siitĂ€, kun Neuvostoliitto hyökkĂ€si Suomeen. Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aiemmin. Korpisotaa kuvaa elĂ€vĂ€sti Suomen kohtalonhetkien tapahtumia ja henkeĂ€, ja kansaa, joka kahdenkymmenen vuoden hajaannuksen jĂ€lkeen yhdisti voimansa.



Kirjasta Kunniamme pÀivÀt. WSOY 1940.



Oivallinen löytö marketin kirja-alesta: Anna-Karoliina Tetrin Perinteiset lapaset, Moreeni 2016. Todella mielenkiintoinen kirja perinteisistÀ neule- ja virkkuutöistÀ. Kirjassa kerrotaan myös sota-ajan kÀsineistÀ. :)






Dear all, this post is about the first book that I read for the Helmet Reading Challenge. Pentti HaanpÀÀ's (1905 - 55) Korpisotaa ("War in the Wilderness") is a realistic description of the life of Finnish soldiers in the Winter War (1939 - 40).  (My brief post about the Winter War here.)

Jaakko Ahokas (1923 - 2007) wrote in his excellent A History of Finnish Literature (Bloomington: Indiana University 1973) that the Finnish soldiers described by HaanpÀÀ were farmers, workers and lumberjacks who had lived in the forests since birth and considered the war a serious job which they did with efficiency. HaanpÀÀ's book has been translated into French, with the title Guerre dans le DĂ©sert Blanc.






Iloiseksi lopuksi: Löysin Main KirjasĂ€hkökĂ€yrĂ€-blogista Kirjahyllyn aarteet -haasteen, joka on alkanut 6.1.2019 ja pÀÀttyy 5.1.2020. Lukuhaasteen tavoitteena on lukea omia kirjoja vuoden aikana niin monta kuin itse haluaa tai ehtii... ja tĂ€mĂ€hĂ€n sopii aivan loistavasti minun ohjelmaani! :)

Main blogista löytyy lista muista osallistujista ja mukaan ehtii vielĂ€ hyvin. 


♥


6.12.2014

Happy Independence Day, Finland!







NB The following mosaics have been compiled using photos from Kunniamme pĂ€ivĂ€t: Suomen sota 1939-40 kuvina ja pÀÀmajan tilannetiedoituksina, published by Maan Turva (ed. Toivo Rautavaara and Juhani Konkka), WSOY, Porvoo, 1940.




Photos from: Kunniamme pĂ€ivĂ€t: Suomen sota 1939-40 kuvina ja pÀÀmajan tilannetiedoituksina




Finland became independent on 6 December 1917.

It remained independent also 75 years ago, when the Soviet Union attacked it on 30 November. Vastly superior in number of soldiers, aircraft, and tanks, the SU expected a total victory within two weeks. 




Photos from: Kunniamme pĂ€ivĂ€t: Suomen sota 1939-40 kuvina ja pÀÀmajan tilannetiedoituksina




However, making use of good tactics, hard weather conditions, and high morale in the Forces and among the civilians, Finland repelled Soviet attacks for several months.




Photos from: Kunniamme pĂ€ivĂ€t: Suomen sota 1939-40 kuvina ja pÀÀmajan tilannetiedoituksina



Photos from: Kunniamme pĂ€ivĂ€t: Suomen sota 1939-40 kuvina ja pÀÀmajan tilannetiedoituksina




World opinion largely supported the Finnish cause and there were plans for an international intervention, cancelled firstly by the refusal by Sweden and Norway to allow the British and French troops to pass through their territory and secondly by the end of the war.



Despite many difficulties, about 12,000 foreign volunteers – especially from Sweden, Denmark, Norway, Hungary, Estonia, and Belgium – as well as Finns from Northern America made it to Finland before the war was over. 




Photos from: Kunniamme pĂ€ivĂ€t: Suomen sota 1939-40 kuvina ja pÀÀmajan tilannetiedoituksina




Hostilities ceased on 13 March 1940. Finland had to cede a portion of Karelia, four islands in the Gulf of Finland and other areas (and more than 400,000 civilians were hastily evacuated), but retained its sovereignty.




Photos from: Kunniamme pĂ€ivĂ€t: Suomen sota 1939-40 kuvina ja pÀÀmajan tilannetiedoituksina




Remembering with gratitude.








♥



Tomorrow, Sunday, I'll be joining the participants of Mosaic Monday at Judith's Lavender Cottage Gardening. (Links not working anymore)

To finish with a flourish, some suggestions from exoticgarden.fi for the next summer. Don't these cultivars of Viola cornuta have wonderful colours?!



'Sorbet Phantom'


'Sorbet Pink Wing'


'Sorbet Blueberry Cream'



♥



P.S. On the today's post of my blogger friend Laura, there's a link to a beautiful video by Oliver Goetzl, uploaded by Tarja M.  -  Definitely worth watching and listening... Click on the smaller photo!