Hei ja oikein hyvää Heikin päivää! Perinteen mukaan "talven selkä taittuu" Heikin päivänä 19. tammikuuta ja karhu kääntää kylkeä talvipesässään. Tilastojen mukaan talven kylmin aika taitaa osua kuitenkin helmikuulle.
Elämme nyt sellaisia aikoja, että sähkö on ennätyskallista ja kotimaisen puun polttamista voi puolustaa jopa huoltovarmuustekona. :) Koska blogini on eräänlainen päivä- ja muistikirja, olen koonnut tähän postaukseen oppimiani vinkkejä ja lukemiani ohjeita puun polttamiseen. Luulen että tämän blogin lukijakunnalla on aika paljon tietämystä omakotitalojen lämmityksestä ja tulisijoista . Kommentit ja teidän kokemuksenne ovat erityisen tervetulleita! :)
1. Tuo puut sisälle 1-2 vuorokautta etukäteen
Näin ne ovat lämpimämpiä ja kuivempia. Osastoimattomissa sisätiloissa ei kuitenkaan pitäisi säilyttää polttopuuta enempää kuin 0,5 m3. Polttopuiden säilyttämistä sisällä ei suositella esimerkiksi ilmaan mahdollisesti leviävien sieni-itiöiden takia.
2. Poista tuhkat arinalta ja avaa savupelti. Tarkista että hormi vetää.
Tarkista, ettei tuhkalaatikko ole täynnä ja tyhjennä se mikäli tarpeen. Jos tulisijaa ei ole käytetty pitkään aikaan, vedon voi tarkista esimerkiksi sytyttämällä tulitikun, sammuttamalla sen ja katsomalla, että savu alkaa nousta ylös hormiin. Kylmää hormia voi lämmittää hätätilassa vaikka hiustenkuivaajalla. Pitkään kylmänä olleeseen tulisijaan kannattaa aluksi tehdä pieni tuli, joka lämmittää uunia ja hormia vähitellen.
3. Huolehdi, että huoneeseen tulee tarpeeksi korvausilmaa palamista varten.
Tässä moderni, tiivis talo ja koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine voivat aiheuttaa veto-ongelman (jota ei meillä ole :)). Luin että joissakin IV-koneissa on ns. takkatoiminto, joka saa aikaan hetkellisen ylipaineen pienentämällä poistoa tai kasvattamalla tuloa. Ilmanvaihdon voi myös sulkea sytyttämisen ajaksi. Uunia/takkaa lähimpänä olevan ikkunan tai oven avaaminen lämmityksen alussa auttaa myös.
4. Polta vain kuivaa, puhdasta, käsittelemätöntä puuta - ei roskia!
Kuiva puu syttyy helposti ja palaa vähemmillä hiukkaspäästöillä. Sen lämpöarvo on myös parempi. (Veden haihduttamiseen kuluu energiaa, ja se on pois tulipesän tuottamasta lämmöstä.) Tuoreen puun kosteusprosentti on noin 50. Kuivalla ja hyvin tuulettuvalla varastoinnilla puun kosteus saadaan vuodessa putoamaan noin 20 prosenttiin. Kuivan puun tunnistaa keveydestä, halkeilusta sekä äänestä. Kun kuivia klapeja kopautetaan toisiaan vasteen, niistä kuuluu mukava, sointuva "klap". :)
Piipusta tupruavan savun pitäisi olla vaaleanharmaata tai oikeastaan melkein näkymätöntä. :) Liian märät puut, roskat tai huono veto aiheuttavat tummaa savua ja paljon hiukkaspäästöjä.
Meillä poltetaan sekaklapia. Eri puulajeilla on omat hyvät ja huonot ominaisuutensa. Koivu- ja mäntyklapilla on suunnilleen sama lämpöarvo kWh/kg, mutta koska koivu on tiheämpää, sen lämpöarvo on tilavuutta kohden suurempi. Kuivan koivun tuottama lämpöarvo pinokuutiometriä kohti (kWh/p-m3) on noin 1700 kilowattituntia, kun se männyllä on noin 1360.
Pinokuutiometri (p-m3) tarkoittaa polttopuupinoa, jonka korkeus, leveys ja syvyys ovat kaikki 1 m. Irtokuutiometri (i-m3) on kuin laatikko (jonka kaikki mitat ovat 1 m), jossa puut ovat sekaisin. Kiintokuutiometri (m3) on kuin täyttä puuta oleva kuutio, jonka kaikki sivut ovat metrin mittaisia.
5. Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä puita ja lado puut ilmavasti.
Lisää puita vasta, kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle. Lado nyt isoja halkoja tiiviisti. Pesällisten määrä riippuu mm. tulisijan tyypistä. Meidän takassamme poltetaan vain yksi pesällinen kerrallaan, talvipakkasilla aamulla ja illalla.
6. Jätä 1/3 tai jopa 1/2 tulipesän korkeudesta tyhjäksi.
On tärkeää, että ilma pääsee kiertämään tulipesässä.
7. Sytytä päältä, ellei tulisijavalmistaja toisin ohjeista.
Usein suositellaan, että pesällinen sytytetään päältä, jotta puusta irtoavat kaasut palavat alusta saakka kunnolla. Jos puut sytytetään alapuolelta, ne kaikki palavat yhtä aikaa. Tällöin palaminen ei saa riittävästi
ilmaa, minkä vuoksi syntyy paljon savua. Lisäksi puista
vapautuvat kaasut karkaavat palamattomina hormiin
eikä lämpöä saada talteen. Hmm.
Täten tunnustan, että itse kyllä sytytän puut vieläkin yleensä altapäin. Näkyvää savua ei kyllä tule kuin hetken sytytyksen jälkeen. Ehkä melko pieni puumäärä pesässä vaikuttaa. Koetan myös varmistaa, että ilma kiertää tulipesässä hyvin.
8. Säädä palamisilma riittäväksi, vältä "kitupolttoa".
Kitupoltto nokeaa tulisijan ja hormin ja tuottaa lähiympäristöön hiukkaspäästöjä. Savun väriä kannattaa tarkkailla. Toisaalta liika ilma jäähdyttää palamista. Vetoa on liikaa, jos palamisesta kuuluu voimakas humina, pahimmillaan melkein pauke.
9. Vältä turhaa tulen kohentamista, mutta polta loppuhiillos pois mahdollisimman nopeasti.
Mistä tietää milloin tulen kohentaminen on turhaa? :) En tiedä, mutta itse avaan takkaluukut vain, jos hehkuvien kekäleiden seassa on vielä palava klapi (ja koetan saada sen hajoamaan pienemmäksi). Pidän siis tuhkaluukkua reilusti auki loppuhiillosvaiheessa, jotta hiillos saa ilmaa.
10. Sulje hormipelti vasta, kun tulipesässä ei ole enää hehkuvia kekäleitä!
Jos pellin sulkee liian aikaisin, häkä ei pääse poistumaan hormin kautta ulos vaan päätyy sisäilmaan. (Häkävaroitin on hyvä investointi.) Tuttu palotarkastaja kertoi aikoinaan, että hänen täytyi koettaa tähdentää tätä myös omille vanhemmilleen, jotka tyypillisinä säästäväisinä ikäihmisinä halusivat koettaa pitää lämmön tallessa.
Monet ihmiset pitävät elävän tulen luomaa lämpöä kaikkein miellyttävimpänä. Siihen voi vaikuttaa se, että tulella lämmittämällä huoneilma pysyy hyvänä, kunhan korvausilma on puhdasta (eikä tule rakennevuotoina tai porraskäytävästä!). Yksi kilo puuta vaatii palaessaan ainakin 10 kuutiometriä ilmaa eli takkatuli vaihtaa huoneilmaa tehokkaasti.
Tammikuu on alkanut poikkeuksellisen lauhana, ainakin täällä Itä-Suomessa. Leudon sään harmillinen puoli on yleensä pilvisyys. Aurinkoa ei juuri ole näkynyt. Halusin koettaa kuvata suloista valkoista amaryllista niin, että aurinko paistaisi sen terälehdille... ja tämä oli paras tulos. :)
Lämpöisää loppuviikkoa!
Hyvää asiaa. Kysyin nuohoojalta mikä meidän tulikivitakkamme sytytystapa olisi paras mahdollinen. Sain hyviä neuvoja ja ohjeistuksen sytyttää puut ylhäältä. Siispä ladonkin puut arinan pohjalle väljästi kerroksittain. Vuoroin pitkittäin ja vuoroin poikittain vaakatasoon. Sytytän aina päältä pienen pienillä ja ohuen ohuilla puutikuilla. Paperia en käytä lainkaan. Pienen tuohenpalan tosin aina silloin tällöin. Vielä tarvitsen malttia siihen, etten lataisi takkaan liian paljon puita kerralla.
VastaaPoistaTäällä tuli yön aikana paljon lunta ja sitä tulee edelleen, joten lumityöt kutsuvat.
Mukavaa loppuviikkoa.
Kiitos paljon kommentistasi, Kruunuvuokko! <3
PoistaMeilläkin on ristikkäisen ladonnan kannattajia. Taidanpa kokeilla sitä itsekin.
Täällä sataa nyt paljon ja melko raskasta lunta. Metsän ja puutarhan kannalta lumiolot eivät ole olleet aivan parhaat tänä talvena.
Hauskaa hyötyliikuntoa! :)
Erittäin hyviä ajankohtaisia ohjeita. Kuulin tuon päältä sytyttämisohjeen jo parikymmentä vuotta sitten mutta en ole koskaan tiennyt miksi sitä suositellaan. Ensimmäiseen pesälliseen pieniä puita... okei, teenpä vastedes niin 🙂 Tykkään tosi paljon meidän kamiinasta. Nautinnollisia tulia teillekin! 🧡
VastaaPoistaPuuhella tai kamiina, jonka avulla voisi kypsentää ruokaa, olisi aivan ihana. 🧡
PoistaSytyttäminen puiden päältä kuulostaa minusta vieläkin arkilogiikan ja maallikkofysiikan vastaiselta. 😁 Lämmin ilma liikkuu ylöspäin ja sytyttää puut nopeammin ja kunnon palamiseen päästään nopeimmin... eikö?
Ihanaa lähestyvää viikonloppua!
Päästöjä tulee tutkimuksen mukaan päältä sytytettäessä huomattavasti vähemmän. Lisää tietoa asiasta löytyy netistä.
PoistaPrecious advices !
VastaaPoistaI follow all the instructions so I have a 10/10 :)
Have a cozy day !
Anna
Thank you for your comment, Anna! <3
PoistaHugs and wishes for a happy and cosy weekend! xx
Upeat hiillokset.
VastaaPoistaKiitos, Anne! <3
PoistaOlipas paljon tietoa😊 Altapäin minäkin sytytän, se onnistuu paremmin ainakin puuhellan kanssa.
VastaaPoistaUsein puissa näkyy ihan kuin "hometta" jotain valkoista ja saatiin aikaan keskustelu onko niitä turvallista polttaa. Allergikkona mietin kyllä miten vaikuttaa...
Koivupuut on avotakassa parhaat, kuusi kipunoi vaarallisesti. Hellan pesässä menee muitakin.
Upeat amaryllikset!
Kiitos paljon kommentistasi, Maatuska! 🤗
PoistaHomeisen näköistä klapia ei varmaan kannata ainakaan sisätiloissa pitkään säilyttää. Minulla on ollut tapana tuoda asuintalon tulisijoihin vain melko puhtaan ja kuivan näköistä puuta, vähän epäilyttävän näköiset käytämme asumattoman "vanhan talon" lämmitykseen ja todella huonot olen heittänyt metsään maatumaan. 😊
Ihanaa viikonloppua! 🧡
The heat of a wood fire wraps around like a warm blanket. We do not have a wood fireplace any longer, but I so enjoyed lighting a fire and feeling the heat spread through the house. Several of our neighbours heat entirely with wood and I love seeing the smoke curl up from the chimneys, pale against the sky, and once in awhile we catch a whiff of pleasant smoke scent.
VastaaPoistaThank you for your comment, Lorrie! In our home, there wasn't a wood fireplace originally and we are really happy that it was added later. (An air source heat pump is another important purchase done some years after this house was built.)
PoistaSo far the winter has been mild but we have at least two more cold months ahead. :)
Stay well!
Kiitos paljon kommentistasi, Suvi! 🧡 Onneksi on ollut aika leutoa toistaiseksi.
VastaaPoistaVoi hyvin!
Sara, you wished all a warm weekend. Alas, it is far too warm here, as it appears the real heat of summer has arrived. It leaves me feeling very lethargic.
VastaaPoistaYour post has been very interesting, though. We had a wood-burning stove in our kitchen on the farm, until I was 17. The wood was never stacked. It still fascinates me to see the intricate woodpiles in Europe.
Thank you for your interesting comment, Helen, and for the important reminder! With our temperatures (-14 C last night, a mild temp for January) and everything covered with snow, it's sometimes easy to forget that some areas suffer from excessive heat now. I hope you have a pleasant weekend anyway! Hugs!
PoistaSweaty hugs back, Sara! ❤️
VastaaPoista😀❤️
PoistaWe burn wood in a wood-stove and have for many years, but now only when it is very cold or when we lose our electricity due to stormy weather. It is very labor intensive, as you know. It does take skill, too, and it is good that you have shared the wisdom! Your Amaryllis is lovely. Flowers are so welcome this time of year. I hope you stay warm and cozy. xx K
VastaaPoistaThank you for your comment, Karen! A wood-stove (with the warm relaxing glow and crackling sound) in your mountain home sounds super-cosy and inviting. :) Heating with wood means indeed more work (also cleaning) but we feel lucky to have wood from our own land.
PoistaHave a blessed new month of February! xx
I love chimenea, nice tips :D
VastaaPoistaThank you, Kinga! :) Happy February!
PoistaKiintoisa kirjoitus!
VastaaPoistaLämmin kiitos, T.K.!
Poista