Maailmanmenoa ja hiljaiseloa

Kolme vuotta sitten, 24. helmikuuta 2022, Venäjä aloitti laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Kolme vuotta raakalaismaista sotaa Euroopassa. Kuinka ukrainalaiset jaksavat, kun suomalaistakin uuvuttaa? "Suomalaisen" sijaan aioin kirjoittaa "sodan ulkopuolella olevassa maassa asuvaakin", mutta kuten olemme nähneet, raja sodan ja rauhan välillä on hämärtynyt.

Viime viikkoina maailmanmeno tuntuu muuttuneen yhä hullummaksi: kaikki on kaupan eikä millään ole enää arvoa.

Minun selviytymisstrategiani ovat olleet luonto, perhe ja käsillä tekeminen. Valon lisääntyminen piristää. Olen vähentänyt Internet- ja TV-aikaa ja viettänyt enemmän aikaa perheen kanssa. Mattojen virkkaus muhkeista materiaaleista on oivaa terapiaa. Olen tyhjentänyt pakastinta ja tehnyt ruokakokeiluja, jotka monipuolistavat perheen ruokalistaa. :)

Huomenna maanantaina järjestetään tukitilaisuuksia rauhan ja Ukrainan puolesta eri puolilla maata. Helsingin Senaatintorilla tilaisuus alkaa kello 18. Tuomiokirkon portaille voi sytyttää kynttilöitä kello 15 alkaen. Ukrainaa voi auttaa monien verkkosivustojen kautta - omia suosikkejani ovat esimerkiksi Pro Ukraina, Auta Ukrainaa sekä Ukrainan hätä. 

Oletteko muuten nähneet mainion Pieni suuri maailma -sarjan jaksot Tšernobylin suojavyöhyke ja Kiova ikuisesti?

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia. Tapaamisiin vajaan viikon päästä, kun Kristiina ja Repolainen julkaisevat maaliskuun haasteet! Ihan jännittää: mitähän uusia aiheita on tulossa! :)

Haastevastauksia (ja minisarjoja)

Hei ja oikein hyvää helmikuun alkua! Edellisen postaukseni jälkeen aurinkoisia kuvaussäitä täytyikin odottaa aika pitkään. Vapaa-aika on mennyt lumitöissä, pihaa hiekoittaessa ja (vesi)sadetta pitäessä, kuten melkein joka puolella Suomea. :) Nyt sää on onneksi sellainen kuin helmikuun alussa pitääkin olla. Aamulla oli pakkasta parikymmentä astetta. 

Yläkuvassa joulun ritarinkukan uusia lehtiä ja alla edellisen postaukseni esikoista pisimpään kauniina pysynyt.

Tässä postauksessa tulevat kuvani sekä Kristiinan että Repolaisen mainioihin haasteisiin. Kristiinan haasteen aiheena helmikuussa on kodinkone josta en luovu. Haasteeseen jo osallistuneet ovat esitelleet monenlaisia hauskoja ja kiinnostavia koneita. Kristiinan tärkeä kodinkone on pyykinpesukone, ja hankalaapa olisi elämä ilman sellaista. 

Meillä on keittiössä kaksi suorastaan rakasta kojetta, jotka kuuluvat yhteen, vaikka ovatkin erimerkkisiä. :) Kahvinkeitin ja leivänpaahdin ovat hyödyllisiä aamun piristäjiä, mutta näiden kahden erityinen merkitys on siinä, että ne on ostettu jo vuosikymmeniä sitten (Italiassa) ja niiden ulkonäkö on niin söpöinen. Koetan käyttää niitä hellävaraisesti, jotta ne kestäisivät mahdollisimman pitkään.

Aamulla yksi ensimmäisistä asioista on laittaa kahvi tippumaan...

Kahvimukin ja -leivän kanssa istun tietokoneen ääreen lukemaan sanomalehden näköispainosta... mutta usein blogipostauksenne ovatkin kiinnostavampia. :) Paahtoleipä marmeladin kera on yksi suosikkini. Paahtimessamme on soma virtakytkin...

... ja sen leipäkoreissa sympaattiset kahvat, mutta yksi asia siitä puuttuu, nimittäin ajastin. :D Kannattaa seurata paahtumista vieressä, jottei käräytä leipiä ja savusta taloa.

Sitten Repolaisen haasteeseen!  Helmikuun bingossa mennään ulos ihastelemaan talven kauneutta. Tällä yhdellä maisemakuvalla saan aikaiseksi bingorivin ranta - pilvi - puu. :)

Tämän kuun bingon aiheet sopivat kotipihaamme hyvin. Tässä kuvassa ei tosin ole polku, mutta kuitenkin polun varressa pirteästi punoittava puolukka. Lunta on todella vähän.

Kivi:

Jää:

Eilen siis näkyi aurinko pitkästä aikaa...

Tammikuun lopun huonojen ulkoilusäiden aikaan tuli selailtua suoratoistopalveluiden tarjontaa ja katsottavaksi valikoitui leppoisia (sala)poliisisarjoja. Ylellä näkyvästä Komisario Panda ‑ranskalaissarjasta olemme katsoneet ensimmäisen kauden.

Myös viime lauantaina alkanut Ludwig on katsottavissa Areenassa. Aina sympaattinen David Mitchell laatii ristikoita ja joutuu ratkomaan myös rikoksia. Sarjan näyttelijät ovat erinomaisia. Tarina on niin jännittävä, että sarja oli pakko katsoa jo kokonaan. Nyt vain odottelemaan toista kautta!

Toinen kausi on luvassa myös amerikkalaiseen Netflix-komediaan Sisäpiirin mies. Hieman kotikutoisen salaisen agentin seikkailut senioreiden palvelukodissa ovat lopultakin yllättävän koskettavia. Muistisairauden kuvaus sarjassa on liikuttava ja yksi parhaista näkemistäni.

Iloisia talvipäiviä! Alakuvassa on ihanaa vastapuristettua appelsiinimehua.