Takkatulen lämmössä: Kaikki mitä luulen oppineeni puun polttamisesta

Hei ja oikein hyvää Heikin päivää! Perinteen mukaan "talven selkä taittuu" Heikin päivänä 19. tammikuuta ja karhu kääntää kylkeä talvipesässään. Tilastojen mukaan talven kylmin aika taitaa osua kuitenkin helmikuulle.

Elämme nyt sellaisia aikoja, että sähkö on ennätyskallista ja kotimaisen puun polttamista voi puolustaa jopa huoltovarmuustekona. :) Koska blogini on eräänlainen päivä- ja muistikirja, olen koonnut tähän postaukseen oppimiani vinkkejä ja lukemiani ohjeita puun polttamiseen. Luulen että tämän blogin lukijakunnalla on aika paljon tietämystä omakotitalojen lämmityksestä ja tulisijoista . Kommentit ja teidän kokemuksenne ovat erityisen tervetulleita! :)

1. Tuo puut sisälle 1-2 vuorokautta etukäteen

Näin ne ovat lämpimämpiä ja kuivempia. Osastoimattomissa sisätiloissa ei kuitenkaan pitäisi säilyttää polttopuuta enempää kuin 0,5 m3. Polttopuiden säilyttämistä sisällä ei suositella esimerkiksi ilmaan mahdollisesti leviävien sieni-itiöiden takia. 

Puut varastoidaan ulkona ilmavassa, sateelta suojatussa paikassa, ei kuitenkaan talon seinustalla. Puuvajan etäisyyden asuinrakennuksesta pitäisi olla vähintään kahdeksan metriä (ja neljä metriä naapuritontin rajasta). Muussa tapauksessa rakennukset pitäisi suojata toisistaan paloteknisellä toimenpiteellä.

2. Poista tuhkat arinalta ja avaa savupelti. Tarkista että hormi vetää.

Tarkista, ettei tuhkalaatikko ole täynnä ja tyhjennä se mikäli tarpeen. Jos tulisijaa ei ole käytetty pitkään aikaan, vedon voi tarkista esimerkiksi sytyttämällä tulitikun, sammuttamalla sen ja katsomalla, että savu alkaa nousta ylös hormiin. Kylmää hormia voi lämmittää hätätilassa vaikka hiustenkuivaajalla. Pitkään kylmänä olleeseen tulisijaan kannattaa aluksi tehdä pieni tuli, joka lämmittää uunia ja hormia vähitellen.

3. Huolehdi, että huoneeseen tulee tarpeeksi korvausilmaa palamista varten.

Tässä moderni, tiivis talo ja koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine voivat aiheuttaa veto-ongelman (jota ei meillä ole :)). Luin että joissakin IV-koneissa on ns. takkatoiminto, joka saa aikaan hetkellisen ylipaineen pienentämällä poistoa tai kasvattamalla tuloa. Ilmanvaihdon voi myös sulkea sytyttämisen ajaksi. Uunia/takkaa lähimpänä olevan ikkunan tai oven avaaminen lämmityksen alussa auttaa myös.

4. Polta vain kuivaa, puhdasta, käsittelemätöntä puuta - ei roskia!

Kuiva puu syttyy helposti ja palaa vähemmillä hiukkaspäästöillä. Sen lämpöarvo on myös parempi. (Veden haihduttamiseen kuluu energiaa, ja se on pois tulipesän tuottamasta lämmöstä.) Tuoreen puun kosteusprosentti on noin 50. Kuivalla ja hyvin tuulettuvalla varastoinnilla puun kosteus saadaan vuodessa putoamaan noin 20 prosenttiin. Kuivan puun tunnistaa keveydestä, halkeilusta sekä äänestä. Kun kuivia klapeja kopautetaan toisiaan vasteen, niistä kuuluu mukava, sointuva "klap". :) 

Piipusta tupruavan savun pitäisi olla vaaleanharmaata tai oikeastaan melkein näkymätöntä. :) Liian märät puut, roskat tai huono veto aiheuttavat tummaa savua ja paljon hiukkaspäästöjä.

Meillä poltetaan sekaklapia. Eri puulajeilla on omat hyvät ja huonot ominaisuutensa. Koivu- ja mäntyklapilla on suunnilleen sama lämpöarvo kWh/kg, mutta koska koivu on tiheämpää, sen lämpöarvo on tilavuutta kohden suurempi. Kuivan koivun tuottama lämpöarvo pinokuutiometriä kohti (kWh/p-m3)  on noin 1700 kilowattituntia, kun se männyllä on noin 1360.

Pinokuutiometri (p-m3) tarkoittaa polttopuupinoa, jonka korkeus, leveys ja syvyys ovat kaikki 1 m.  Irtokuutiometri (i-m3) on kuin laatikko (jonka kaikki mitat ovat 1 m), jossa puut ovat sekaisin. Kiintokuutiometri (m3) on kuin täyttä puuta oleva kuutio, jonka kaikki sivut ovat metrin mittaisia.

5. Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä puita ja lado puut ilmavasti.

Lisää puita vasta, kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle. Lado nyt isoja halkoja tiiviisti. Pesällisten määrä riippuu mm. tulisijan tyypistä. Meidän takassamme poltetaan vain yksi pesällinen kerrallaan, talvipakkasilla aamulla ja illalla.

6. Jätä 1/3 tai jopa 1/2 tulipesän korkeudesta tyhjäksi.

On tärkeää, että ilma pääsee kiertämään tulipesässä.

7. Sytytä päältä, ellei tulisijavalmistaja toisin ohjeista.

Usein suositellaan, että pesällinen sytytetään päältä, jotta puusta irtoavat kaasut palavat alusta saakka kunnolla. Jos puut sytytetään alapuolelta, ne kaikki palavat yhtä aikaa. Tällöin palaminen ei saa riittävästi ilmaa, minkä vuoksi syntyy paljon savua. Lisäksi puista vapautuvat kaasut karkaavat palamattomina hormiin eikä lämpöä saada talteen. Hmm.

Täten tunnustan, että itse kyllä sytytän puut vieläkin yleensä altapäin. Näkyvää savua ei kyllä tule kuin hetken sytytyksen jälkeen. Ehkä melko pieni puumäärä pesässä vaikuttaa. Koetan myös varmistaa, että ilma kiertää tulipesässä hyvin.

8. Säädä palamisilma riittäväksi, vältä "kitupolttoa".

Kitupoltto nokeaa tulisijan ja hormin ja tuottaa lähiympäristöön hiukkaspäästöjä. Savun väriä kannattaa tarkkailla. Toisaalta liika ilma jäähdyttää palamista. Vetoa on liikaa, jos palamisesta kuuluu voimakas humina, pahimmillaan melkein pauke.

Ilman tuloa säädetään arinan alta (ensiöilma) ja suuluukkujen ylä- tai alareunan aukoista (toisioilma). Sytytyksessä annetaan reilusti ilmaa muutamaksi minuutiksi. Syttymisen jälkeen vetoa pienennetään. Hiillosvaiheessa ilmaa annetaan pääosin tuhkalaatikon kautta.

9. Vältä turhaa tulen kohentamista, mutta polta loppuhiillos pois mahdollisimman nopeasti.

Mistä tietää milloin tulen kohentaminen on turhaa? :) En tiedä, mutta itse avaan takkaluukut vain, jos hehkuvien kekäleiden seassa on vielä palava klapi (ja koetan saada sen hajoamaan pienemmäksi). Pidän siis tuhkaluukkua reilusti auki loppuhiillosvaiheessa, jotta hiillos saa ilmaa.

10. Sulje hormipelti vasta, kun tulipesässä ei ole enää hehkuvia kekäleitä!

Jos pellin sulkee liian aikaisin, häkä ei pääse poistumaan hormin kautta ulos vaan päätyy sisäilmaan. (Häkävaroitin on hyvä investointi.) Tuttu palotarkastaja kertoi aikoinaan, että hänen täytyi koettaa tähdentää tätä myös omille vanhemmilleen, jotka tyypillisinä säästäväisinä ikäihmisinä halusivat koettaa pitää lämmön tallessa.

Monet ihmiset pitävät elävän tulen luomaa lämpöä kaikkein miellyttävimpänä. Siihen voi vaikuttaa se, että tulella lämmittämällä huoneilma pysyy hyvänä, kunhan korvausilma on puhdasta (eikä tule rakennevuotoina tai porraskäytävästä!). Yksi kilo puuta vaatii palaessaan ainakin 10 kuutiometriä ilmaa eli takkatuli vaihtaa huoneilmaa tehokkaasti.

Tammikuu on alkanut poikkeuksellisen lauhana, ainakin täällä Itä-Suomessa. Leudon sään harmillinen puoli on yleensä pilvisyys. Aurinkoa ei juuri ole näkynyt. Halusin koettaa kuvata suloista valkoista amaryllista niin, että aurinko paistaisi sen terälehdille... ja tämä oli paras tulos. :)

Lämpöisää loppuviikkoa!