Tänään olisin halunnut postata sinisiä, valkoisia ja punaisia kukkia Yhdysvaltain presidentin Suomen vierailun kunniaksi, mutta uusimmissa kukkakuvissa on lähinnä tällaisia liilan, violetin, sinisen sävyjä. Nekään eivät ole aivan helppoja kuvata. Haluan ajatella, että kissankellon kukat ovat vaaleansinisiä, mutta usein ne kuvissa, ja tietyssä valossakin, näyttävät enemmän liiloilta.
Siemenestä kasvatetut laventelit pääsivät viime kesänä vihdoin lopulliseen kasvupaikkaansa portaita reunustamaan. Ne pitivät varmasti lämpimästä ja aurinkoisesta alkukesästä. Ensimmäiset kukat alkavat ujosti aueta.
Yksi tämän kesän parhaista jutuista muuten oli, kun paahteiselle keittiön ikkunalle istutimme parvekelaatikkoon tänä vuonna kukkien sijaan ihan marketin vihannesosastolta ostettuja yrttejä. Basilikaa, rosmariinia, timjamia, oreganoa, minttua, sitruunamelissaa sekä vielä myöhemmin lisätty korianteri. Nekin nauttivat lämpimästä kesäkuusta ja kasvoivat vehreäksi kasvustoksi, jota on ihanaa käydä tuoksuttelemassa.
Huono kuva siperianampiaisyrtistä (Nepeta sibirica), mutta ihana väri. :)
Hyödyllinen pörriäinen kyläkurjenpolven kukassa. Eilisessä maakuntalehdessä oli kiinnostava artikkeli otsikolla "Hyödylliset pölyttäjät viihtyvät luonnonmukaisessa ympäristössä". Muuten ihan mukavaa luettavaa, mutta artikkelin lopussa aamukahvini meni väärään kurkkuun, kun asiantuntija ohjeisti "älä koskaan tapa kimalaista keväällä". Voi herraisä sentään!! Miksi joku tappaisi kimalaisen mihinkään vuodenaikaan?? ÄLÄ TAPA KIMALAISTA! Jos se on eksynyt sisälle, sen saa helposti pelastettua vaikkapa pienen purkin ja pahvinpalan avulla. Kerro myös lapsille, että kimalaiset ja mehiläiset ovat paitsi kiinnostavia ja sympaattisia myös hyödyllisiä. Ilman pölyttäviä hyönteisiä maailman ruoantuotanto romahtaisi.
Meidän pihassa on myös nurmikkoa, mutta varsin luonnonmukaisena versiona. Nyt siinä kukkivat valkoapilat, niittyhumalat ja muutamat leinikitkin kauniinvärisenä mattona. (Tässä kuvassa niittyhumalaa.) On ihanaa nähdä jopa kymmeniä kimalaisia (sekä kaikenlaisia kärpäsiä ym.) pörräilemässä näissä kukissa.
Loppuun vielä kuva muutaman viikon takaa. Minä olen vuosia tunnistanut vain hiirenvirnan. Tämä kasvi on kai aitovirna. Se on minulle uusi tuttavuus ja näyttäisi olevan leviämässä sekä pihassamme että maantien varressa.
Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.
Käytetään kommentin kirjoittamiseen menevä aika vaikkapa siten,
että pysähdytään ihmettelemään luonnon kauneutta. :)
Dear all, thank you for your comments on my previous post.
For this post, the comments are disabled. Big hugs!