Heavenly music

ISO 200, 1/640 s, f/5.6

MakroTex-haasteen aiheena on tällä viikolla MUSIIKKI. Osallistun näillä viime viikolla otetuilla laulujoutsenkuvilla. :) Laulujoutsenen laulusta sanotaan, että se on "kuin vaskipuhaltimen tai ison urkupillin ääni, syvä töötötys, joka on selvästi melodisempi kuin hanhien tööttäily". Onhan joutsenella myös hiljaisempaa ääntelyä. Tämäkin pariskunta (?) ilmeisesti kuuli kameran räpsähdykset ja lähti uimaan poispäin, laulellen vienosti mennessään.

Tiesittehän muuten, että laulujoutsenen Pohjois-Amerikassa elävä lähisukulainen on nimeltään trumpettijoutsen.

Urkupilleistä puheenollen, olisin halunnut kuvata tätä postausta varten jotain vanhaa kivikirkkoa ja sen urkuja, mutta aikaa ei ollut riittävästi sellaiseen projektiin. "Vanha holvikirkko", alkukielellä "Mälarö kyrka", on yksi kauneimpia tuntemiani iskelmäkappaleita. Eikä ihme: Sävelmän sointukulku on tuttu jo Pachelbelin Kaanonista ja suomalaiset sanat on kirjoittanut nerokas sanoittaja Sauvo Puhtila eli Saukki.

Vanha holvikirkko

suom. sanat Sauvo Puhtila

Jo ilta tullut on,

Urut soi, kylä nukkuu,

Vain vanhan holvikirkon muurit kuulee musiikin.

Soi parvelta nyt Bach,

Kaaret varjoihin hukkuu,

On urkurina poika holvikirkon kanttorin.

Kun tienoon valot kaikki

Jo silmänsä sulkee,

Hän pyhäpuvussansa hiipii kirkkoon hiljaiseen.

Ja yöhön kesäiseen

Fuuga kauniina kulkee.

Hän kanttoriksi aikoo, vaikka soittaa itselleen.

Jos kerran hän toisillekin

Soittaa näin saa,

Se unta on vielä, mutta innostavaa.

Kun kerran urut soivat,

Ja kellot huminoivat,

Ne kertoa sen voivat, mitä toivoi hän.

Taas sunnuntaina saa

Isä kanttori vuoron,

On häät ja pauhu mahtava nyt kaikkialle soi.

Tuo poika toiveissaan

Kuulee laulavan kuoron

Ja soinnut, jotka taivaankaareen asti nousta voi.

Hän vielä nuori on,

Mutta oottaa jo aikaa,

Kun kaikkialta kansa saapuu häntä kuulemaan.

Voi kuinka kunniaa

Vanhat holvit nuo kaikaa.

Hän toivoo, että kauniina soi fuuga ainiaan.

Jos kerran hän toisillekin

Soittaa näin saa,

Se unta on vielä, mutta innostavaa.

Kun kerran urut soivat,

Ja kellot huminoivat,

Ne kertoa sen voivat, mitä toivoi hän.

Taas sunnuntaina saa

Isä kanttori vuoron,

On häät ja pauhu mahtava nyt kaikkialle soi.

Tuo poika toiveissaan

Kuulee laulavan kuoron

Ja soinnut, jotka taivaankaareen asti nousta voi.

ISO 200, 1/1000 s, f/5.0

Kuvaan melkein aina Canonin EOS 450D -järjestelmäkameralla ja useimmiten siinä on kiinni EF-S 55 - 250 mm zoom-objektiivi. Räpsin paljon valtavan määrän kuvia, myös ihan automaattiasetuksilla, ja sitten koetan valita parhaat. Rajaan melkein kaikki kuvat.

Tuonkokoisella kauko-objektiivilla voi yrittää kuvata esim. lintuja ilman jalustaakin ja pidän mahdollisuudesta zoomata maiseman yksityiskohtiin. Myös nämä kukat on kuvattu samalla linssillä. Silloin on vain seistävä reilun metrin päässä kuvattavasta kohteesta. :)

Happy Tuesday to you all! In this post, there are whooper swans, white/pink chrysanthemums and the lyrics of a favourite song of mine (unfortunately only in Finnish). The song is from the 1960's, originally written in Swedish and tells about a boy who sneaks into the local church at nights to practise playing the organ.