Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. From autumn 2026 onwards, Villa Emilia will be even more Christmassy than before!

Thank you for your visit.

30.11.2025

Rauhaisaa adventin aikaa!




Hei taas ja oikein hyvÀÀ ensimmÀistÀ adventtia teille kaikille! Syksy on mennyt uskomattoman nopeasti ja joulukuu on pian alkamassa. SÀÀ ei, valitettavasti, ole kovin jouluinen. Leudon sÀÀn ja vesisateen on ennustettu jatkuvan myös joulukuussa.

Olen kirjannut muistiin ideoita joulukalenteria varten pitkin vuotta ja minulla oli tarkoitus tĂ€nĂ€ vuonna tehdĂ€ kalenteri kĂ€yttĂ€en omia valokuviani. ElĂ€mĂ€ kuitenkin tapaa toisinaan hĂ€iritĂ€ bloggaamista eivĂ€tkĂ€ suunnittelemani postaukset toteudu tĂ€nĂ€ vuonna. :) SÀÀ on niin sateisen pimeĂ€, ettĂ€ adventtikynttilĂ€kuvakin on muutaman vuoden takaa.  En kuitenkaan halua katkaista pari vuotta sitten alkanutta "perinnettĂ€", joten blogissa on joulukalenteri tĂ€nĂ€kin vuonna. Luukuista löytyy jouluisia kuvia, jotka on luotu yhdellĂ€ verkon kuvageneraattoreista. Teemana mielessĂ€ni on ollut rauhallinen, melkeinpĂ€ "vanhan hyvĂ€n ajan" joulu.

Edellisvuosien joulukalenterit löytyvĂ€t muuten tÀÀltĂ€: Joulukalenteri 2024, Joulukalenteri 2023. 

Tuntuuko teistÀkin, ettÀ yhÀ useammat kaipaavat aikaisempaa yksinkertaisempaa ja rauhallisempaa joulua? ItÀsuomalaisessa paikallislehdessÀ kirjoittaja oli ilmaissut sen nÀin:


MÀÀrÀn sijasta laatua.

Kiireen sijasta rauhaa.

Uupumuksen sijasta lepoa.


Ajatusta on helppo jatkaa monella tapaa:


Metelin sijasta hiljaisuutta.

YltÀkyllÀisyyden sijasta kohtuullisuutta.

Tyhjyyden sijasta merkityksellisyyttÀ.


Minulle merkityksellistĂ€ on esimerkiksi osallistua tĂ€rkeiksi kokemieni asioiden tukemiseen ja kohteitani ovat tĂ€nĂ€kin jouluna ainakin nĂ€mĂ€: 









Kuten olen maininnutkin, koetan opetella olemaan enemmÀn lÀsnÀ ihmisille todellisessa elÀmÀssÀ. SiksipÀ joulukalenterin luukut on etukÀteen ajastettu aukeamaan aamuisin (kello 5 Suomen aikaa) eikÀ postauksiin voi jÀttÀÀ kommenttia. TÀhÀn postaukseen sen sijaan saa kommentin mieluusti jÀttÀÀ. :)



Toivon teille kaikille hyvÀÀ ja rauhaisaa joulunodotusta. 




1.11.2025

Vanhoilla kuvilla marraskuun blogihaasteisiin

 


Hei ja tunnelmallista juuri alkanutta marraskuuta kaikille! TÀllÀ kertaa osallistun ripeÀsti kuukauden blogihaasteisiin... vanhoilla kuvilla, mutta mahdollisimman hyvin ajankohtiin sopivilla. Kiitos haasteista, Kristiina ja Repolainen! Toivottavasti muuten keksitte jotain kivaa myös ensi vuodelle!

Kristiinan marraskuun haasteessa etsitÀÀn PORTTEJA. Minulla on itse asiassa aika paljon kuvia porteista, mutta ne eivÀt suinkaan ole itse ottamiani vaan netistÀ tallentamiani inspiraatiokuvia, juuri sellaisia kuin Kristiinan kuvaamat hurmaavat ahvenanmaalaiset portit... :)

Muutama oma porttikuva sentÀÀn löytyi. Kaksi ensimmĂ€istĂ€ ovat Italiasta ja viimeisin Englannista. Useimmat nĂ€istĂ€ kuvista olen postannut jo aiemmin, mutta osan niin kauan aikaa sitten, ettĂ€ kaikki nykyiset lukijat eivĂ€t niitĂ€ varmaan ole nĂ€hneet. :) 





Repolaisen marraskuun bingoon olen valinnut vinorivin: LUKEA, ÖISIN, MUTKIA, kolme kuvaa kustakin aiheesta. 

EnsimmÀisenÀ on vanha joululehti, yksi parhaista ostamistani. TÀnÀ vuonna olen ollut sÀÀstÀvÀinen: luen vain minulla jo olevia lehtiÀ, joita onkin ihan mukava pino.






KyllÀpÀ onkin öisin pimeÀÀ nyt, kun lunta ei ole vielÀ tullut. PimeyttÀ valaistaan tunnelmavaloilla... Revontulikuva on 10 vuoden takaa, sen jÀlkeen en ole kuvia onnistunut ottamaan, joko olen ollut jo nukkumassa, on ollut pilvistÀ tai kuten kerran... pÀÀtin vain nauttia taivaallisesta valonÀytelmÀstÀ yrittÀmÀttÀ tallentaa sitÀ.






Alla oleva kuva on laadultaan huono, mutta halusin mukaan myös rautatien. Mutkat tekevÀt matkanteosta kiinnostavampaa, kuvaannollisesti ja kirjaimellisesti. :)




SÀÀ on jo pitkÀÀn ollut tÀllainen...




... joten viimeiseksi kuvaksi valitsin jotain hieman sievempÀÀ. :)





🕯️Rauhaisaa pyhĂ€inpĂ€ivÀÀ! 🕯️



24.10.2025

Kaksi kuukautta jouluaattoon! ❤️

 


Hei taas! TÀssÀ postauksessa nÀette viime viikkojen kuvia pihaltamme. Ruskasta tuli lopultakin yllÀttÀvÀn kaunis. Nyt useimmat puut ovat jo lehdettömiÀ, sen verran tuulista on ollut. Pakkasyöt ovat puraisseet viimeisiÀ kukkia. Joitakin niistÀ kerÀsin nuppuina maljakkoon. Kosmokset nÀkyvÀt aukeavan hyvin maljakossakin, punahatut ehkÀ eivÀt, mutta niiden nuput ovat niin komeita, etten voinut jÀttÀÀ niitÀ pakkasen armoille.





Kuva, jossa on hienot vÀrit ja tarkennus pielessÀ:




TÀssÀ tulevat vastaukseni kuukauden blogihaasteisiin:

Kristiinan lokakuun haasteessa kerrotaan viimeksi luetusta kirjasta. Kersti Bergrothin parhaat pakinat -niminen kirja on minulla vielĂ€ hieman kesken, mutta haluan osallistua haasteeseen sillĂ€, koska se on varmaan aika vĂ€hĂ€n tunnettu, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen. 

Bergrothin aforismikokoelmasta MeidĂ€n elĂ€mĂ€mme tÀÀllĂ€ olen postannut aikaisemmin. 

En tiedĂ€ onko nĂ€mĂ€ pakinat julkaistu ensin esimerkiksi jossain lehdessĂ€, mutta mainioita ne ovat. Aiheet ovat mitĂ€ moninaisimpia, ihmiselĂ€mĂ€stĂ€ yhteiskuntaan, metsĂ€stĂ€ kaupunkiin, kesĂ€stĂ€ jouluun. Kirja on julkaistu vuonna 1958, pian 70 vuotta sitten, mutta pakinat tuntuvat ajankohtaisilta ja oivaltavilta nytkin. Alpo Routasuon aikalaisarvio vuodelta 1959 sopii myös vuoteen 2025: 
Joka tapauksessa kirja sisÀltÀÀ monta todellista herkkupalaa, joissa kirjailijattaren Àlyllinen vireys, henkevÀ huumori ja notkea, leikittelevÀ sanonta ovat parhaimmillaan. SitÀ paitsi Bergrothilla on kepeimmillÀÀnkin ollessaan jotain olennaisesti inhimillistÀ asiaa, mutta sitÀ ei tyrkytetÀ itsetÀrkeÀsti, juhlallisesti, vaan leppoisasti ja samalla viisaasti hymyillen.



Repolaisen bingossa lokakuun rivini on pystysuoraan oikeasta reunasta:

EnsimmĂ€isessĂ€ kuvassa on sekĂ€ VALOISAa ettĂ€ PIMEÄÀ. Matalalta paistava aurinko valaisi hauskasti perintöpellavia. :) TĂ€mĂ€ kimppu on jostain saatu vuosikymmeniĂ€ sitten enkĂ€ tietenkÀÀn raski heittÀÀ sitĂ€ pois.




SOKERI - SUOLA kuvattuna kollaasissa. YlempÀnÀ on blogin Italian kirjeenvaihtajan raportti aamukahvipaikkansa tarjonnasta ja alakuvaksi valitsin suolaista naposteltavaa (vanha kuva).




TĂ€ssĂ€ kuvassa minĂ€ olen SISÄllĂ€ ja ULKOna hehkuvat syksyn vĂ€rit. 




Aamun usva jÀrvellÀ, viimeiset kukat ja ensimmÀiset pakkaset ovat aina yhtÀ kuvauksellisia.














Ikkunasta voi bongata myös tÀllaisen komean kaverin. Luulen, ettÀ se on nuori kanahaukka. Korjatkaa, jos olen vÀÀrÀssÀ!











Mukavaa lokakuun loppua!






11.9.2025

Blogi taitaa jÀÀdÀ syyslomalle :)




KesÀ jatkuu vielÀ, lÀmpimÀnÀ ja kosteana. KesÀvieraitakin on pian tulossa. Sadetta oli toivottu... ja sitÀ saatiin tiistaiaamuna. Koivuissa alkaa olla keltaisia lehtiÀ ja jotkin kasvit, kuten maitohorsma, loistavat upean vÀrikkÀinÀ.

Kuten olen kertonut, seuraan kiinnostuneena pilvipalvelun esittelemiĂ€ kuvia vuosien varrelta. Olen jo pitkÀÀn kiinnittĂ€nyt huomiota siihen, ettĂ€ takavuosina olemme varsinkin kesĂ€n aikana tehneet perheen ja ystĂ€vien kesken monenlaista kivaa yhdessĂ€, retkiĂ€ kĂ€vellen, pyörĂ€llĂ€, autolla, rantapiknikkejĂ€, vĂ€hintÀÀnkin lounaita ja kahvihetkiĂ€ ulkona terassilla. 

Miksi viime vuosina nĂ€mĂ€ perinteiset kivat jutut ovat harvinaistuneet? Vaativan omaishoitajuuden ja muutamien ylimÀÀrĂ€isten työurakoiden lisĂ€ksi luulen syynĂ€ olevan sen, ettĂ€ me kaikki kĂ€ytĂ€mme enemmĂ€n aikaa verkossa, selaillen puhelinta, tietokonetta, katsoen ohjelmia suoratoistopalveluista yms. 

Omalta osaltani aion tehdĂ€ hieman muutoksia elĂ€mÀÀni. KĂ€ytĂ€n vĂ€hemmĂ€n aikaa tietokoneen ÀÀrellĂ€ ja sen sijaan 

- liikun (luonnossa)
- neulon, virkkaan, kokeilen myös ompelemista
- kokeilen uusia ruoka- ja leivontareseptejÀ
- yritÀn herÀtellÀ henkiin vanhaa piirustusharrastusta
- luen Raamattua ja hartauskirjoja sÀÀnnöllisemmin 
- luen muutenkin enemmÀn kirjoja ja nautiskelen kauniista aikakauslehdistÀ, joita on kertynyt
- nautin syksyn vÀreistÀ ja tunnelmasta
- valmistelen joulua
- ja pidÀn enemmÀn yhteyttÀ ihmisiin oikeassa elÀmÀssÀ. :)




TĂ€llĂ€ PEHMEÄn kuumavesipullon suojuksen kuvalla osallistun Kristiinan kuvahaasteeseen.

Repolaisen syyskuun bingoon kuvani tulevat tÀssÀ:


vÄrit

YÖ

nĂ€itĂ€ hienonvĂ€risiĂ€ lillukanlehtiĂ€ on jokin ÖtÖkkÄ syönyt


Ja nÀin tuli bingorivi tÀytettyÀ. :)

Pitkin kesÀÀ kuvaamani hokkaidonkurpitsa kerÀttiin talteen tÀmÀn kokoisena.





Olin jo aikaa sitten ajatellut lopettaa tĂ€mĂ€n postauksen lainaten Rexin eli Raimo Keron hienon kappaleen "Puhtaat purjeet" (1977) sanoja. Sattumalta tĂ€mĂ€ Raul Reimanin sĂ€veltĂ€mĂ€ ja sanoittama laulu on ollut esillĂ€ TV:ssĂ€kin ilmeisesti pari pĂ€ivÀÀ sitten. 

Annan toisten elÀÀ
enkÀ kulje surun suolla,
silmistÀsi en mÀ anna
unelmien kuolla...




TÀhÀn postaukseen ei voi jÀttÀÀ kommenttia.

Voikaa hyvin!

Suukkoja ja halauksia!



26.8.2025

Taivasmatkalla ja muita kuvia :)




Viime vuoden syyskuussa kirjoitin "iÀkkÀitten" kimalaisten viimeisistÀ viikoista ja tÀnÀkin vuonna minua liikuttavat nÀmÀ hidastuvat pörriÀiset, jotka lepÀilevÀt kukissa. Niiden ahkera ja hyödyllinen elÀmÀ alkaa olla lopussa. Lohduttaudun ajatuksella, ettÀ pian ne lentelevÀt taivaan ÀÀrettömillÀ, vÀrikkÀillÀ kukkaniityillÀ, joilla riittÀÀ ravintoa, mutta myös levolle on aikaa. :)




Seuraa kimara elokuisia kuvia, jotka toistuvat joka vuosi melkein samanlaisina. :) TÀnÀ vuonna on erityisesti iloittu sateesta (vaikkakin melko vÀhÀisestÀ) ja jÀnnÀtty hokkaidonkurpitsan kasvua ja kypsymistÀ.

Syyshortensiat kasvavat hieman huonolla paikalla, mutta kukkivat sentÀÀn. - Monien kasvien kukinta meni heinĂ€kuun helteissĂ€ ohi aivan hujauksessa. - Siemenet ja marjat kypsyvĂ€t. - MeidĂ€n pihassamme harakat eivĂ€t ole vĂ€hentyneet. - Repaleisista ja kauhtuneista perhosista tulee aina mieleeni Eeva Kilven novelli Erakko. - HĂ€mĂ€hĂ€kki on pyydystĂ€nyt verkkoonsa paljon... koivunsiemeniĂ€. -  Koivun kantovesoilla on eksoottisen isot lehdet. - Koivuangervon syksyiset lehdet ovat kuin koruja. Angervojen seassa kasvaa tuntematon kasvi, jonka Google tunnisti ensin jaakonvillakoksi (Jacobaea vulgaris) ja toisella kertaa peltovillakoksi. Jokin villakko se varmaankin on. On hauskaa löytÀÀ pihalta kasveja, joista ei ole koskaan kuullutkaan. :) Harmi, ettĂ€ sillĂ€ on keltaiset kukat. Olisipa vaikka pinkit tai siniset, silloin se saisi rauhassa kasvaa paikallaan. - Muistoja, kukkia... ja halauksia.




























Muutama viikko sitten meillĂ€ oli ilo saada kahvipöytÀÀn iĂ€kĂ€s sukulainen, jota tapaamme harvoin. Yksi vierailun aiheista oli hĂ€nen muistojensa kirjaaminen ja niistĂ€ keskusteleminen. TĂ€rkeĂ€t asiat ovat painumassa unholaan, kun vanhempi sukupolvi yksi toisensa jĂ€lkeen lĂ€htee. Omasta puolestani koetan pitÀÀ muistoja elossa... mutta harmttelen, ettĂ€ nĂ€istĂ€, kipeistĂ€kin asioista olisi pitĂ€nyt alkaa puhua jo vuosikymmeniĂ€ sitten. Haluan antaa ohjeen kaikille: 

Puhukaa (perheenne kanssa) asioista, kun se vielÀ on mahdollista!





YllÀ: Parasta puutarhasta. :)

TÀhÀn postaukseen ei voi jÀttÀÀ kommenttia. Voikaa hyvin!