Hello all! As you can guess from the title, this is a darker post than mine usually are. For the Helmet reading challenge, I chose Danielle Steel's His Bright Light, "the story of an extraordinary boy with a brilliant mind, a heart of gold, and a tortured soul. It is the story of an illness, a fight to live, and a race against death".
Hei taas! Helmet-haasteen kohtaan 40 valitsin hyllystäni Danielle Steelin kirjan Brilla una stella. Alkuperäisteos His Bright Light ilmestyi 1998 ja italiankielinen käännös kaksi vuotta myöhemmin. Kirja on käännetty useille kielille, mutta näköjään ei suomeksi. Joidenkin englanninkielisten painosten kannessa on lainaus Daily Express -lehden arviosta: "A moving and haunting book"... ja niinhän se on. Tämä on niitä kirjoja, jotka jäävät mieleen. Luin sen nyt neljännen tai viidennen kerran... ja äidin huoli lapsestaan koskettaa joka kerta.
Danielle Steel lienee tuttu nimi lähes kaikille, ainakin rakkausromaanien ystäville. Englanninkielisen Wikipedian mukaan hän on kirjoittanut 165 kirjaa, joista romaaneja 141. Yli 800 miljoonalla myydyllä kirjalla hän on kaikkien aikojen tilastossa neljäntenä, Shakespearen, Christien ja Cartlandin jälkeen.
His Bright Light ei ole romaani, vaan Steelin pojan Nicholas Trainan (1978 - 97) tarina. Nick oli verbaalisesti lahjakas, musikaalinen ja liikunnallinen lapsi, jonka vilkkaus alkoi kuitenkin muuttua rauhattomuudeksi ja impulsiivisuudeksi jo päiväkoti-iässä. Äiti seurasi raivokohtauksia, yökastelua, tuhrimista, piirustusten väkivaltaisuutta yms. yhä enemmän huolestuneena, mutta sekä ystävät että ammattilaiset pitivät Nickiä hyvin älykkäänä, mutta muuten normaalina lapsena.
Nickin koulunkäynti alkoi hyvin, mutta vähitellen ongelmat pahenivat, Nick alkoi häiritä opetusta ja eristäytyä perheestä. Kotoa hävisi lääkkeitä. Psykoterapiasta ei ollut apua ja koko perheen elämä kärsi yhä enemmän Nickin vaikeasta käytöksestä. Ensimmäiset huumekokeilut alkoivat, tuli koulusta erottamisia, sairaalajaksoja... Äiti yritti etsiä apua kaikista mahdollisista paikoista. Vuosien etsimisen jälkeen avuksi löytyi viisaita ja tehtäväänsä sitoutuneita ihmisiä, joista tuli perheen ystäviä. Yhteys heihin on säilynyt Nickin kuoleman jälkeenkin.
Nick itse oli päiväkirjoissaan arvellut kärsivänsä maanis-depressiivisyydestä jo ennenkuin aikuiset alkoivat sitä epäillä. Diagnoosi kaksisuuntaisesta (bipolaarisesta) mielialahäiriöstä ja oikea lääkitys saatiin vasta Nickin ollessa 16-vuotias. Hoidon ansiosta Nick pystyi elämään hyvää elämää noin kolmen vuoden ajan, tosin vaihtelevasti: täysi-ikäisyys antoi hänelle mahdollisuuden kieltäytyä lääkkeistä ja sairaalahoidoista, ja litium-hoidon keskeyttäminen huonontaa potilaan vointia nopeasti. Perheen ja palkattujen hoitajien avusta ja valvonnasta huolimatta Nick sai käsiinsä huumeita itsemurhayrityksiä varten. Niistä neljäs "onnistui".
Steel sanoo kirjoittaneensa tämän kirjan, paitsi Nickin muistoksi myös avuksi ja tueksi sairastuneiden omaisille ja lisätäkseen tietoa bipolaarisesta mielialahäiriöstä, jotta se voitaisiin tunnistaa aiemmin. Ajoissa aloitettu lääkitys on tehokkain. Kirja toimisi apuna ehkä vielä paremmin, jos vaikkapa loppuun olisi koottu tiivistelmä kokemuksista ja ohjeista.
Hoidot ja lääkkeet auttavat eri ihmisiä eri tavoin. Steel kannustaa lukijoitaan yrittämään kaikkia mahdollisia keinoja, oman intuition mukaan, luottaen siihen tietoon, joka omaisilla on sairastuneesta. Nickin elämä päättyi jo 19-vuotiaana, mutta oikean lääkityksen avulla hän pystyi viimeisinä vuosinaan tekemään asioita, joista oli haaveillut.
Hoidot ja lääkkeet auttavat eri ihmisiä eri tavoin. Steel kannustaa lukijoitaan yrittämään kaikkia mahdollisia keinoja, oman intuition mukaan, luottaen siihen tietoon, joka omaisilla on sairastuneesta. Nickin elämä päättyi jo 19-vuotiaana, mutta oikean lääkityksen avulla hän pystyi viimeisinä vuosinaan tekemään asioita, joista oli haaveillut.
Steelin romaaneja olen lukenut kaksi tai kolme. Niitä paljon kiinnostavampana pidän itse kirjailijaa. New Yorkissa 1947 syntynyt Danielle Fernandes Dominique Schuelein-Steel on saksanjuutalaisen isän ja portugalilaisen äidin ainoa lapsi, joka vietti suuren osan lapsuuttaan Ranskassa ja alkoi kirjoittaa tarinoita ja runoja jo nuorena.
Alla olevassa kuvassa (kesältä 1996) ovat Steelin ja John Trainan lapset lomatunnelmissa. Steel synnytti seitsemän lasta ja on ollut äiti yhdeksälle ja kirjoittanut samaan aikaan (myöhään illalla) menekkiteoksen toisensa jälkeen. Vaikka hänellä tietysti on ollut apuna henkilökuntaa, saavutus on ihailtava. Nykyisin hänen menetelmänsä on kirjoittaa viittä eri vaiheessa (tiedonhankinnasta tekstin viimeistelyyn) olevaa kirjaa yhtäaikaa.
From: Danielle Steel: His Bright Light Photo: Harry Langdon |
Alla oleva kuva on otettu Danielle Steelin vanhimman tyttären häissä toukokuussa 1997, noin neljä kuukautta ennen Nickin kuolemaa.
Nick Traina and his mother Danielle Steel From: Danielle Steel: His Bright Light Photo: Eliot Holtzman |
Lisäilen näihin kirjapostauksiin myös sopivia kukkakuvia. :) Tällä kertaa kukkana on ruusu, koska Nickin hautajaisissa arkku oli kirjan mukaan peitetty keltaisilla ruusuilla. Siunaustilaisuus kirkossa oli harras, mutta seuraavan päivän hautaanlaskemistilaisuuteen äiti pyysi perhettään pukeutumaan mahdollisimman mauttomiin ja värikkäisiin vaatteisiin, koska surusta on selvittävä, ylös- ja eteenpäin, ja koska hänen mukaansa Nick olisi pitänyt ideasta.
Loppuun vielä kolme linkkiä Youtubeen. Nick Traina tuli tunnetuksi Link 80 -nimisen punk/ska-yhtyeen laulajana ja viimeisinä kuukausinaan hän perusti uuden, Knowledge-nimisen yhtyeen.
Ensimmäisenä on Link 80:n vuonna 2016 julkaisema Nickin muistovideo. Musiikkina siinä on Social Distortion -yhtyeen hieno "When The Angels Sing":
Gnat (I'm All Alone) by Nick Traina
I'm all alone,
I'm all alone,
Sky is white,
The pain is bright,
And I wanna get stoned.
I'm all alone.
Destiny, My destiny,
Dance with me, Dance with me, Destiny,
Destiny, My destiny,
No escaping that's for me,
My mother moans,
Get off the phone,
She don't like my fucking tone,
Mama may have,
And Papa may have,
But God bless the child that's got his own,
God bless the child that's got his own.
I have been shown,
My heart of stone,
Feeling it in my broken bones,
Love I can't have
The dad I won't have
The child was left here all alone
I was left here all alone
Destiny, My destiny,
Dance with me, dance with me, destiny
Destiny, my destiny,
No escaping that's for me
Ja lisätäänpä tähän vielä "When The Angels Sing" Social Distortion -yhtyeen omalla videolla. Social D:hän perustettiin jo kaukaisella ja niin nostalgisella 1970-luvulla. White Light, White Heat, White Trash (1990-luvun puolivälistä) oli pitkästä aikaa hieman punkimpi albumi. Mike Ness taitaa olla katu-uskottavin kasvissyöjä, jonka tiedän. :)
When The Angels Sing (by Michael Ness)
At last we meet again, dear God
Hear the angels sing
The funerals are nicer
when we know you're there
When the angels sing
Sometimes I try so hard
to understand the things you do
Who am I to question you
when it all comes down
Hear the angels sing
Stand up strong, feel the pain
When the angels sing
Love and death don't mean a thing
'Til the angels sing
The prisoners pray
when they're on death row
When the angels sing
The junkie cries for love
but it's all run out
When the angels sing
The sins of the world
and it's cold on the streets
when you're all alone
And the tears they start to fall
when it all comes down
Hear the angels sing
Stand up strong, feel the pain
When the angels sing
Love and death don't mean a thing
'Til the angels sing
Little by little, day by day
I watch the children play
'Cause life and death don't mean a thing
'Til the angels sing
When the angel of death
comes alooking for me
Hear the angels sing
I hope I was everything
I was supposed to be
When the angels sing
There's gotta be a heaven
'cause I've already done my time in hell
And a little baby's born
when it all comes down
When the angels sing
Stand up strong, feel the pain
When the angels sing
Love and death don't mean a thing
'Til the angels sing
Little by little, day by day
I watch the children play
'Cause life and death don't mean a thing
'Til the angels sing
🧡
Tämän postauksen lopuksi haluan toivottaa jaksamista ja hyvää vointia kaikille
ja varsinkin omaisiaan hoitaville. Muistakaa pitää huoli myös itsestänne! :)
It is good that society is perhaps starting to pay more attention to mental illness. It has been a long time coming.
VastaaPoistaIt would be high time indeed.
PoistaHieno esittely. Kiitos 🌹 Ulospäin ei aina näy sielun tuskia ja sitten kun niistä tietää omaisten on vaikea kuitenkaan osata auttaa. Varmastikin kokemuksista lukeminen on sekä moving että haunting. Iloa ja jaksamista elämään meille kaikille 💜
VastaaPoistaKiitos, Rita! Iloista uutta viikkoa! 🌺
PoistaYour post is interesting...A sad story.Beautiful yellow rose to brighten up my day!Hugs
VastaaPoistaThank you, Maristella! 🌺 Big hugs!
PoistaIhanaa viikonloppua Sara!
VastaaPoistaIloista uutta viikkoa, Anne! 🌺
PoistaA nice post. Have a blessed day. Madeline
VastaaPoistaThank you, Madeline! 🌺 Have a blessed Sunday!
PoistaIhan nousi pala kurkkuun lukiessa, varmasti ajatuksia herättävä ja liikuttava kirja! Kiitos esittelystä! Sitä kun niin toivoisi että kaikki saisivat elää hyvää ja onnellista elämää ilman suruja ja huolia! Ihanaa naistenpäivän iltaa ja mukavaa viikonloppua♥
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, Päde! Kyllä, usein ei jaksa edes ajatella, miten paljon kärsimystä, huolta, yksinäisyyttä... maailmassa on.
PoistaHalaus ja mukavaa uutta viikkoa! 🌺
This sounds to be a profound and moving story. Beautiful picture of the yellow rose, Sara! I wish you a nice weekend busy with a good book to read!
VastaaPoistaThank you very much, Sandrine! 🌺 Have a happy week ahead!
PoistaSuch a sad story. Mental illness is difficult for the person with the illness and for the family, as well.
VastaaPoistaIt's a sad story and yet Nick had a caring family with remarkable financial and other resources. How many even sadder stories there are...
PoistaHugs! 🌺
Olipa mielenkiintoinen kirjaesittely - ja surullinen kohtalo komealla pojalla. Ehkä psyykenlääkkeet ovat kehittyneet ja bipolaarisuuttakin osataan hoitaa nykyään paremmin, toivon. Minäkin luulen lukeneeni Danielle Steeleltä jokusen kirjan vuosia sitten. Aivan mielettömän määrän hän on kirjoittanut - ja tuon lapsikatraan kanssa!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, Riitta! Totta, yli kahdessakymmenessä vuodessa on varmasti tapahtunut edistystä.
PoistaOlisi mukavaa osata kirjoittaa bestseller... saati sitten kymmeniä. 😊
Mukavaa uutta viikkoa!
Oh dear Sarah this is really heavy post !
VastaaPoistasteel sounds a wonderful write and must have a powerful creative mind to write as much books .
i will surly try to find some of his work around specially the one you shared today
story of young nick is really terrifyingly sad and touching !!!!!!!
his lyrics made my heart shiver with sorrow and loneliness he must have been experiencing throughout his short panic life !
i think he had been facing negligence of his parents specially in childhood which created inside him a terrible space which could not be filled with any later effort !
thank you for great post my friend ,it is insightful in many ways !
you too stay blessed and happy !
hugs!
Thank you for your interesting comment, dear Baili!
PoistaOf course we readers can't know how the things really went - and there have been the media claims that the famous mother indeed neglected her son - but everything in the book makes me believe Steel (a single mother at the time) and Nick's elder sister loved him very much and dedicated much attention to him in his early years.
Moreover, bipolar disorder demonstrates a high degree of genetic transmissibility.
Hugs and blessings!
A necessary issue to talk about...
VastaaPoistaBuon Marzo, mia cara!
Baci!
Indeed!
PoistaHave a lovely new week, Luisella! 🌺 Baci!
Mental illness... It's a problem in many places, Sara. I see you liked the book, didn't you?
VastaaPoistaHugs!
Yes, Nadezda. I have already read this book several times... avidly.
PoistaHave a lovely weekend!
So much pain for a wonderful writer.
VastaaPoistaThe translation had me confused at first, referring to Steele as 'he'.
Thank you for your comment, Helen!
PoistaHaving more time (in an unspecified future), I will try to translate (more of) these posts and also to explain some of the funniest translation errors there are. Grammatical cases (15 in the Finnish language) are one important sourse of confusion... and Google's male-as-norm translations (Finnish doesn't have gendered pronouns) may indeed be confusing too. 😁
Kirjan aihe, bipolaarisuus ja läheiset sen ympärillä, on tärkeä aihe, sillä tätä diagnoosia tehdään nykyisin yhä enemmän. On tietysti hyvä, että äärikäyttäytymiselle löytyy syy ja lääkitys usein auttaa. Läheisten kokemukset jäävät usein taka-alalle ja keskitytään vain dignoosin saaneeseen henkilöön. Tässä kirjassa ympärille asettuu laaja perhe ja koko muu maailma erilaisine ulottuvuuksineen. Erittäin kiinnostava aihe. Lumihiutaleiden leijaillessa hiljaa toivotan hyvää sunnuntaita!
VastaaPoistaKiitos mielenkiintoisesta kommentistasi ja hyvistä huomioista, Pirkko!
PoistaTäälläkin satelee lunta... nyt kyllä jo hivenen toivoisin kevään alkavan edistyä. 😊
Mukavaa uutta viikkoa! 🌺
With early diagnosis and treatment, the disease gets along well. I know friends who have it.
VastaaPoistaThe rose is precious Sara.
Yes, we take care of ourselves so that we can also take care of others
Buena noche.
Un abrazo.
Thank you very much for your interesting comment, Laura!
PoistaHave a lovely day! 🌺 Besos.
Oi Sara,
VastaaPoistaTubo bem com você?
Aqui no Brasil a muita discussão sobre o direito
das pessoas com problemas mentais mas já avançou bastante.
Temos centros capacitados para atender a população.
Esse livro deve ser interessante.
Obrigada por partilhar.
Boa entrada de semana.
janicce.
Thank you very much for your interesting comment, Janicce!
PoistaMuito obrigada pelo teu comentário interessante!
Abraços calorosos! 🌺
Todella koskettava kirja, kiitos esittelystä! Minäkin olen joskus muutaman Danielle Steelen romaanin lukenut. Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos, Tiiu, ja oikein mukavaa viikonloppua! 🌺
Poista